Bulimia nervosa – syömishäiriö: oireet, syyt ja hoito

Bulimia nervosa – oireet, syyt ja hoito: tunnista bulimian merkit, hoitovaihtoehdot ja tuki toipumiseen. Asiantuntijatietoa ja käytännön neuvoja sairastuneille ja läheisille.

Tekijä: Leandro Alegsa

Bulimia nervosa (bulimia) on sairaus ja eräänlainen syömishäiriö. Siinä henkilö syö suuria määriä ruokaa yhdellä kerralla (ns. ahmimiskohtaus) ja pyrkii sen jälkeen estämään painonnousun oksentamalla, käyttämällä laksatiiveja tai diureetteja, paastoamalla tai liiallisella liikunnalla. Useimmat siitä kärsivät kokevat olevansa lihavia tai pelkäävät lihavansa ja haluavat olla laihoja.

 

Oireet

  • Toistuvat ahmimiskohtaukset: suuri ruokamäärä lyhyessä ajassa ja tunne kontrollin menetyksestä.
  • Puhdistautumiskäyttäytyminen: oksentaminen, laksatiivien tai diureettien käyttö, liiallinen liikunta tai pissaaminen/paasto.
  • Ruokailun salailu, häpeäsyndrooma ja voimakas huoli painosta ja vartalon muodosta.
  • Fyysiset merkit: suun ja hampaiden eroosio, turvonneet sylkirauhaset, vatsa- ja närästysvaivat, epäsäännölliset kuukautiset.
  • Psyykkiset oireet: ahdistus, masennus, impulsiivisuus ja alhainen itsetunto.
  • Vaikka paino voi olla normaali tai lievästi kohonnut, oireet ovat silti vakavia ja vaativat huomiota.

Huom. Nykyluokituksen mukaan bulimian oireiden tulee yleensä esiintyä keskimäärin ainakin kerran viikossa kolmen kuukauden ajan, jotta diagnoosi vahvistetaan.

Syyt ja riskitekijät

Bulimian synty on monitekijäinen. Tavallisia taustatekijöitä ovat:

  • Biologiset tekijät: perimä ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan liittyvät erot.
  • Psykologiset tekijät: perfektionismi, impulsiivisuus, matala itsetunto, trauma tai hyväksikäyttökokemukset.
  • Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät: ulkonäköpaineet, tiukat dieettikäytännöt ja laihuuden ihannointi.
  • Elämänmuutokset tai stressi, kuten nuoruusiän kehitys, ihmissuhdeongelmat tai urheilun paineet.

Diagnoosi ja perustutkimukset

Diagnoosin tekee yleensä terveydenhuollon ammattilainen haastattelun ja oirekuvan perusteella. Tutkimuksiin voi kuulua:

  • Fyysinen tutkimus ja painon seuranta.
  • Verikokeet: elektrolyytit (esim. kalium), munuaisten ja maksan toiminta, ravitsemustilaa kuvaavat arvot.
  • Hammaslääkärin tarkastus (hammaskiillevahingot) ja tarvittaessa kardiologinen arvio (sydämen rytmihäiriöraiska).

Hoito

Bulimian hoito on monialainen ja räätälöidään yksilöllisesti. Yleisiä hoitomuotoja ovat:

  • Psykoterapia: kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), erityisesti CBT-E (eating disorder specific), on tehokas hoitomuoto. Myös interpersoonallinen terapia (IPT) ja perheterapia nuorilla voivat auttaa.
  • Lääkkeet: masennuslääkkeet, erityisesti SSRI-luokan lääke fluoksetiini, voivat vähentää ahmimista ja puhdistautumiskäyttäytymistä ja auttaa masennusoireissa. Lääkityksestä päättää lääkäri ja se yhdistetään yleensä psykoterapiaan.
  • Ravitsemusneuvonta: säännöllisen syömisen ja terveellisten ruokailutottumusten palauttaminen sekä painon turvallinen seuranta.
  • Medi­kaalinen seuranta: vakavissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa elektrolyyttihäiriöiden, vakavan aliravitsemuksen tai itsetuhoisen käyttäytymisen vuoksi.
  • Hammashoidon ja suunterveyden hoito: hammaskiilteen suojelu ja sylkirauhasten hoito ovat usein tarpeen pitkäaikaisvaikutusten estämiseksi.

Mahdolliset komplikaatiot

  • Elektrolyyttihäiriöt (esim. hypokalemia) ja siitä johtuvat sydämen rytmihäiriöt.
  • Hammaskiilteen eroosio, hammasongelmat ja sylkirauhasten laajentuminen.
  • Ruokatorven ja mahalaukun vauriot, krooninen närästys ja ruoka-aineiden imeytymishäiriöt.
  • Hormonitoiminnan häiriöt ja kuukautisten epäsäännöllisyys.
  • Pysyvä heikentynyt elämänlaatu, lisääntynyt masennuksen ja itsetuhoisuuden riski.

Mistä apua ja milloin hakea

  • Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos huomaat toistuvia ahmimiskohtauksia, oksentelua, voimakasta huolta painosta tai fyysisiä oireita kuten toistuva närästys, huimaus tai lihasheikkous.
  • Akut tilanteet: jos esiintyy tajunnanmenetyksiä, voimakasta rytmihäiriötä, runsasta oksentelua, nielemis- tai hengitysvaikeuksia tai itsetuhoisia ajatuksia, hakeudu välittömästi päivystyksen tai soita hätänumeroon.

Ennaltaehkäisy ja ennuste

Ennaltaehkäisyssä tärkeää on terve suhtautuminen ruokaan ja kehoon, medialukutaito, terveellinen suhtautuminen dieetteihin sekä nuorten tukeminen itsetunnon ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Ennuste vaihtelee: osa toipuu täysielämäksi hoidolla, osa tarvitsee pidempää seurantaa ja voi kokea relapsien jaksoja. Varhainen hoito parantaa ennustetta.

Jos epäilet bulimiaa itselläsi tai läheiselläsi, keskustele asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa — apua on saatavilla, ja hoito voi merkittävästi parantaa elämänlaatua.

Oireet

Useimmat bulimiaa sairastavat ihmiset syövät suuria määriä ruokaa ja oksentavat tai puhdistautuvat. Tyypillisesti he tekevät näin vähintään kerran viikossa tai useammin. Bulimikot miettivät usein, miltä heidän ruumiinsa näyttää, ja yleensä puhdistautumisen motiivina on halu olla laiha. Henkilöllä voi olla myös anoreksia nervosa. Useimmilla bulimiaa sairastavilla on kuitenkin normaalipaino tai he ovat ylipainoisia, minkä vuoksi on vaikea tietää, milloin joku sairastaa bulimiaa pelkän katsomisen perusteella. On myös tavallista, että sormissa on kovettumia tai mustelmia puhdistautumisen vuoksi.

 

Riskit

Bulimia nervosa voi aiheuttaa monia terveysongelmia. Koska oksennuksessa on paljon happoa, usein tapahtuva oksentelu voi polttaa henkilön suun, kurkun tai hampaat. Ihminen voi menettää elimistöstään ravinteita tai nesteitä. Kurkussa ja kasvoissa olevat rauhaset voivat suurentua ja kipeytyä. Immuunijärjestelmä heikkenee, samoin lihas- tai sydänongelmien mahdollisuus. Joskus bulimia voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Tämä johtuu siitä, että suussa olevat hapot kulkeutuvat keuhkoihin ja vahingoittavat keuhkoputkia. Myös ego saa palautetta ja sosiaalinen leimautuminen voi aiheuttaa lisää psyykkisiä vaikutuksia.

 

Tilastot

Useimmat bulimiaa sairastavat ovat 10-25-vuotiaita. Se on yleisempää naisilla kuin miehillä. Ihmiset, jotka ovat kokeneet traumoja, ovat todennäköisemmin bulimiaa sairastavia. Myös ihmiset, joilla on pakko-oireinen häiriö tai perfektionismi, sairastavat todennäköisesti bulimiaa.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on bulimia nervosa?


V: Bulimia nervosa on eräänlainen syömishäiriö, jossa henkilö syö suuria määriä ruokaa ja pakottaa sitten itsensä oksentamaan sen pois tai puhdistautumaan siitä muilla keinoin, kuten käyttämällä laksatiiveja tai harjoittelemalla.

K: Miltä bulimia nervosa tyypillisesti saa jonkun tuntemaan itsensä?


V: Useimmat henkilöt, joilla on bulimia nervosa, tuntevat olevansa lihavia ja haluavat olla laihoja.

K: Millä tavoin bulimia nervosaa sairastavat saattavat yrittää päästä eroon syömästään ruoasta?


V: Ihmiset, joilla on bulimia nervosa, saattavat pakottaa itsensä oksentamaan syömänsä ruoan, käyttää laksatiiveja tai harrastaa liikuntaa liikaa päästäkseen eroon ruoasta kehostaan.

K: Onko bulimia nervosa sairaus?


V: Kyllä, bulimia nervosa katsotaan sairaudeksi.

K: Mikä on syömishäiriö?


V: Syömishäiriö on mielenterveyden tila, jolle on ominaista epänormaalit ruokailutottumukset, kuten ruoan saannin rajoittaminen tai ahmiminen.

K: Mitä on ahmiminen?


V: Ahmimisesta on kyse silloin, kun henkilö syö suuria määriä ruokaa lyhyessä ajassa ja tuntee, ettei hän pysty hallitsemaan käyttäytymistään.

K: Mitä muita syömishäiriöitä on?


V: Muita syömishäiriötyyppejä ovat anoreksia nervosa (pakkomielle laihuuteen ja rajoittavat ruokailutottumukset) ja ahmimishäiriö (säännöllinen ahmiminen yrittämättä poistaa ruokaa kehosta).


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3