Gregoriaanisen kalenterin mukaan vuosisadan karkausvuosi on vuosi, joka on jaollinen täsmälleen 400:lla (ja johon voidaan lisätä helmikuun 29. päivä, kuten kaikkiin muihinkin karkausvuosiin). Esimerkiksi vuodet 1600 ja 2000 olivat vuosisadan karkausvuosia; vuosisadan vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet vuosisadan karkausvuosia. Seuraava vuosisadan karkausvuosi on vuonna 2400. Vuosisadan karkausvuodet alkavat aina lauantaina, ja helmikuun 29. päivä on aina tiistai. Tämä johtuu kalenterin 400 vuoden jaksosta ja päivien siirtymästä: jos vuoden 1. tammikuuta on lauantai, helmikuun 29. päivä on vuoden 60. päivä eli kolme viikkoa ja kolme päivää (59 päivän siirto), jolloin se osuu tiistaiksi.

Säännöt gregoriaanisessa kalenterissa

Gregoriaanisen kalenterin karkausvuosisääntö voidaan tiivistää selkeäksi algoritmiksi:

  • Jos vuosi on jaollinen 400:lla, se on karkausvuosi.
  • Muuten, jos vuosi on jaollinen 100:lla, se ei ole karkausvuosi.
  • Muuten, jos vuosi on jaollinen 4:llä, se on karkausvuosi.
  • Muuten vuosi ei ole karkausvuosi.

Esimerkkejä: 2000 on karkausvuosi (jaollinen 400:lla), 1900 ei ole (jaollinen 100:lla mutta ei 400:lla), 2004 on karkausvuosi (jaollinen 4:llä mutta ei 100:lla) ja 2100 ei ole karkausvuosi (jaollinen 100:lla, ei 400:lla).

Historia ja miksi muutos tehtiin

Vanhemmassa juliaaninen kalenteri merkitsi karkausvuodeksi jokaista neljättä vuotta myös vuosisadan lopun vuodet mukaan lukien. Tämä antoi keskimääräisen vuodenpituudeksi 365,25 päivää, mikä on noin 11 minuuttia ja 14 sekuntia pidempi kuin tropiikan vuosi (maan kierto Auringon ympäri). Tämän vuoksi vuodenaikojen ajankohta alkoi siirtyä vähitellen aikaisemmaksi.

Vuonna 1582 paavi Gregorius XIII korjasi tilanteen antamalla gregoriaanisen kalenterin käytännön säännöt (sääntö 400:lla jakamisesta mukaan lukien). Muutos tehtiin, jotta kalenteri pysyisi lähempänä tropiikkaa ja kevätpäiväntasaus pysyisi suunnilleen samalla päivämäärällä. Uudistuksen käyttöönotto tapahtui eri maissa eri aikoina: katolisissa maissa 1582, protestanttisissa maissa myöhemmin (esim. Britannia 1752) ja ortodoksisissa maissa vielä myöhemmin (esim. Venäjä 1918).

Tarkkuus ja vaikutus pitkällä aikavälillä

Gregorianaisen säännön ansiosta kalenterin keskimääräinen vuodenpituus on 365 + 97/400 = 365,2425 päivää. Tropiikan vuosi on noin 365,24219 päivää. Erotus on siten noin 0,00031 päivää vuodessa (noin 26,8 sekuntia vuodessa), mikä johtaa yhden päivän virheeseen vasta noin 3 200–3 300 vuodessa. Verrattuna juliaaniseen kalenteriin, joka kulkee noin yhden päivän virheessä joka 128 vuodessa, gregoriaaninen on huomattavasti tarkempi.

Käytännön tarkistus (pikatesti)

Yksinkertainen tapa tarkistaa, onko vuosi karkausvuosi gregoriaanisessa kalenterissa:

  • Tarkista ensin, onko vuosi jaollinen 400:lla — jos on, se on karkausvuosi.
  • Jos ei ole jaollinen 400:lla mutta on jaollinen 100:lla — ei karkausvuosi.
  • Jos ei ole jaollinen 100:lla mutta on jaollinen 4:llä — karkausvuosi.
  • Muutoin ei karkausvuosi.

Pseudokoodina: if (year % 400 == 0) leap = true; else if (year % 100 == 0) leap = false; else if (year % 4 == 0) leap = true; else leap = false;

Lisätietoja ja esimerkit

  • Vuodet 1600 ja 2000 olivat vuosisadan karkausvuosia (karkausvuosia).
  • Vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet vuosisadan karkausvuosia.
  • Seuraava vuosisadan karkausvuosi on 2400.

Tällaiset säännöt pitävät vuoden ja vuodenaikojen suhteellisen vakaana pitkällä aikavälillä ja ovat syy siihen, miksi gregoriaanista kalenteria käytetään laajalti kansainvälisesti.