Kannibalismi (antropofagia) – määritelmä, historia ja esiintymät
Tutustu kannibalismiin (antropofagia): määritelmä, historiallinen tausta ja esiintymät eri kulttuureissa — dokumentoidut tapaukset, myytit ja tutkimustieto.
Kannibalismissa ihminen syö toisen ihmisen lihaa. Sitä kutsutaan myös antropofagiaksi. Antropologit eivät ole varmoja, kuinka yleistä se oli, mutta sitä esiintyi joissakin yhteiskunnissa.
Sana "kannibalismi" on peräisin Pienillä Antilleilla asuvalta karibien saarikansalta. He saivat pitkään kannibaalien maineen, kun heidän legendojaan kirjattiin 1600-luvulla. Näiden legendojen paikkansapitävyydestä kiistellään jonkin verran; kolonialismin aikaisten matkakertomusten ja Euroopan kertomusten luotettavuuteen liittyy paljon problematiikkaa ja kulttuurista väärintulkintaa.
Mitä kannibalismi tarkoittaa käytännössä?
Kannibalismi kattaa useita eri muotoja ja motiiveja. Yksinkertaisesti sanottuna se on toisen saman lajin yksilön syöminen; ihmisten kohdalla tämä voi merkitä hyvin erilaisia käytäntöjä riippuen kulttuurista ja tilanteesta.
Tyypit ja motiivit
- Rituaalinen kannibalismi – esimerkiksi kuolleiden sukulaisten syöminen osana hautajaisriittejä (endokannibalismi) tai vihollisten syöminen osana sodan jälkeisiä rituaaleja (eksokannibalismi).
- Selviytymiskannibalismi – äärimmäisissä hätätilanteissa, kuten onnettomuuden tai nälän seurauksena tapahtuva ihmisenlihan syöminen.
- Sosiaaliset ja symboliset syyt – vallasta, pelosta tai nolostuttamisesta syntyneet eleet; joissain yhteisöissä toisen kehon osien nauttiminen on voitu nähdä tavanomaisena osana sosiaalista järjestystä tai kostoa.
- Kaupallinen tai systemaattinen kannibalismi – historiallisesti on raportoitu erityisistä markkinoista tietyissä paikoissa, vaikka tällaiset kertomukset voivatkin olla liioiteltuja tai väärinymmärrettyjä.
Historia ja esiintymät eri puolilla maailmaa
Kannibalismi oli aiemmin laajalle levinnyttä ihmisten keskuudessa monissa osissa maailmaa, ja se jatkui vielä 1800-luvulla eräissä Etelä-Tyynenmeren eristyneissä kulttuureissa ja nykypäivään asti trooppisen Afrikan osissa. Kannibalismia harjoitettiin varmasti Uudessa-Guineassa ja osissa Salomonsaaria, ja lihamarkkinoita oli joissakin Melanesian osissa. Fidži tunnettiin aikoinaan nimellä "Kannibaalisaaret". Kannibalismia on dokumentoitu hyvin eri puolilla maailmaa, Fidžiltä Amazonin altaaseen, Kongoon ja Uuden-Seelannin māoreihin.
On tärkeää erottaa luotettavat etnografiset havainnot sensaatiomaisista kertomuksista. Monet alkuperäiskansojen elämästä kirjoitetut lähteet ovat peräisin eurooppalaisilta matkailijoilta tai siirtomaavallan toimijoilta, joiden kuvaukset saattoivat pyrkiä korostamaan vierasta ja pelottavaa.
Terveysvaikutukset ja riskit
Kannibalismilla voi olla vakavia terveydellisiä seurauksia. Tunnetuin esimerkki on prionitauti kuru, joka aiheutti laajoja epidemioita Fore-heimon keskuudessa Papua-Uudessa-Guineassa rituaalisen endokannibalismin vuoksi. Prionitaudit ovat aina tappavia ja leviävät, kun ihmiset kuluttavat tartunnan saaneita hermokudoksia.
Oikeudelliset ja eettiset näkökohdat
Nykymaailmassa kannibalismi on lähes kaikkialla tabu ja se liittyy yleensä rikosoikeudellisiin seuraamuksiin: ihmisruumiin käsittely ilman lupaa on rikollista useimmissa oikeusjärjestelmissä ja ihmisen vahingoittaminen johtaa rikossyytteisiin. Eettisesti kannibalismi haastaa ihmiskäsityksemme, ihmisarvon ja kulttuuriset normit.
Nykytilanne ja vaikutus kulttuurikuviin
Kannibalismi esiintyy nykykulttuurissa usein myyttien, populaarikulttuurin ja pelottavien tarinoiden muodossa. Historialliset kertomukset, kuten karibien kannibaalikuva, ovat vaikuttaneet pitkään länsimaiseen käsitykseen "vieraista" ihmisryhmistä. Moderni antropologia pyrkii arvioimaan tällaiset kertomukset kriittisesti ja erottamaan todelliset käytännöt sensaatiosta.
Loppusanat
Kannibalismi on monimuotoinen ilmiö, jonka esiintyvyys, merkitys ja motiivit vaihtelevat suuresti ajan ja paikan mukaan. Tutkimuksessa korostetaan luotettavien lähteiden käyttöä, historiallisten kertomusten kontekstualisointia ja kulttuurisen ymmärryksen tärkeyttä, jotta ei tehtäisi vääriä tai leimaavia yleistyksiä.
Kannibaalien juhla-ateria Tannan saarella, Uudet Hebridit
Kannibalismi Brasiliassa 16. vuosisadalla
Leonhard Kern: Kernhard Kern: Ihmissyöjä, eebenpuu veistos, noin 1650.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on kannibalismi?
V: Kannibalismia on se, kun lajin jäsen syö toisen lajin jäsenen lihaa.
K: Mikä on toinen sana kannibalismille, kun ihmiset tekevät sitä?
V: Antropofagia on toinen sana kannibalismille, kun ihmiset tekevät sitä.
K: Tietävätkö antropologit, kuinka yleistä kannibalismi oli?
V: Antropologit eivät ole varmoja siitä, kuinka yleistä kannibalismi oli, mutta sitä esiintyi joissakin yhteiskunnissa.
K: Mistä sana "kannibalismi" on peräisin?
V: Sana "kannibalismi" on peräisin Pienillä Antilleilla asuvalta karibien saarikansalta.
K: Harrastettiinko kannibalismia menneisyydessä ihmisten keskuudessa monissa osissa maailmaa?
V: Kyllä, kannibalismia harjoitettiin menneisyydessä ihmisten keskuudessa monissa osissa maailmaa, ja se jatkui vielä 1800-luvulla joissakin eristyksissä olevissa eteläisen Tyynenmeren kulttuureissa ja nykypäivään asti trooppisen Afrikan osissa.
K: Missä paikoissa kannibalismia varmasti harjoitettiin?
V: Kannibalismia harjoitettiin varmasti Uudessa-Guineassa ja osissa Salomonsaaria, ja lihamarkkinoita oli joissakin Melanesian osissa.
K: Missä paikassa Fidzi tunnettiin aikoinaan "Kannibaalisaarena"?
V: Fidži tunnettiin aikoinaan nimellä "Kannibaalisaaret".
Etsiä