Lapsiprostituutio – määritelmä, laki, syyt ja ehkäisy
Lapsiprostituutio — selkeä määritelmä, lakitieto, syyt ja tehokkaat ehkäisykeinot. Faktaa, ohjeita ja keinoja suojella lapsia ja puuttua vakaviin oikeusrikoksiin.
Lapsiprostituutio on termi, jolla tarkoitetaan prostituoituina työskenteleviä lapsia. He ovat lapsia, joille maksetaan seksistä. Joskus lapsille ei makseta rahalla, vaan heille annetaan seksiä vastaan muita asioita, kuten leluja tai huumeita, tai heitä pakotetaan antamaan seksipalveluja luvan ja ymmärryksen puutteessa. "Lapsiprostituoidun" merkitys vaihtelee, mutta monien lakien mukaan lapsilla tarkoitetaan alle 18‑vuotiaita. Useimmissa tapauksissa lapsi ei ansaitse rahaa prostituutiosta, vaan joku muu henkilö hyötyy taloudellisesti toiminnasta: kyseessä on joko parittaja tai joku, joka käyttää lasta suoraan hyväksi. Tällaisessa rikollisessa toiminnassa henkilö tai ryhmä voi tehdä sopimuksia suoraan lapsen kanssa tai järjestää vaihtokauppoja, joissa lapsia vaihdetaan seksiä varten.
Laki ja kansainvälinen sääntely
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1999 yleissopimuksessa lapsityön pahimpia muotoja koskevasta yleissopimuksesta (yleissopimus nro 182) määrätään, että lapsen käyttäminen, hankkiminen tai tarjoaminen prostituutioon on yksi lapsityön pahimmista muodoista. Tässä vuonna 1999 tehdyssä yleissopimuksessa määrätään, että sen allekirjoittaneiden maiden on pyrittävä poistamaan lapsiprostituutio mahdollisimman pian. Sopimus ratifioitiin nopeasti ILO:n historiassa vuodesta 1919 lähtien, mikä korostaa ongelman vakavuutta.
Useissa maissa lapsiprostituutio ja siihen liittyvä toiminta ovat rikoksia. Lainsäädännössä kielletään muun muassa lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, paritus, ihmiskauppa ja lapsen houkuttelu seksuaalisiin tekoihin. Vaikka lapsi olisi näyttänyt suostuvan, alaikäisen myyminen tai käyttämisen järjestäminen on rikos. Lisäksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön materiaalia, kuten lapsipornografiaa, tuotetaan ja levitetään usein lapsiprostituution yhteydessä, mikä on itsessään rikollista monissa oikeusjärjestelmissä.
Monen maan lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset korostavat myös uhreina olevien lasten suojelua: rikosten ehkäisy, tutkinta- ja rangaistustoimet sekä uhrien kuntoutus ja suojelutoimet ovat keskeisiä. Viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyö on tärkeää erityisesti rajat ylittävän ihmiskaupan ja lapsiseksimatkailun torjunnassa.
Syyt ja riskitekijät
Lapsiprostituution taustalla voi olla monia tekijöitä, jotka usein vaikuttavat yhdessä. Tärkeitä syitä ja riskitekijöitä ovat:
- Poverty and economic need: köyhyys ja toimeentulon puute voivat altistaa lapset hyväksikäytölle;
- Perheen hajoaminen ja väkivalta: kodin väkivalta, laiminlyönti tai päihdeongelmat lisäävät haavoittuvuutta;
- Ihmiskauppa ja järjestäytynyt rikollisuus: lapset voidaan houkutella tai pakottaa seksityöhön kotimaassa tai yli rajojen;
- Online‑groomaus: internetin ja sosiaalisen median kautta tapahtuva houkuttelu ja kaupankäynti;
- Sosiaalinen eristäytyminen ja heikko koulunkäynti: koulutuksen puute ja vähäiset tulevaisuudennäkymät lisäävät riskiä;
- Kysynnän olemassaolo: aikuisten ja matkailijoiden kysyntä lapsille suunnatuista seksipalveluista ylläpitää ilmiötä.
Vahingot ja seuraukset lapsille
Lapsiprostituutioon joutuminen aiheuttaa vakavia välittömiä ja pitkän aikavälin haittoja. Fyysiset riskit sisältävät sukupuolitaudit, raskaudet ja vammoja. Psyykkisiä seurauksia ovat trauma, masennus, itsetuhoisuus, päihteiden väärinkäyttö sekä vaikeudet luottaa aikuisiin ja luoda turvallisia ihmissuhteita. Usein koulunkäynti keskeytyy ja lapsen mahdollisuudet myöhempään työhön ja hyvinvointiin heikentyvät merkittävästi.
Ehkäisy ja toimenpiteet
Lapsiprostituution ehkäisy vaatii moni‑ulotteista toimintaa, jossa yhdistyvät oikeudelliset, sosiaaliset ja ennaltaehkäisevät keinot. Tärkeitä toimenpiteitä ovat:
- Järjestelmällinen lainvalvonta ja rangaistukset ostajille, parittajille ja ihmiskauppiaille sekä tehokkaat tutkinta‑ ja syyteprosessit;
- Uhrien suojelu ja tuki: matalan kynnyksen ilmoituskanavat, kriisiapu, trauma‑hoito, sosiaalinen tuki ja pitkäaikainen kuntoutus sekä koulutuksen ja työelämässä tarvittavien taitojen tarjoaminen;
- Ennaltaehkäisevät palvelut: perheiden tukeminen, köyhyyden vähentäminen, päihde‑ja mielenterveyspalvelut sekä koulutus ja tietoisuusohjelmat kouluissa ja yhteisöissä;
- Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyö: poliisin, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja kansalaisjärjestöjen saumaton yhteistyö sekä kansainvälinen yhteistyö rajat ylittävän kaupan torjunnassa;
- Verkkovalvonta ja tekniset ratkaisut: internetin ja sosiaalisen median käytön valvonta, ilmoitusmekanismit ja kansainvälinen tiedonvaihto lapsiin kohdistuvan verkkohyökkäyksen estämiseksi;
- Kysynnän vähentäminen: yleinen tietoisuus, asennemuutokset ja lainsäädäntö, joka kohdistaa seuraamuksia myös lapsia käyttävien ostajien toimintaan.
Mahdollisuudet avun hakemiseen
Jos epäilet lapsen joutuneen prostituution tai muun seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, on tärkeää ottaa yhteyttä paikallisiin viranomaisiin, poliisiin tai lastensuojeluun välittömästi. Useissa maissa on myös kansalaisjärjestöjä ja kriisipuhelimia, jotka tarjoavat apua ja ohjausta. Uhreille suunnatut palvelut tarjoavat sekä välitöntä turvaa että pitkäaikaista kuntoutusta.
Lapsiprostituutio on vakava ihmisoikeusloukkaus. Sen torjuminen vaatii sekä kansallista tahtoa että kansainvälistä yhteistyötä, riittäviä resursseja ja kokonaisvaltaista tukea uhreille ja heidän perheilleen.
Anonyymi valokuva lapsiprostituoidusta, vuodelta 1871. Kuvan takana lukee: "Mary Simpson, 10 tai 11-vuotias. Hänet on tunnettu nimellä Mrs. Berry ainakin kaksi vuotta. Hän on neljännellä kuulla raskaana."
Kuinka monta niitä on
Vuonna 1992 tutkija ja asiantuntija Ron O'Grady arvioi lapsiprostituoitujen määräksi miljoona.
Vuonna 2001 tohtori Richard Estes ja tohtori Neil Alan Weiner arvioivat, että Yhdysvalloissa 162 000 asunnotonta nuorta on kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön uhreja ja että 57 800 kodissa (mukaan lukien julkiset asunnot) asuvan lapsen arvioidaan olevan kaupallisen hyväksikäytön uhreja. He arvioivat myös, että 30 prosenttia turvakotinuorista ja 70 prosenttia asunnottomista nuorista on Yhdysvalloissa seksuaalisen hyväksikäytön uhreja.
Kolmannes Yhdysvaltojen katuprostituoiduista on alle 18-vuotiaita, kun taas 50 prosenttia kadun ulkopuolisista prostituoiduista on alle 18-vuotiaita. Katujen ulkopuoliseen prostituutioon kuuluvat muun muassa hierontasalit, strippiklubit ja seuralaispalvelut. Estesin ja Weinerin mukaan Yhdysvalloissa alle 17-vuotiaiden tyttöjen keskimääräinen ikä prostituutioon ryhtymiselle on 12-14 vuotta, kun taas alle 17-vuotiaiden tyttöjen keskimääräinen ikä prostituutioon ryhtymiselle on 11-13 vuotta.
Ukrainassa La Strada-Ukraina -ryhmän vuosina 2001-2003 tekemässä tutkimuksessa, joka perustui 106:een Ukrainasta "kaupatun" naisen otokseen, todettiin, että 3 prosenttia naisista oli alle 18-vuotiaita, ja Yhdysvaltojen ulkoministeriö raportoi vuonna 2004, että alaikäisten ihmiskauppatapaukset olivat lisääntymässä.
Thaimaassa kansalaisjärjestöt ovat arvioineet, että jopa kolmannes prostituoiduista on alle 18-vuotiaita lapsia. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tutkimus lapsiprostituutiosta Vietnamissa kertoi, että lasten osuus prostituutiosta kasvaa jatkuvasti ja että alle 18-vuotiaiden lasten osuus prostituutiosta on 5-20 prosenttia maantieteellisestä alueesta riippuen.
UNICEF arvioi, että Filippiineillä on 60 000 lapsiprostituoitua, ja monet pahamaineisen Angeles Cityn 200 bordellista tarjoavat lapsia seksiä varten.
ECPAT New Zealand ja Stop Demand Foundation ovat maininneet raportissaan "The Nature and Extent of the Sex Industry in New Zealand" (Seksiteollisuuden luonne ja laajuus Uudessa-Seelannissa) Uuden-Seelannin seksiteollisuutta koskevan poliisitutkimuksen, jonka mukaan 210 alle 18-vuotiasta lasta tunnistettiin myyvän seksiä, ja kolme neljäsosaa heistä oli keskittynyt yhteen poliisipiiriin.
Yhdistyneiden Kansakuntien lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa käsittelevän erityisraportoijan vuonna 1996 laatimassa raportissa arvioidaan, että pelkästään Aasiassa noin miljoona lasta on seksikaupan uhreja. Kansainvälisen työjärjestön mukaan ongelma on erityisen huolestuttava Koreassa, Thaimaassa, Filippiineillä, Sri Lankassa, Vietnamissa, Kambodžassa ja Nepalissa.
Kanadan hallituksen rahoittaman ja kuuden YK:n järjestön sekä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön tukeman World Vision Middle East/Eastern Europe -järjestön vuonna 2006 julkaiseman raportin mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsikauppa ja alaikäisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ovat lisääntymässä ja Venäjästä on tulossa lapsiseksiturismin uusi kohde. Raportissa lisätään, että joidenkin tutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia Moskovan seksityöntekijöistä on alaikäisiä. []
Afrikassa ja Etelä-Aasiassa monissa maissa lapsiprostituution määrä kasvaa, ja yhteys matkailuun on ilmeinen. Lapsiprostituutio ja lapsikauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten lisääntyy myös Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.
Rio de Janeirossa kaupungin sosiaaliministeriö arvioi, että lapsiprostituoituja on 223, sekä poikia että tyttöjä. Osa heistä on transvestiitteja. Kauppoja välittävät parittajat. He veloittavat 2-30 realia, mikä vastaa noin 1-15 Yhdysvaltain dollaria. Lapset ovat 10-17-vuotiaita. Joissakin tapauksissa perheet ovat mukana prostituutiossa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä lapsiprostituutio on?
V: Lapsiprostituutio on sitä, että lapsille maksetaan seksistä tai vaihdetaan muita asioita, kuten leluja, seksiä vastaan. Joissakin tapauksissa lapselle ei ehkä makseta lainkaan, vaan hyväksikäyttäjä pakottaa hänet prostituutioon.
K: Kuka tienaa lapsiprostituutiolla?
V: Yleensä lapsi ei tienaa prostituutiolla, vaan joku muu henkilö, kuten parittaja tai joku, joka suoraan käyttää lasta hyväksi. Tämä henkilö tekee sopimuksen suoraan lapsen kanssa saadakseen seksuaalista tyydytystä.
K: Mitä lapsiprostituutiosta sanotaan lapsityön pahimpia muotoja koskevassa yleissopimuksessa?
V: Lapsityön pahimpia muotoja koskevassa yleissopimuksessa todetaan, että sen allekirjoittaneiden maiden on päästävä eroon lapsiprostituutiosta mahdollisimman pian. Siinä todetaan myös, että lapsen käyttäminen, välittäminen tai tarjoaminen prostituutioon on yksi lapsityön pahimmista muodoista.
Kysymys: Miten yleissopimus on otettu vastaan?
V: Yleissopimus on ratifioitu nopeimmin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) historiassa vuodesta 1919 lähtien.
K: Onko CSEC:n ja seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lapsikaupan välillä yhteyttä?
V: Kyllä, lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisiin tarkoituksiin käytävän lapsikaupan välillä voi olla yhteys.
K: Kuuluuko myös lapsiseksiturismi tähän luokkaan?
V: Kyllä, myös lapsiseksiturismi kuuluu tähän luokkaan.
Etsiä