Coppa Acerbo oli Italiassa järjestetty moottorikilpailu. Italian hävittyä toisen maailmansodan, kilpailu nimettiin uudelleen Circuito di Pescara -kilpailuksi, ja joinakin vuosina siitä käytettiin myös nimitystä Pescaran Grand Prix (Gran Premio di Pescara). Kilpailu ajettiin vuosina 1924-1961 eri ajoneuvoluokissa. Vuonna 1957 Pescaran Grand Prix oli yksi Formula 1 -maailmanmestaruuskilpailun osakilpailu. Tämä kilpailu on ennätyksellisesti pisin rata, jota on koskaan käytetty mestaruuskilpailussa.



Coppa Acerbo -nimen tausta liittyy ensimmäisten vuosien aikaan: nimitys annettiin muistoksi sotavuosina kuolleelle Tito Acerbolle. Kilpailu houkutteli alueelle aikansa parhaat tehdas- ja yksityistiimit, kuten Alfa Romeon, Maseratin ja myöhemmin Ferrarin, ja se oli merkittävä osa Italian kilpa-autokulttuuria 1920–30-luvuilla sekä uudelleen toisen maailmansodan jälkeen.

Rata kulki julkisilla teillä Pescaran ympäristössä pitkin Adrianmeren rantaa ja maaseutua, yhdistäen pitkiä suoria, kyliä halkovia katuosuuksia sekä jyrkkiä nousuja ja laskuja. Radan pituus oli poikkeuksellinen: yksi kierros oli noin 25,579 km, mikä teki siitä pisimmän koskaan mestaruuskilpailuissa käytetyn radan. Tämän takia yhden kierroksen suorittamiseen saattoi mennä usein yli kymmenen minuuttia, ja kilpailuissa yhdistyivät erittäin korkeat nopeudet ja vaihtelevat, vaikeasti suojatut reunaolosuhteet.

Radan vaativuus ja kasvaneet turvallisuusvaatimukset vaikuttivat siihen, että Circuito di Pescara joutui lopulta pois kansainvälisen kilpa-ajokalenterin kärkivaatimuksista. Vuoden 1961 jälkeen kilpailu lopetettiin pysyvästi, kun modernit turvastandardit ja suljetut kilparadat syrjäyttivät pitkät ja vaaralliset maantie‑reitit. Nykyään osa alkuperäisestä reitistä on yhä nähtävissä ja paikallisesti tapahtumia ja historiallisia kokoontumisia järjestetään, jolloin radan perintö ja muisto säilyvät autourheilun historiassa.