Korkkitammi (Quercus suber) ominaisuudet, levinneisyys ja korkintuotanto

Korkkitammi (Quercus suber) on keskikokoinen, ikivihreä tammi. Se kasvaa Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa.

Kuvaus

Se kasvaa usein 8–20 metrin korkuiseksi; alkuperäisessä, luonnonmukaisessa ympäristössään puut jäävät usein matalammiksi kuin suojelluissa viljelykasvustoissa. Lehdet ovat 4–7 cm pitkät, päältä tummanvihreät ja alta vaaleammat; lehtien reunat voivat kääntyä hieman alaspäin. Tammenterhot ovat yleensä 2–3 cm pitkiä. Kukinta tapahtuu keväällä, pölytys on tuulenvarainen ja terhakkuus vaihtelee vuosittain.

Korkki ja kuori

Puu muodostaa paksun, korkkisen kuoren, joka toimii erinomaisena eristeenä ja suojana lämpöä, kuivuutta ja paloa vastaan. Ajan myötä kuori paksuuntuu merkittävästi, ja se korjataan korkiksi 10–12 vuoden välein. Korkin kerääminen ei vahingoita puuta, kun korjuu tehdään oikein: keruu on täysin käsityötä ja vaatii taitoa, jotta kuori irrotetaan vahingoittamatta kasvavaa puuvartta. Ensimmäinen keruu, ns. neitsytkorkki (tai "uroskorkki"), tehdään tavallisesti noin 25-vuotiaista puista; sen jälkeen korjuuväli on yleensä 10–12 vuotta ja samaa puuta voidaan hyödyntää kymmeniä kertoja sen elinaikana.

Levinneisyys, elinympäristö ja viljely

Korkkitammi menestyy aurinkoisissa, lämpimissä paikoissa, usein karuilla ja kalkkipitoisilla mailla. Se on erittäin tärkeä laji agro-sylvo-pastoraalisissa järjestelmissä, kuten Portugalin "montado" ja Espanjan "dehesa" -maisemissa, joissa tammet muodostavat avoimia metsikköjä laidun- ja maatalouskäytön kanssa. Korkkitammet tukevat runsaasti biologista monimuotoisuutta: ne tarjoavat pesä- ja ruokapaikkoja linnuille, nisäkkäille ja sienille sekä edistävät maaperän ja veden säilymistä.

Korkkipuuta viljellään laajalti Espanjassa, Portugalissa, Algeriassa, Marokossa, Ranskassa, Italiassa ja Tunisiassa. Korkkitammimetsät kattavat näissä maissa noin 2,5 miljoonaa hehtaaria. Portugalin osuus maailman korkkisadosta on 50 prosenttia. Portugalissa korkkitammeja ei saa laillisesti kaataa, lukuun ottamatta vanhojen, tuottamattomien puiden metsänhoitohakkuita.

Käyttö ja taloudellinen merkitys

Euroopan korkkiteollisuus tuottaa vuosittain 340 000 tonnia korkkia, jonka arvo on 1,5 miljardia euroa. Sen parissa työskentelee noin 30 000 ihmistä. Korkkia käytetään monipuolisesti: perinteisesti eniten tunnettu on viinikorkki, mutta korkkia hyödynnetään myös lattia- ja seinämateriaaleissa, eristeissä, tekstiileissä ja muotoilutuotteissa sekä teollisissa erikoissovelluksissa (esimerkiksi kevyissä komposiiteissa ja avaruustekniikassa). Viinikorkkien osuus korkin käytöstä on 15 prosenttia painon mukaan laskettuna, mutta 66 prosenttia tuloista.

Korjuu ja hoito

Korkin korjuu tapahtuu kokonaan ilman koneita. Työntekijät käyttävät erityisiä, kirveen kaltaisia työkaluja, joilla korkkikuori leikataan ja irrotetaan huolellisesti jättäen eläväksi kasvava kuori (kambiumkerros) vahingoittumattomaksi. Oikein tehtynä korjuu on kestävä käytäntö, joka mahdollistaa korkin uusiutumisen ja puun jatkamisen tuotantokäytössä vuosikymmeniä.

Risteymät, muut lajit ja kansainvälinen tuotanto

Korkkitammeja istutetaan joskus yksittäisinä puina pihapiireihin tai maisemointiin, jolloin ne tuottavat omistajilleen pienimuotoista tuloa ja tarjoavat koristearvoa. Risteymiä kalkkunatammen (Quercus cerris) kanssa esiintyy sekä luonnossa Lounais-Euroopassa että viljelyssä; hybridi tunnetaan nimellä Lucombe-tammi Quercus × hispanica. Itä-Aasiassa tuotetaan jonkin verran korkkia myös sukulaisesta kiinankorkkitammesta (Quercus variabilis).

Uhat ja suojelu

Korkkitammea uhkaavat muun muassa maankäytön muutos (metsien hakkuut ja peltolaajennukset), rakennemuutos perinteisissä maisemissa, ilmastonmuutos, pahentuneet metsäpalot sekä taudit ja tuholaiset. Erityisesti juurimätää aiheuttavat Phytophthora-tyyppiset patogeenit ovat paikoin vakava ongelma tammi- ja korkkikasvustoissa. Kestävän hoidon, sertifioinnin ja suojelualueiden avulla pyritään turvaamaan lajin tulevaisuus ja sen tarjoamat ekosysteemipalvelut.

Tärkeimmät käytännöt kestävyydelle

Suojelu ja perinteisten montado-/dehesa-järjestelmien ylläpito, jotka tukevat sekä taloutta että monimuotoisuutta.
Hoidon ja korjuun ammatillinen koulutus: oikea korjuutekniikka suojaa puita ja pidentää tuotannon elinkaarta.
Sairauksien seuranta ja torjunta sekä palontorjunnan suunnittelu vähentävät laajojen tappioiden riskiä.
Tuotteiden arvoa nostavat jalostus ja monipuolistaminen (korkin käyttökohteiden laajentaminen) auttavat taloudellisen kestävyyden varmistamisessa.

Kokonaisuutena korkkitammi on sekä ekologisesti arvokas että taloudellisesti merkittävä laji Lounais-Euroopan ja Pohjois-Afrikan maisemissa. Sen kestävä käyttö voi yhdistää luonnonsuojelun ja paikallisen elinkeinotoiminnan pitkällä aikavälillä.

Lähikuvassa tyypillisesti korkkimainen kuori.

Siementen saalistaminen

Monien eri puulajien siementen saalistusta pidetään ongelmana puiden jatkuvan kasvun ja lisääntymisen kannalta, ja tässä tapauksessa jänikset vaikuttavat korkkitammeen. Kasvilajin kehityksen aikana siemen-/tammenterhovaihetta pidetään tärkeimpänä ja samalla haavoittuvimpana vaiheena. Korkkitammi kohtaa monia haasteita taimivaiheessa.

Muiden lajien aiheuttama saalistus
Taudit ja taudinaiheuttajat
Rajalliset resurssit

Siemenet ovat usein tammenterhoina, jotka putoavat maahan lähelle puun juurta. Näistä tammenterhoista kehittyy uusia puita, jotka kehittyvät ajan myötä. Monet eri lajit käyttävät kuitenkin näitä tammenterhoja ravinnonlähteenä. Kun jänikset elävät samalla alueella kuin korkkitammi, se ei vaikuta kielteisesti siementen uusiutumiseen.

Osittain vaurioitunut tammenterho luokitellaan siten, että se on vaurioitunut vain lisäysaineiston elinkyvyttömissä osissa. Kun tammenterhon alkio on vaurioitunut, siemenen kehitykseen vaikuttaa siis kielteisesti. Vaurioitunut kehitys aiheuttaa eron verson ja juuren biomassassa, koska sikiö on menetetty. Tyvitumake on kasvien välttämättömyys, ja tässä tapauksessa siitä tulee kasvin lehtiä. Muissa tapauksissa se auttaa tutkijoita määrittämään, minkälaiseksi kukkivaksi kasviksi se myöhemmin kehittyy. Tyvitumakkeet ovat myös olennainen energianlähde siemenen ja kasvin kehitykselle.

Yhteisön vuorovaikutus

Tieteellisissä tutkimuksissa käytetään kahta yleistä maaperätyyppiä: ravinteikasta ja ravinneköyhää maaperää. Siementen saalistuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin maaperän ravinnetasolla. Eri kasvit ovat ajan myötä sopeutuneet kasvamaan näissä erilaisissa olosuhteissa. Korkkitammen tammenterhot uudistuvat ja kehittyvät paremmin ravinteikkaassa maaperässä. Ravinteikkaassa maaperässä kasvavat pienemmät tammenterhot kehittyvät.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Minkälainen puu on korkkitammi?

V: Korkkitammi (Quercus suber) on keskikokoinen, ikivihreä tammi.

K: Missä korkkitammi kasvaa?

V: Korkkitammi kasvaa Lounais-Euroopassa ja Luoteis-Afrikassa.

K: Kuinka korkeaksi korkkitammi voi kasvaa?

V: Korkkitammi voi kasvaa jopa 20 metriin, mutta kotiympäristössään se ei yleensä ole niin korkea.

K: Kuinka pitkiä korkkitammen lehdet ovat?

V: Korkkitammen lehdet ovat 4-7 cm pitkiä.

K: Kuinka usein korkkitammesta kerätään kuorta?

V: Korkkitammen kuori korjataan korkiksi 10-12 vuoden välein.
K: Kuinka suuren alueen korkkitammimetsät kattavat? V: Korkkitammimetsien pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa hehtaaria muun muassa Espanjassa, Portugalissa, Algeriassa, Marokossa, Ranskassa, Italiassa ja Tunisiassa.

K: Kuinka kauan korkkitammet elävät? V: Korkkitammet elävät yleensä 150-250 vuotta.