Alfonso La Marmora — italialainen kenraali ja valtiomies (1804–1878)
Alfonso La Marmora (1804–1878) — italialainen kenraali ja valtiomies, Sardinian sotaministeri ja pääministeri, Krimin sodan veteraani ja Italian yhdistymisen keskeinen vaikuttaja.
Alfonso La Marmora (18. marraskuuta 1804 – 5. tammikuuta 1878), joka tunnetaan myös nimillä Alfonso Ferrero La Marmora, Alfonso Lamarmora ja Alfonso Ferrero, Cavaliere La Marmora, oli italialainen kenraali ja valtiomies.
Varhaiselämä ja sotilasura
Hän syntyi Torinossa rikkaaseen ja aateliseen perheeseen: hänen isänsä oli markiisi. Nuori La Marmora valmistui vuonna 1822 Torinon sotilasakatemiasta ja aloitti sen jälkeen vakituisen sotilasuransa. Hän eteni yhteiskunnallisesti ja sotilaallisesti, ja hänestä tuli kenraali vuonna 1856.
Sotilasjärjestelmän uudistaja
Vuosinaan sotaministerinä La Marmora käynnisti laajoja uudistuksia, jotka kohdistuivat armeijan koulutukseen, organisaatioon ja varustukseen. Vuonna 1854 hän ajoi läpi uudistuksia, jotka paransivat joukkojen laatua: hän perusti uusia upseerikouluja, muutti rekrytointia siten, että armeijan koko ja aktiivipalveluksen rakenne muuttuivat (aktiivipalveluksessa olleiden osuus kasvoi), kaksinkertaisti kiväärimiesten osuuden ja vahvisti kevyttä ratsuväkeä raskaan ratsuväen kustannuksella. Samalla uudistettiin tykistöä sekä terveydenhuoltoon, hallintoon ja logistiikkaan liittyviä palveluja, mikä valmisteli Sardinian sotavoimia nykyaikaisempaan toimintaan.
Sotatoimet ja politiikka
La Marmora toimi kahdesti sotaministerinä Sardinian hallituksissa ja lähti myös itse taistelukentälle: vuonna 1855 hän erosi sotaministerin virasta osallistuakseen Krimin sotaan, jossa Sardinian joukot olivat mukana liittoutuneiden puolella.
Myöhemmin hän toimi Sardinian kuningaskunnassa pääministerinä (premier) ja sotaministerinä — hän oli sotaministerinä myös Massimo D'Azeglionin ja Camillo Cavourin aikakausina — ja hän oli Sardinian hallitusten avainhenkilöitä ennen Italian yhdistymistä.
Hän palveli Sardinian pääministerinä 19. heinäkuuta 1859–21. tammikuuta 1860. Yhdistymisen jälkeen La Marmora toimi administraattorina ja turvallisuuspoliittisissa tehtävissä: hän oli Milanon kuvernööri ja Napolin prefekti, vastaten alueiden hallinnosta ja järjestyksen palauttamisesta yhdistymisen vaikeina vuosina.
Vuodet Italian kuningaskunnassa ja 1866:n sodan seuraukset
Historiallisen oikeiston jäsenenä La Marmora toimi Italian kuningaskunnan pää- ja ulkoministerinä 18. syyskuuta 1864–20. heinäkuuta 1866. Hallituskauden aikana hän pyrki yhdistämään sotilaallisen uudistustyön ja valtion ulkopolitiikan tavoitteet, mutta keväällä ja kesällä 1866 Italiassa puhkesi sodan uudelleen Itävaltaa vastaan (osana niin kutsuttua kolmatta italialaista itsenäisyyssotaa).
La Marmora päätti erota ministerinvirasta ja palata sotakentälle johtamaan joukkoja. Sotatoimien johtamisessa hän teki kuitenkin useita strategisia ja taktisia virhearvioita: komentoketjujen hajanaisuus, yhteistoiminnan puutteet ja epäselvät käskyt heikensivät italialaisten toimintakykyä. Tämän seurauksena Italian armeija kärsi raskaita tappioita, merkittävimpänä tappiona pidetään taistelua Custozaa vastaan, joka heikensi Italian sotilaallista asemaa tuolloin.
Lopun vuodet ja perintö
Vuonna 1870 hän vetäytyi poliittisesta elämästä ja vetäytyi julkisista tehtävistä. Hän kuoli 5. tammikuuta 1878
Hänen kuolinpaikkansa oli Firenzessä, ja hänet haudattiin Biellaan San Sebastianon kirkkoon. La Marmoran perheellä oli merkittävä asema italialaisessa sotilas- ja yhteiskuntaelämässä: hänen veljensä Alessandro La Marmora perusti kuuluisat Bersaglieri-joukot, jotka muodostuivat myöhemmin Italian armeijan erikoisyksiköiksi.
Arvio ja perintö
Alfonso La Marmoraa muistetaan kaksijakoisena hahmona: toisaalta hän oli merkittävä organisaattori ja armeijan uudistaja, joka modernisoi Sardinian ja myöhemmin Italian sotavoimia; toisaalta hänen sotilaalliset päätöksensä 1866 aiheuttivat kritiikkiä ja johtivat vakaviin seurauksiin. Historiallisesti hänen panoksensa uudistuksiin ja hallinnollisiin tehtäviin on kuitenkin tunnustettu osaltaan tärkeäksi Italian yhdistymisen ja nuoren kuningaskunnan rakentamisen kannalta.
Alfonso La Marmora
Huomautus
- ↑ 1.01.1 1.2 Alfonso Ferrero della Marmora Alfonso Ferrero della Marmora
- ↑ 2.02.1 LA MARMORA, Alfonso Ferrero, Marchese del, (1804 - 1878) italialainen kenraali ja poliitikko.
- ↑ 3.03.1 La Màrmora, Alfonso Ferrero di
- ↑ 4.04.1 Alfonso La Marmora (Ferrero)
| Italian pääministerit | |
| Italian kuningaskunta |
|
|
Pella Fanfani Scelba Segni Zoli Fanfani Segni Tambroni Fanfani Leone Moro Leone Huhu Colombo Andreotti Huhu Moro Andreotti Cossiga Forlani Spadolini Fanfani Craxi Fanfani Goria De Mita Andreotti Amato Ciampi Berlusconi Dini Prodi D'Alema Amato Berlusconi Prodi Berlusconi Monti Letta Renzi Gentiloni Conte Draghi | |
.svg(1).png)
.png)
| Viranomaisvalvonta | |
| Yleistä |
|
| Kansalliset kirjastot |
|
| Muut |
|
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Alfonso La Marmora?
A: Alfonso La Marmora (18. marraskuuta 1804 - 5. tammikuuta 1878) oli italialainen kenraali ja valtiomies. Hän syntyi varakkaaseen ja aateliseen perheeseen Torinossa, Italiassa.
K: Mitä hän teki Sardinian kuningaskunnassa?
V: Sardinian kuningaskunnassa hän toimi kahdesti sotaministerinä Massimo D'Azeglion ja Camillo Cavourin johtamissa hallituksissa. Hän antoi myös lain, jolla parannettiin joukkojen laatua, perustettiin uusia upseeriakatemioita, retusoitiin rekrytointijärjestelmää ja vahvistettiin kevyttä ratsuväkeä raskaan ratsuväen kustannuksella.
Kysymys: Missä asemassa hän oli Italian yhdistymisen jälkeen?
V: Italian yhdistymisen jälkeen La Marmora oli Milanon kuvernööri ja Napolin prefekti. Hän toimi myös Italian kuningaskunnan pääministerinä ja ulkoministerinä 18. syyskuuta 1864-20. heinäkuuta 1866.
K: Mitä tapahtui, kun hän erosi virastaan taistellakseen Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa?
V: Kun La Marmora erosi virastaan taistellakseen Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa, hän syyllistyi useisiin strategisiin virheisiin, jotka aiheuttivat Italialle raskaan tappion.
K: Miten hänen veljensä vaikutti sotahistoriaan?
V: Hänen veljensä Alessandro La Marmora perusti Bersaglieri-joukot.
K: Mihin Alfonso La Marmora on haudattu?
V: Hänet on haudattu Biellaan San Sebastianon kirkkoon.
Etsiä