Kaldealaiset kristityt Irakissa – kaldealainen katolinen kirkko ja diaspora
Kaldealaiset kristityt (syyriaksi: ܟܲܠܕܵܝܹܐ, Keldayee; arabiaksi: الكلدانيون) ovat kaldealaisen katolisen kirkon kannattajia. Kaldealaiset muodostavat Irakin suurimman kristillisen yhteisön; jäsenmääräksi arvioidaan nykyään noin 400 000–600 000 henkeä, joskin tarkat luvut vaihtelevat muuttoliikkeen seurauksena. Kaldealaiset ovat perinteisesti integroituneet Irakin yhteiskuntaan: heitä on ollut kauppiaissa, yrittäjinä, virkamiehissä ja teknokraatteina, ja monet ovat toimineet myös virallisissa tehtävissä. Useimmat kaldealaiset eivät ole pyrkineet erilliseen poliittiseen valtioon, vaan identifioituvat sekä uskonnollisesti että kansallisesti Irakiin kuuluviksi. Irakin lisäksi kaldealaisia yhteisöjä löytyy laajalti siirtolaisuuden myötä, esimerkiksi Yhdysvalloissa (erityisesti Detroitin ympäristössä), Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Libanonissa, sekä pienempiä yhteisöjä Euroopassa, Australiassa ja Kanadassa.
Kaldealaiset kristityt juontavat historiansa syvälle muinaisen Mesopotamian kristillisyyteen. Nykyinen kaldealainen katolinen kirkko syntyi osittain 1500–1700-lukujen käänteissä, kun osa itäisen kirkon seurakunnista solmi yhteyden Rooman kanssa ja muodosti oman rituaalisen ja hiippakunnallisen identiteettinsä. Kirkko edustaa itäsyrialaista (East Syriac) liturgista perinnettä ja on samalla osa katolista kirkko perhettä, säilyttäen omat rituaalinsa, kielensä ja kirkolliset tavat.
Uskonto ja liturgia: Kaldealainen katolinen kirkko käyttää jumalanpalveluksissaan itäsyrialaisen rituaalin muotoa. Liturginen kieli on perinteisesti syria/uusi aramean kielimuoto, ja nykyisin jumalanpalveluksissa käytetään myös arabiaa ja paikallisia neo-aramealaisia murteita (ns. kaldealainen neo-aramea). Kirkollinen elämä sisältää sakramentit, kirkolliset juhlat kuten pääsiäinen ja joulu sekä marttyyriperinteen kunnioituksen. Kirkon johtajana toimii patriarkka (titteli usein ”Babylonin kaldealainen patriarkka”) ja hiippakunnallinen rakenne kattaa seurakuntia sekä Irakissa että laajemmassa diaspora.
Nykytilanne ja haasteet: 2000-luvun alusta lähtien Irakin kristittyjen asema on kärsinyt sodista, väkivallasta ja taloudellisista vaikeuksista. Vuoden 2014 ISIS:n valtaannousu Pohjois-Irakissa johti laajoihin pakkosiirtoihin erityisesti Mosulin ja Nineven tasangon seurakunnista; tuhannet perheet pakenivat Kurdistaniin, muihin Irakin osiin tai ulkomaille. Tämän seurauksena kaldealaisten määrä Irakissa on merkittävästi pienentynyt, ja yhteisön painopiste on siirtynyt osin diasporaan. Samalla on käynnissä kirkollisia ja kansalaisjärjestöjen tukihankkeita paluu- ja jälleenrakennusprojekteihin sekä humanitaariseen apuun ja kulttuuriperinnön suojeluun.
Kulttuuri ja kieli: Kaldealainen identiteetti yhdistää uskonnollisen kuuluvuuden, kieliperinteen ja etnisen historian. Monilla perheillä on tapana säilyttää arameankielisiä rukouksia, lauluja ja perinteisiä rukousmenetelmiä. Samalla arabiankielen käyttö on yleistä julkisessa elämässä ja mediassa. Diasporassa toimivat seurakunnat ja kulttuurijärjestöt järjestävät kouluja, kielikursseja ja tapahtumia, joiden tarkoituksena on ylläpitää kieltä, uskonnollisia tapoja ja yhteisöllistä identiteettiä nuoremmissa sukupolvissa.
Yhteisön tulevaisuus riippuu monesta tekijästä: turvallisuustilanteesta kotimaassa, taloudellisista mahdollisuuksista, konservoinnista kulttuuri- ja kieliperinnölle sekä onnistuneesta integraatiosta uusissa asuinmaissa. Kaldealaiset kirkot, yhteisöjärjestöt ja kansainvälinen kirkollinen verkosto työskentelevät sekä henkisen että aineellisen tuen tarjoamiseksi seurakunnille sekä Irakissa että diasporassa.
Tärkeitä aihealueita joita seurata:
- paluu- ja jälleenrakennusprojektit Mosulin ja Nineven tasangon kaupungeissa;
- kielen ja liturgian säilyttäminen diasporassa;
- kirkollinen johtajuus ja hiippakunnallinen rakenne sekä niiden rooli humanitaarisessa työssä;
- nuorten integroituminen ja identiteetin ylläpito muuttuvassa yhteiskunnassa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Keitä ovat kaldealaiset kristityt?
V: Kaldealaiset kristityt ovat kaldealaisen katolisen kirkon kannattajia, ja he ovat Irakin suurin kristittyjen yhteisö, jonka määräksi arvioidaan 400 000-600 000.
K: Miten kaldealaiset on integroitu Irakin yhteiskuntaan?
V: Kaldealaiset ovat yleensä integroituneet hyvin Irakin yhteiskuntaan, ja he ovat aina olleet tärkeä osa sitä. Monet heidän jäsenistään ovat liikemiehiä ja teknokraatteja, ja muutamat heistä ovat olleet korkeissa valtiollisissa tehtävissä.
K: Ovatko kaldealaiset pyrkineet perustamaan oman valtion?
V: Kaldealaiset eivät ole aktiivisesti pyrkineet erillisen valtion perustamiseen.
Kysymys: Mistä kalsedonien siirtolaisyhteisöjä löytyy?
V: Kaldealaisia siirtolaisyhteisöjä on Yhdysvalloissa, Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Libanonissa.
K: Mikä on kaldealaisten katolilaisten kieli?
V: Kaldealaiskatoliset puhuvat syyriankieltä, joka on aramean murre.
K: Miten kaldealaiskatolinen kirkko eroaa assyrialaisesta idän kirkosta?
V: Kaldealainen katolinen kirkko eroaa assyrialaisesta idän kirkosta siinä, että se tunnustaa paavin auktoriteetin ja on yhteydessä roomalaiskatoliseen kirkkoon.
K: Onko kaldealaisia vain Irakissa?
V: Ei, kaldealaisia on myös Irakin ulkopuolella siirtolaisyhteisöissä Yhdysvalloissa, Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Libanonissa.
