Christadelphianit — 1800-luvun kristillinen yhteisö, opit ja levinneisyys
Christadelphianit – 1800-luvun syntynyt kristillinen yhteisö: opit, historia ja maailmanlaajuinen levinneisyys. Tutustu perinteisiin ja nykypäivään.
Christadelphianit ovat kristillinen uskontokunta, joka kehittyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa 1800‑luvulla. Nimi tulee kreikankielisestä tarkoista sanoista ja käännettynä tarkoittaa yleisesti Kristuksen veljet. Liikkeen keskeinen vaikuttaja ja käytännössä perustaja oli John Thomas (1805–1871), mutta kristadelphialaiset eivät korosta perustajaa ylimmäisenä auktoriteettina, vaan pitävät Raamattua ainoana opillisena perusteena. Nykyarvioiden mukaan kristadelphialaisia on noin 55 000–60 000, ja suurimmat yhteisöt ovat Britannian, Australian, Afrikan ja Pohjois‑Amerikan alueilla.
Historia ja tausta
Liike syntyi 1800‑luvun keskivaiheilla uskonnollisen herätyksen, raamatuntutkimuksen ja palautusliikkeiden ilmapiirissä. John Thomas kehitti oppejaan pyrkien palauttamaan sen, mitä hän piti Raamatun alkuperäisen kristinuskon keskeisiksi opetuksiksi. 1800‑luvun lopulta lähtien liikkeessä on ajoittain ollut paikallisia erimielisyyksiä, jotka ovat johtaneet pienempiin jakautumiin, mutta perusopetukset säilyvät monessa piirikunnassa samanlaisina.
Keskeiset opit
- Ei‑trinitaarisuus: kristadelphialaiset eivät hyväksy kolminaisuusoppia. He korostavat Jumalan ainutlaatuisuutta ja pitävät Jeesusta Jumalan Pojana, mutta eivät Pitkänä aikana Jumalan persoonaa yhtä kuin Isää.
- Keskitys Raamattuun: Raamattua pidetään ylimpänä auktoriteettina, ja opetukset pyritään rakentamaan suoraan tekstin pohjalta.
- Sielun kuolevaisuus ja ehdollinen iankaikkisuus: liike opettaa, että ihminen ei omaa kuolemattoman sielun luonnollista tilaa; kuolema on tietoisuuden väliaikainen tila (”kuolema on uni”) ja lopullinen iankaikkinen elämä annetaan Jumalan päätöksellä. Ikiaikainen rangaistuskaan ei ole ajatus heidän opetuksissaan samanlainen kuin perinteisessä helvetti‑opissa; epäuskova voidaan tuomita kuolemaan eli kadotukseen.
- Vedenkaste ja seurakuntaelämä: kaste edellyttää henkilökohtaista uskonilmoitusta ja se suoritetaan upottamalla (aikuiskaste). Seurakuntayksiköitä kutsutaan usein ”ecclesioiksi” (suom. seurakunniksi) ja ne ovat itsenäisiä.
- Eschatologia: kristadelphialaiset odottavat Jeesuksen toista tulemusta, jolloin Jumalan valtakunta asetetaan maan päälle ja uskolliset saavat osallistua siihen.
Käytännöt ja järjestäytyminen
Christadelphianit eivät tyypillisesti ylläpidä palkattua papistoa; kokoukset järjestetään paikallisten seurakuntien (ecclesioiden) toimesta. Viikon säännöllisiin kokoontumisiin kuuluu Raamatun opetus, rukous ja Breaking of Bread ‑rituaali (muistaminen Kristuksen kuolemasta). Uskovaiset kasteen saaneet tunnustavat julkisesti uskonsa ja hyväksytään seurakunnan jäseniksi.
Monissa yhteisöissä on myös vahva painotus henkilökohtaiseen rukouselämään, raamattupiireihin ja lähetystyöhön. Historiallisesti kristadelphialaiset ovat usein korostaneet vakaumuksellista väkivallattomuutta ja monet ovat toimineet asevelvollisuudesta vapautusperiaatteen perusteella.
Levinneisyys ja yhteiskunnallinen asema
Jäsenet ovat keskittyneet erityisesti Britanniaan ja sen entisiin siirtomaihin sekä Pohjois‑Amerikkaan. Viime vuosikymmeninä jäsenkunta on kasvanut myös Afrikassa ja Oseaniassa. Liike ei yleensä osallistu laajasti ekumeeniseen toimintaan, koska sen doktriinit poikkeavat monista valtavirtakristillisistä opeista (erityisesti kolminaisuusopista).
Suhde muihin kristillisiin suuntauksiin
Monet kristilliset kirkot pitävät christadelphianeita erillisenä suunnaksi juuri heidän ei‑trinitaaristen ja raamattuun suoraan perustuvien tulkintojensa vuoksi. Samalla kristadelphialaiset korostavat pyrkimystään palata Raamatun alkuperäisiin opetuksiin eikä heillä ole kirkollista hierarkiaa, mikä erottaa heidät monista perinteisistä kirkoista.
Julkaisut ja opetusmateriaalit
Yhteisö tuottaa omia raamattuopetusmateriaaleja, lehtiä ja kirjoituksia, joiden avulla jäsenet ja kiinnostuneet voivat perehtyä liikkeen tulkintoihin. Materiaalien avulla järjestetään myös kansainvälistä yhteydenpitoa ja opintotoimintaa eri seurakuntien välillä.
Yhteenvetona: Christadelphianit ovat 1800‑luvun puolivälissä syntynyt raamatullisuuteen ja odotukseen painottuva kristillinen liike, jonka ydinsanomia ovat ei‑trinitaarinen Jumalakäsitys, vedenkasteen korostus, herätys Raamatun tutkimukselle sekä odotus Kristuksen paluusta ja Jumalan valtakunnasta maan päälle.
Ideat
Heidän ajatuksensa ovat lähellä muita restauraationistisia liikkeitä, kuten anabaptistista liikettä. He sanovat, että kun kristinusko joutui kosketuksiin helleenisen maailman kanssa, se turmeltui. Siksi he hyväksyvät vain Raamatusta löytyvät opetukset. Heidän mielestään Raamattu on Jumalan innoittama, eivätkä he hyväksy muita tekstejä.
- Jumala - He hylkäävät ajatuksen kolminaisuudesta.
- Jeesus - He uskovat myös, että Jeesusta ei ollut olemassa ennen hänen syntymäänsä ja että hän on kirjaimellisesti "Ihmisen Poika" Marian kautta ja "Jumalan Poika" Pyhän Hengen kautta neitseellisen syntymän kautta. He uskovat, että Jeesus oli kirjaimellisesti kuolleena kolme päivää ristinkuoleman ja sen päivän välillä, jolloin Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. He uskovat, että Jeesus on nyt Isänsä luona ja että hän palaa takaisin maan päälle kuninkaaksi.
- He uskovat, että miehet ja naiset eivät tiedä mitään, kun he ovat kuolleet. He eivät usko, että kuolleet ihmiset joutuvat taivaaseen tai helvettiin. He sanovat, että kaksi sanaa "helvetti" tarkoittaa (1) hautaa ja (2) Jerusalemin lähellä olevaa laaksoa.
- He uskovat myös, että Raamatun paholainen on synonyymi synnille, joka on läsnä ihmisissä maan päällä. Synti on se, mikä estää ihmisiä pääsemästä yhteen Jumalan kanssa. Christadelphialaiset harjoittavat aikuisten kastetta kastamalla heidät kokonaan veteen.
Eri ryhmät
Nykyään lähes kaikki kristadelphialaiset kuuluvat "keskusyhteisöön". Joidenkin erimielisyyksien jälkeen on kuitenkin syntynyt erilaisia kristadelphialaisryhmiä:
- 1873-1901. Nasaretilaisten yhteisö perustettiin sen ajatuksen vuoksi, että Jeesuksen ei tarvinnut kuolla ristillä. Ryhmä palasi takaisin pääryhmään.
- 1885-1957. Suffolk Street Fellowship perustettiin sen kysymyksen vuoksi, millä tavoin Raamattu oli Jumalan innoittama. Robert Ashcroft kirjoitti artikkelin, jossa kyseenalaistettiin yleisesti vallitsevat näkemykset inspiraatiosta. Vaikka Ashcroft erosi liikkeestä, hänen kirjeensä johti hajaannukseen pääpiirteissään. Uusi ryhmä perustettiin, ja se kokoontui Suffolk Streetillä Birminghamissa. Muut heitä tukeneet ryhmät eri puolilla maailmaa tulivat tunnetuiksi nimellä "Suffolk Street fellowship", jotta ne voitaisiin erottaa ryhmästä, josta ne olivat eronneet. Tämä ryhmä tunnettiin nimellä "Temperance Hall fellowship". Vuonna 1957 nämä kaksi ryhmää yhdistyivät.
- Vuonna 1898 Pohjois-Amerikassa muuttamattomat kristadelphialaiset erosivat kysymyksestä, joka koski viimeisellä tuomiolla tapahtuvaa tuomiota. Monet heistä hyväksyivät opetuksen, jonka mukaan vain kastetut herätetään. Pääryhmä ei salli tätä opetusta. Tällä ryhmällä on 1 800 jäsentä Pohjois-Amerikassa.
- Vuonna 1923 Berean Fellowship erosi pääryhmästä, koska heidän mielestään pääryhmä ei ollut tarpeeksi tiukka poliisin osa-aikatyön suhteen. Vuonna 1942 Berealaiset erosivat jälleen avioliitto- ja avioerokysymyksistä. Tiukempi osapuoli muodosti Dawn Fellowshipin. Suurin osa pohjoisamerikkalaisista Berealaisista liittyi uudelleen kristadelphialaisten pääyhteisöön vuonna 1952. Berealaisten pieni yhteisö jatkuu nykypäivään asti.
Yhteisö
Heillä ei ole pappeja tai pastoreita, vaan jokaisella paikallisseurakunnalla on ryhmä vanhimpia, jotka jäsenet valitsevat vuosittain. Useimmat miespuoliset jäsenet puhuvat vuorotellen joka viikko.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kristadelphialaisten uskontokunta?
V: Christadelphians on kristillinen uskontokunta, joka kehittyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa 1800-luvulla.
K: Mitä muita nimiä Christadelphiansilla on?
V: Christadelphianien muita nimiä ovat Kristuksen veljet ja Kristuksen veljet.
K: Ketä pidetään kristadelphialaisten perustajana?
V: Christadelphianit perusti itse asiassa John Thomas.
K: Miten kristadelphialaiset suhtautuvat John Thomasiin suhteessa muihin opettajiin?
V: Kristadelphialaiset eivät pidä John Thomasia suurempana kuin ketään muuta opettajaa.
K: Kuinka monta kristadelphialaista on nykyään?
V: Nykyään kristadelphialaisia on noin 55 000-60 000.
K: Missä maissa asuu paljon kristadelphialaisia?
V: Monet kristadelphialaiset asuvat Britanniassa, Australiassa, Afrikassa ja Yhdysvalloissa.
K: Tunnustetaanko Christadelphians-uskontokunta maailmanlaajuisesti?
V: Tekstissä ei mainita, että kristadelphialaiset tunnustaisivat kristinuskon maailmanlaajuisesti.
Etsiä