Euro (tunnus €; ISO-koodi EUR) on euroalueen yhteinen maiden valuutta. Yksi euro jaetaan 100 senttiin (virallinen yksikkö). Koska Euroopan unionissa on useita kieliä, sentille ja muille yksiköille on olemassa useita epävirallisia nimityksiä (esimerkiksi ranskaksi "centimes" ja espanjaksi "céntimos").
Historia ja käyttöönotto
Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana 1. tammikuuta 1999. Käteisvaluuttana (setelit ja kolikot) euro tuli käyttöön 1. tammikuuta 2002, jolloin 12 Euroopan unionin jäsenvaltiota poisti omat kansalliset valuuttansa käytöstä ja otti eurosetelit ja -kolikot ainoaksi rahaksi. Siirtymäkauden aikana hyväksyttiin sekä vanha kansallinen raha että euro, mutta 28. helmikuuta 2002 kyseiset maat käyttivät vain euroa.
Seuraavat maat liittyivät euroalueeseen:
- 2006 Slovenia
- 2008 Kypros ja Malta
- 2009 Slovakia
- 2011 Viro
- 2014 Latvia
- 2015 Liettua
- 1. tammikuuta 2023 Kroatia — Kroatia on siten yksi euroalueen jäsenvaltioista.
Euroalue on kasvanut vaiheittain, ja uuden jäsenmaan liittyminen edellyttää taloudellisten vaatimusten täyttymistä (ns. Maastrichtin kriteerit), kuten hintavakaus, kestävä julkinen talous (budjettialijäämä ja julkinen velka) sekä valuutan vakaus ERM II -mekanismin kautta.
Setelit
Euroseteleitä on seitsemän nimellisarvoa. Jokaisella setelillä on oma väri, koko ja nimellisarvo:
- 5 € (harmaa)
- 10 € (punainen)
- 20 € (sininen)
- 50 € (oranssi)
- 100 € (vihreä)
- 200 € (keltainen)
- 500 € (violetti) — 500 euron seteliä ei enää paineta uusina kappaleina vuodesta 2019 lähtien, mutta olemassa olevat 500 euron setelit ovat edelleen laillista maksuvälinettä.
Seteleissä on kuvituksena eri eurooppalaisia arkkitehtuurityylejä eri aikakausilta. Kaikki setelit ovat kaikkialla euroalueella samanlaisia suunnittelultaan ja turvallisuusominaisuuksiltaan; niitä eivät kuvaile maiden erilliset kuviot kuten eurokolikoita.
Kolikot
Eurokolikoita on kahdeksan eri nimellisarvoa: 0,01 €, 0,02 €, 0,05 €, 0,10 €, 0,20 €, 0,50 €, 1 € ja 2 €. Kolikon toinen puoli (ns. yhteispuoli) on kaikissa jäsenmaissa sama, kun taas kääntöpuolelle kullakin maalla on oma kansallinen kuvionsa. Kaikkia eurokolikoita voi käyttää maksuvälineenä koko euroalueella, vaikka kääntöpuolella näkyy maa-kohtainen symboli. Monet maat laskevat myös liikkeeseen erikois- ja muistokolikoita.
Hallinto ja rahapolitiikka
Euroopan keskuspankki (EKP) yhdessä kansallisten keskuspankkien muodostaman Eurosysteemin kanssa vastaa euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n tehtävänä on ylläpitää hintavakautta eli pitää inflaatio lähellä mutta alle 2 % pitkällä aikavälillä.
Turvallisuusominaisuudet ja väärentämisen esto
Euroseteleissä on useita turvallisuusominaisuuksia, joiden avulla voi tunnistaa aidon setelin: vesileima, turvasäie, hologrammi, läpivalaisu- ja näkökohtaiset numerot, värinvaihtavat elementit, mikrotekstitys sekä kohopainatus. Väärentämistä pyritään estämään myös monilla teknisillä ratkaisuilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
Käyttö euroalueen ulkopuolella
Euro on käytössä myös EU:n ulkopuolisissa pienissä valtioissa, joilla on virallisia rahasopimuksia: esimerkiksi Monaco, San Marino, Vatikaani ja Andorra ovat käyttäneet euroa sopimuksin ja ovat lyöneet omia euromuotoisia kolikoita. Kaksi aluetta — Montenegro ja Kosovo — käyttävät euroa itsenäisesti ilman virallista sopimusta. Lisäksi euro toimii laajasti kansainvälisenä reservivaluuttana ja kansainvälisissä maksuliikenteissä.
Käytännön huomioita
- Euro on laillinen maksuväline kaikissa euroalueen maissa; ehdoton hyväksymisvelvollisuus eri maiden välillä koskee käteistä vain maakuntien lainsäädännön puitteissa.
- Joissain maissa, joissa 1 ja 2 sentin kolikot ovat käytännössä harvinaisia, käteisostosummat voidaan pyöristää lähimpään 5 senttiin kassalla (pyöristämiskäytännöt vaihtelevat).
- Aina kun epäilet rahan aitoutta, vertaile seteliä turvaominaisuuksiin: tunne, käännä ja kallista seteliä, ja tarkista vesileima ja hologrammi.
Kymmenen uutta Euroopan maata, jotka liittyivät Euroopan unioniin toukokuussa 2004, aikovat myös ottaa euron käyttöön. Niiden on ensin täytettävä tietyt ehdot osoittaakseen, että niiden talous on vakaa.



