Kahvipensaat | Rubiaceae-suvun kukkivien kasvien suku
Coffea (kahvi) on Rubiaceae-sukuun kuuluva kukkivien kasvien suku. Noin 120 lajista kahvia valmistetaan vain kahdesta lajista, Coffea arabicasta ja C. canephorasta.
Coffea on pensas tai pieni puu, joka on kotoisin subtrooppisesta Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Siemeniä kutsutaan kahvikaupassa pavuiksi. Kahden tuottavan lajin papuja viljellään laajalti trooppisissa maissa. Kahvi on yksi maailman tärkeimmistä perushyödykekasveista, ja se on joidenkin maiden tärkein vientituote.
Kahvipapujen kofeiini suojaa kasvin siemeniä. Se on eräänlainen kasvin luonnollinen puolustus kasvinsyöjiä vastaan. Myös hedelmät ja lehdet sisältävät kofeiinia, ja niistä voidaan valmistaa teetä nimeltä "kahvikirsikkatee". Hedelmää käytetään myös monenlaisissa virvoitusjuomissa.
Useat hyönteistuholaiset hyökkäävät kasveihin ja vaikuttavat kahvin tuotantoon. Kahvia käyttävät ravintokasvina joidenkin perhos- ja koiperhoslajien toukat.
Historia
Euroopassa Kahvia tuli Eurooppaan kahta reittiä, ottomaanien valtakunnan maakauppaa ja merikauppaa Jemenin ja Afrikan sarven satamista. Oli.
Se nostettiin myös tässä maassa. Noin vuonna 1650 jKr. kahvia tuotiin Englantiin, ja Oxfordiin ja Lontooseen perustettiin kahviloita.
Englannissa kahvinviljely alkoi samoihin aikoihin, mutta tuholaiset ja alueen kylmä sää tuhosivat kahvikasvit, ja britit joutuivat siirtymään kahvinviljelyn sijasta teeviljelyyn, joka oli Euroopassa ensimmäinen kahvi juomana. Muslimeihin suhtauduttiin epäluuloisesti, mutta kerrotaan, että vuoden 1600 tienoilla paavi Klemens VIII nautti kahvia niin paljon, että hän piti kahvin monopoliasemaa muslimien käsissä suurena virheenä ja vaati sen "kastamista". Kahvin juominen lisääntyi Itävallassa dramaattisesti sen jälkeen, kun Wienin piiritys hävittiin vuonna 1683 ja sen suuret kahvivarastot takavarikoitiin.
Ennen 1700-luvun alkua kahvijuomien käyttö oli yleistä kaikkialla Euroopassa. Euroopan maat toivat tämän kasvin trooppisille alueille, jotta nämä maat voisivat viljellä ja tuottaa kahvikasveja massatuotantona. Euroopassa, kuten Lähi-idässä ja Suur-Iranissa, kahviloista tuli paikka, jossa seurusteltiin, opiskeltiin ja vaihdettiin mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Toinen samankaltaisuus oli mahdollisuus tehdä niistä ei-toivottujen elementtien ja vandaalien kokoontumispaikka. Englannin kuningas Kaarle II otti kahvilat käyttöön "paikkoina, joissa petturit voivat kokoontua ja levittää mauttomia juoruja hänen majesteetistaan ja hänen ministereistään". 1700-luvulla Pariisin kuuluisassa kahvilassa Café Procopessa oli vakioasiakkaita, kuten Mara, Danton ja Robespierre, jotka suunnittelivat siellä vallankumousta Ranskan vallankumouksen aikana.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mihin sukuun kahvi kuuluu?
A: Kahvi kuuluu Coffea-sukuun.
K: Kuinka monta Coffea-suvun lajia käytetään kahvin valmistukseen?
V: Kahvin valmistukseen käytetään vain kahta Coffea-lajia, Coffea arabicaa ja C. canephoraa.
K: Mistä kasvi on kotoisin?
V: Kasvi on kotoisin subtrooppisesta Afrikasta ja Etelä-Aasiasta.
K: Mihin kahvipavuissa olevaa kofeiinia käytetään?
V: Kahvipavuissa oleva kofeiini on eräänlainen kasvien luonnollinen puolustuskeino kasvinsyöjiä vastaan. Se suojaa kasvin siemeniä eläinten syömiseltä.
K: Mitä muita käyttötarkoituksia hedelmillä on teen valmistuksen lisäksi?
V: Hedelmää voidaan käyttää myös monenlaisissa virvoitusjuomissa.
K: Onko kasveihin hyökkääviä ja tuotantoon vaikuttavia hyönteistuholaisia?
V: Kyllä, useat tuhohyönteiset hyökkäävät kasveihin ja vaikuttavat kahvin tuotantoon.
K: Onko olemassa lepakkolajeja (perhosia tai koiperhosia), jotka käyttävät kahvia ravinnonlähteenä?
V: Kyllä, jotkut lepakkolajit käyttävät kahvia toukkiensa ravinnonlähteenä.
