Al-Masjid an-Nabawī (arabia: المسجد النبوي; Profeetan moskeija) on islamin profeetta Muhammadin perustama ja alun perin rakentama moskeija. Se sijaitsee Medinan kaupungissa Saudi-Arabiassa. Al-Masjid an-Nabawi oli islamin historian kolmas rakennettu moskeija, ja se on nykyään yksi maailman suurimmista moskeijoista. Se on islamin toiseksi pyhin paikka Mekassa sijaitsevan Masjid al-Haramin jälkeen.
Historia
Paikka valittiin lähelle Muhammedin kotia, kun hän muutti Medinaan hijran eli maastamuuton jälkeen vuonna 622 jKr. Alkuperäinen moskeija oli yksinkertainen ulkoilmarakennus, jonka rakensivat profeetan seuraajat itse: se toimi rukouspaikkana, yhteisökeskuksena, tuomioistuimena ja opetustilana. Oppitunteja pitävillä oli korotettu koroke ja moskeija toimi myös vastaanotto- ja kokouspaikkana.
Myöhemmät islamilaiset hallitsijasuvut laajensivat ja koristelevat moskeijaa huomattavasti. Umayyadikalifi al-Walid I toteutti merkittävän laajennuksen 700-luvun alussa, minkä seurauksena moskeija sai paljon nykyistä laajemman rungon. Sittemmin myös abbasidit, mamlukit ja ottomaanit tekivät korjauksia ja laajennuksia. Vuonna 1909 moskeija oli Arabian niemimaalla ensimmäinen paikka, johon asennettiin sähkövalot. 20. ja 21. vuosisadalla Saudi-Arabian viranomaiset ovat toteuttaneet laajoja modernisointi- ja laajennushankkeita, jotka ovat lisänneet moskeijan kapasiteettia ja mukavuuksia.
Arkkitehtuuri ja tärkeät kohdat
Umayyadien ja myöhempien laajennusten jälkeen moskeijassa on runsaasti arkkitehtonisia elementtejä eri aikakausilta. Alueella on useita minareetteja ja suuria rukoussaleja sekä avaria piha-alueita, joissa on nykyisin myös nykyaikaiset varjostus- ja ilmastointiratkaisut vierailijoiden viihtyvyyden parantamiseksi. Moskeija on Kahden pyhän moskeijan kuraattorin valvonnassa (General Presidency for the Affairs of the Two Holy Mosques).
Moskeijan kaakkoiskulmassa sijaitsee kuuluisa vihreä kupoli, joka on rakennettu Aishan talon päälle, missä Muhammedin hauta sijaitsee. Alueen hautapaikat sisältävät myös kahden ensimmäisen rashidun-kalifin, Abu Bakrin ja Umarin, viimeiset leposijat. Haudan päälle rakennettiin puinen kupoli vuonna 1279, joka on korjattu ja rakennettu uudelleen useita kertoja. Nykyisen kupolin lisäsi ottomaanien sulttaani Mahmud II vuonna 1818, ja se maalattiin vihreäksi vuonna 1837 — tästä syntyi nimi "vihreä kupoli".
Moskeijan sisällä sijaitsee myös Rawdah ash-Sharīfa (”kunnioitettu puutarha”), alue profeetan haudan ja saarnatuolin (minbar) välissä. Perimätiedon mukaan tämä osa moskeijaa on yksi paratiisin puutarhoista, minkä vuoksi se on erityisen pyhä ja pyhiinvaeltajien haluttu rukouspaikka. Hujra (kammio), joka kattaa profeetan haudan, on suljettu ja siihen pääsy on rajoitettu; vierailijat rukoilevat ja antavat siunauksia haudan läheisyydessä.
Merkitys ja pyhiinvaellus
Al-Masjid an-Nabawi on keskeinen kohde sekä Hajjin että umrah -pyhiinvaeltajille. Monet, jotka ovat suorittaneet hajjin Mekassa, matkustavat myös Medinaan kunnioittamaan Profeetan moskeijaa, koska paikka liittyy suoraan Muhammedin elämään ja opetuksiin. Moskeija toimii edelleen sekä uskonnollisena keskuksena että yhteisöllisenä tilana, jossa pidetään rukouksia, opetusta ja seremonioita.
Käynnin aikana tulee noudattaa paikallisia tapoja ja sääntöjä: sopiva ja vaatimaton pukeutuminen, kenkien ottaminen pois rukousalueelle mennessä sekä rauhallinen ja kunnioittava käytös. Pyhä alue on tarkoitettu muslimeille; Saudi-Arabian määräysten mukaan pyhien kaupunkien ja moskeijoiden tarkat alueet on varattu muslimeille.
Nykytila
Nykyisin Al-Masjid an-Nabawi yhdistää historialliset elementit ja modernin infrastruktuurin: siellä on perinteisen arkkitehtuurin yksityiskohtia ja laajoja nykyaikaisia palveluja miljoonia vierailijoita varten. Moskeija on merkittävä kulttuurinen ja uskonnollinen maamerkki, joka heijastaa islamin pitkäaikaista historiaa ja jatkuvaa merkitystä muslimeille ympäri maailmaa.