Cover-versio (tai yksinkertaisesti "cover") on kappale, jonka laulaja tai bändi on levyttänyt uudelleen sen jälkeen, kun toinen artisti on julkaissut kappaleen. Joskus versiot ovat samanlaisia, mutta joskus ne ovat hyvin erilaisia.

Monista kappaleista tulee suositumpia cover-versioina kuin alkuperäisinä äänitteinä. Paul Revere and the Raiders levytti kaksi kappaletta, "Louie, Louie" ja "(I'm Not Your) Steppin' Stone", jotka olivat suurempia hittejä muille yhtyeille (The Kingsmen ja The Monkees) kuin niiden versiot.

Muutamia kappaleita on coveroitu niin monta kertaa eri artistien toimesta, että niistä on tullut standardeja. "Without You" -kappaleen (jonka ovat kirjoittaneet Peter Ham ja Tom Evans Badfinger-yhtyeestä) coveroi ensin Harry Nilsson ja myöhemmin kymmenet muut laulajat, muun muassa Mariah Carey. "Yesterday" ja "Something", jotka ovat The Beatlesin Paul McCartneyn ja George Harrisonin (vastaavasti) kirjoittamia, ovat myös standardeja.


 

Mitä eroja kahden version välillä voi olla?

Cover voi olla uskollinen alkuperäiselle tai täysin uudenlainen tulkinta. Yleisimmät erot liittyvät:

  • arrangementtiin (soittimet, tempo, kappaleen rakenne),
  • tulkintaan (laulutyylin ja tunnelman muutos),
  • genreen siirtämiseen (esimerkiksi rock-kappale muuttuu balladiksi tai akustiseksi versioksi),
  • käännöksiin (kappale laulavana eri kielellä),
  • remixeihin ja mashupeihin, joissa otetaan osia eri kappaleista ja yhdistellään niitä uudella tavalla.

Kuuluisia esimerkkejä

Monet coverit ovat jääneet elämään alkuperäisten yli. Tunnettuja esimerkkejä ovat esimerkiksi:

  • Jimi Hendrixin tulkinta Bob Dylanin "All Along the Watchtower" -kappaleesta, joka on monille se "oikea" versio.
  • Whitney Houstonin versio Dolly Partonin "I Will Always Love You" -kappaleesta, joka teki kappaleesta valtavan hitin.
  • Johnny Cashin koskettava cover Nine Inch Nailsin "Hurt" -kappaleesta, joka muutti kappaleen merkitystä monille kuuntelijoille.
  • Aretha Franklinin "Respect", joka nosti Otis Reddingin kappaleen uudelle tasolle ja muuttui feministiseksi hymniksi.
  • Jeff Buckleyn tulkinta Leonard Cohenin "Hallelujah" -kappaleesta, joka on sittemmin inspiroinut lukuisia uusia versioita.

Miksi artistit tekevät covereita?

Syitä on monia:

  • kunnianosoitus tai vaikutteiden näyttäminen;
  • halu esitellä oma tulkinta ja tuoda uutta näkökulmaa tuttuun materiaalin;
  • keikka- ja settilistojen täydennys sekä yleisön tuntema kappale;
  • brändin rakentaminen ja laajemman yleisön tavoittaminen;
  • opettelu- ja harjoitustarkoitus: coverit opettavat soittoa ja laulamista.

Oikeudet, lisenssit ja käytännöt

Coverin julkaiseminen ja levittäminen liittyy tekijänoikeuksiin. Yleisiä huomioita:

  • kappaleen sävelen ja sanojen tekijänoikeudet kuuluvat alkuperäisille tekijöille, joten usein tarvitaan mekaaninen lisenssi (tai vastaava lupa) tehdäkseen ja julkaistakseen levytetyn coverin;
  • monissa maissa on järjestelmiä, jotka mahdollistavat coverin julkaisemisen niin kauan kuin tekijänoikeuden haltijalle maksetaan korvaukset; jos kappaletta aiotaan muuttaa olennaisesti (esim. sanoja tai melodiaa), tarvitaan tekijänoikeudenhaltijan lupa;
  • live-esiintymisissä useimmat esiintymispaikat maksavat esittäjänoikeusjärjestöille (esimerkiksi Suomessa Teosto), jolloin repertuaarin soittaminen on katettu näiden sopimusten kautta;
  • digitaalisilla alustoilla (esim. YouTube, Spotify) käytännöt vaihtelevat: oikeudenhaltijat voivat päättää jakaa tuotot, asettaa videoille mainoksia tai estää julkaisun kokonaan.

Vinkkejä onnistuneeseen coveriin

  • löydä oma näkökulma: mieti, mikä tekee versiostasi tunnistettavan ja aidon;
  • kunnioita kappaleen ydintä, mutta älä pelkää muuttaa sovitusta tai palauttaa sen tunnelmaa omaksi;
  • muista antaa tekijänoikeusmerkinnät ja ilmoittaa alkuperäisen kirjoittaja/lauluntekijä;
  • selvitä etukäteen tarvittavat lisenssit, jos aiot julkaista coverin kaupallisesti tai laajasti.

Coverit ovat osa musiikin elävää traditiota: ne yhdistävät eri aikakausia ja tyylejä, antavat artisteille tilaisuuden kunnianosoitukseen ja usein luovat uusia klassikoita, jotka elävät omassa muodossaan vuosikymmeniä alkuperäisen jälkeen.