{{ Nimi = Haram Al Sheriff Johto = Jordanian Waqf Board }} Al-Aqsa-moskeija ("Kaukaisin moskeija") on moskeija, eli paikka, jossa muslimit menevät rukoilemaan, ja se sijaitsee Jerusalemissa. Alue, johon moskeija kuuluu, tunnetaan arabeiksi nimellä Al-Haram al-Qudsi al-Sharif (suom. "jalo pyhäkkö"), ja juutalaiset kutsuvat samaa aluetta Temppelivuoreksi. Perinteiden mukaan juuri tälle paikalle rakennettiin aikoinaan juutalainen temppeli. Al-Aqsa on islamin kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen, ja se on keskeinen sekä uskonnollisesti että poliittisesti.
Historia ja rakennushistoria
Alueen nykyisen moskeijarakennuksen rakentamisen aloitti Umayyadi-kalifi Abd al-Malik ibn Marwan, mutta rakennustyö valmistui tämän pojan, al-Walid I:n, aikaan noin vuonna 705 jKr. Al-Aqsa-moskeija ei ole yksi ainoa rakennus vaan laaja kompleksi, joka sisältää useita rukoushalleja, pihoja ja uskonnollisia rakennelmia. Tunnettuja ovat esimerkiksi etelässä oleva päärukoussali (Qibli-moskeija) ja läheinen kultainen Qubbat al-Sakhra eli Kalliomoskeija (Dome of the Rock), vaikka näitä ei pidetä täsmälleen samana rakennuksena.
Kompleksi on kokenut useita vahinkoja ja uusia rakentamisvaiheita historian aikana: maanjäristykset, ristiretkiajan muutokset, sekä myöhemmät restauroinnit Abbasidi-, Fatimidi-, Ayyubidi-, Mamluki- ja Ottomaanien kausina ovat muokanneet sen ilmettä. Toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien Israelin ja Jordanian poliittinen valta-asetelma on vaikuttanut alueen hallintoon ja kunnossapitoon. Nykyisin uskonnollisista asioista vastaa pitkälti Jordanian Waqf (Islamilainen waqf-hallinto), kun taas turvallisuus ja liikkumista koskevat ratkaisut ovat pitkälti Israelin viranomaisten käsissä.
Uskonnollinen merkitys
Muslimeille Al-Aqsa liitetään erityisesti tarinaan "Yömatka" (Isra) ja taivaaseenastuminen (Mi'raj). Monien muslimien perinteen mukaan profeetta Muhammed matkasi Mekasta ensin Al-Aqsaan ja sieltä taivaaseen; joidenkin traditioiden mukaan hän myös rukoili paikalla. Samainen alue on juutalaisille pyhä johtuen temppelin historiallisesta sijainnista, mikä tekee paikasta merkittävän sekä uskonnollisesti että symbolisesti eri yhteisöille.
Konfliktit ja hyökkäykset
Al-Aqsa-moskeijaa on historiallisesti pyritty hyödyntämään poliittisena symbolina ja se on usein ollut konfliktien keskipisteenä. Vuonna 1969 australialainen Michael Dennis Rohan sytytti osan moskeijasta tuleen; tulipalo tuhosi suurelta osin vanhempaa puuosuutta ja vaati laajaa korjaustyötä. 1970–1980-luvuilla ääriryhmät, kuten tiedot Gush Emunim Undergroundista, suunnittelivat hyökkäyksiä aluetta vastaan, mutta eivät saaneet suunnitelmiaan toteutettua.
Syyskuussa 2000 Ariel Sharon vieraili Al-Aqsassa, ja vierailun yhteydessä moskeijan alueella olevien palestiinalaisten ja Sharonin seurueessa olleiden poliisien välillä puhkesi yhteenottoja: tavaroita heitettiin ja poliisi vastasi muun muassa kumiluodilla. Tapahtumaa on pidetty yhtenä katalysaattorina toisen intifadan syttymiselle; eri osapuolet tulkitsivat vierailun merkityksen eri tavoin—toiset näkivät sen provokaationa, toiset korostivat vierailun rauhanomaista tarkoitusta.
Nykytila ja merkitys
Al-Aqsa-alue on edelleen keskeinen osa israelilais-palestiinalaista konfliktia. Sen hallinnollinen ja uskonnollinen asema sekä vierailu- ja rukouskäytännöt ovat jatkuvan neuvottelun ja joskus jännitteiden kohde. Alueella työskentelee myös arkeologeja ja konservaattoreita, jotka pyrkivät säilyttämään rakennuksia ja taidetta tuleville sukupolville. Al-Aqsa toimii paitsi uskonnollisena keskuksena myös tärkeänä kulttuuri- ja historian symbolina, jonka rauhanomainen säilyttäminen on monien kansainvälisten tahojen toiveena.
Al-Aqsan merkitys näkyy sekä uskonnollisessa hartaudessa että kansallisessa ja poliittisessa identiteetissä, ja siksi alueen tulevaisuus liittyy kiinteästi laajempiin rauhanratkaisuihin ja yhteisymmärrykseen eri osapuolten välillä.
