Benito Mussolini – Italian pääministeri ja fasistinen johtaja (1883–1945)
Benito Mussolini (1883–1945) – Italian pääministeri ja kansallisfasistisen liikkeen johtaja: elämänvaiheet, valta, politiikka ja perintö.
Benito Amilcare Andrea Mussolini KSMOM GCTE (29. heinäkuuta 1883 - 28. huhtikuuta 1945) oli italialainen poliitikko ja toimittaja. Hän oli myös Italian pääministeri vuosina 1922–1943 ja toimi pitkään Kansallisfasistisen puolueen johtajana. Mussolini nousi yhdeksi Euroopan 1900-luvun merkittävimmistä ja kiistellyimmistä diktatoreista: hän perusti italialaisen fasistisen liikkeen, murensi demokratiaa, toteutti autoritaarista hallintoa ja ajoi aggressiivista ulkopolitiikkaa, joka lopulta sitoi Italian toiseen maailmansotaan Natsi-Saksan rinnalle.
Varhainen elämä ja ura
Benito Mussolini syntyi Dovessä, Provincia di Forlì-Cesena -alueella, ja kasvoi köyhän perheen poikana. Nuorena hän oli aktiivinen sosialistisissa liikkeissä ja työväenlehden toimittajana. Hän vietti osan nuoruudestaan Sveitsissä pakomatkalla verovelkojen ja poliittisten konfliktien vuoksi, mutta palasi Italiaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäisessä maailmansodassa Mussolini palveli ajoneuvopalveluksessa ja hänen kokemuksensa sodasta muovasivat myöhempää nationalistista maailmankuvaansa.
Fasismin synty ja vallanotto
Vuonna 1919 Mussolini perusti Fasci di Combattimento -järjestön, josta myöhemmin muodostui Kansallisfasistinen puolue. Hän hyödyntäen sodan jälkeistä epävakautta, työttömyyttä ja pelkoa kommunismin leviämisestä rakennutti fasistista liikettä, joka käytti väkivaltaa ja mellakoita poliittisten vastustajien kukistamiseksi. Marraskuussa 1922 Mussolini johti niin kutsutun "Marssin Roomaan" (Marcia su Roma), jonka seurauksena kuningas Vittorio Emanuele III nimitti hänet pääministeriksi. Tämän jälkeen Mussolini vähitellen lakkautti parlamentaariset vapauksia ja keskitti vallan itselleen: fasistinen diktatuuri vakiinnutettiin 1920-luvun puolivälissä.
Sisäpolitiikka ja hallinto
Mussolinin hallinto korosti kansallismielisyyttä, järjestystä ja valtion korporaatiomallia talouspolitiikassa. Hän solmi katolisen kirkon kanssa Lateraanin sopimuksen vuonna 1929, joka ratkaisi Vatikaanin ja Italian väliset suhteet ja toi Mussolinin hallinnolle uskonnollista legitimaatiota. Toisaalta hänen hallintonsa käytti laajamittaista sortoa: poliittiset vankilat, sensuuri, yksikanavainen lehdistön ohjaus ja salainen poliisi OVRA rajoittivat opposition toimintaa. 1930-luvun lopulla Mussolinin hallitus sääteli myös rotulakien suuntaan, ja vuonna 1938 säädetyt antisemitistiset lait alensivat juutalaisten asemaa Italiassa merkittävästi.
Ulko- ja sotapolitiikka
Mussolini pyrki tekemään Italiasta suurvallan. Hänen ekspansionistinen politiikkansa näkyi mm. Etiopian hyökkäyksessä 1935–1936, jonka seurauksena Etiopia miehitettiin ja Italia julisti Italian Itä-Afrikan imperiumin. Mussolinin asema länsimaiden silmissä huononi, ja hän hakeutui yhä läheisempään liittoon Saksan kanssa.
Vuonna 1939 Italia ja Saksa solmivat liittosopimuksen (Pact of Steel), ja Mussolini tuki aktiivisesti Francisco Francon tasavaltaa Espanjan sisällissodassa. Toisen maailmansodan syttyessä 1940 Mussolini julisti sodan Brittien ja Ranskan liittoutuneita vastaan, odottaen nopeaa voittoa. Sen sijaan Italian sotatoimet olivat huonosti valmisteltuja ja johtivat raskaisiin tappioihin Pohriikassa, Pohjois-Afrikassa ja myöhemmin Italian niemimaalla.
Loppu ja kuolema
Vuoden 1943 liittoutuneiden maihinnousut Sisiliaan ja Italian niemimaalle sekä sotilaalliset epäonnistumiset heikensivät Mussolinin asemaa. 25. heinäkuuta 1943 kuningas ja suuri osa poliittisesta eliitistä erotti Mussolinin ja hänet vangittiin. Saksan johtaja Adolf Hitler kuitenkin järjesteli hänen pelastuksensa, ja syksyllä 1943 Mussolini perustettiin Saksan tukemana sattumanvaraiseksi "Italian Sosialistiseksi tasavallaksi" (Repubblica Sociale Italiana) Pohitaliaan, niin kutsuttuun Salò-hallintoon, jossa hän toimi Natsi-Saksan nukkehallituksen johtajana.
Kun liittoutuneet etenivät ja sisällissodan voimat voimistuvat, Mussolini yritti paeta Sveitsiin huhtikuussa 1945. Hänet pidätettiin 27. huhtikuuta 1945 italialaisten partisaanien toimesta lähellä Dongoa ja ammuttiin seuraavana päivänä. Hänen ruumiinsa näytettiin yleisölle Milanossa Piazzale Loretolla, missä se myös roikotettiin julkisesti.
Perintö ja arviointi
Mussolinin perintö on laajalti tuomittu: hänen politiikkansa johti demokratian murskaamiseen Italiassa, poliittisiin vainoihin, pakkosyrjäytymisiin ja osallistumiseen tuhoisaan maailmansotaan, jonka seuraukset olivat tuhoisat Italian kansalle. Samalla fasismin ideologia, sen organisoitu väkivalta ja totalitaristinen hallintotapa ovat olleet varoittava esimerkki 1900-luvun totalitarismista. Historiografia pyrkii arvioimaan Mussolinia sekä hänen vaikutuksiaan Italian yhteiskuntaan että laajempaan eurooppalaiseen politiikkaan kritiikin ja lähdeaineiston avulla.
Henkilökohtaiset tiedot: Mussolinin pitkäaikainen puoliso oli Rachele Mussolini; heillä oli useita lapsia, ja Mussolinin perheenjäsenten kohtalot vaihtelivat sodan ja sen jälkimainingeissa.
Elämäkerta
Varhainen elämä
Benito Mussolini sai nimensä roomalaiskatolisen kirkon poliittista valtaa vastustaneen meksikolaisen Benito Juarezin mukaan hänen antiklerikaalisen (henkilö, joka vastustaa roomalaiskatolisen kirkon poliittista puuttumista maallisiin asioihin) isänsä toimesta. Mussolinin isä oli seppä. Ennen politiikkaan ryhtymistään Mussolini oli sanomalehden päätoimittaja (jossa hän oppi kaikki propagandataitonsa) ja kansakoulunopettaja.
Aluksi Mussolini oli sosialisti, mutta kun hän halusi Italian osallistuvan ensimmäiseen maailmansotaan, hänet erotettiin sosialistipuolueesta. Hän "keksi" uuden ideologian, fasismin, joka koostui paljolti kansallismielisistä ja sosialistisista näkemyksistä.
Valtaan nouseminen ja diktaattoriksi tuleminen
Vuonna 1922 hän otti vallan antamalla suuren miesjoukon, "mustapaitojen", marssia Roomaan ja uhkaamalla vallata hallituksen. Kuningas Vittorio Emanuele III antoi periksi, salli hänen muodostaa hallituksen ja teki hänestä pääministerin. Seuraavien viiden vuoden aikana hän kasvatti valtaansa ja perusti vuonna 1927 OVRA:n, henkilökohtaisen salaisen poliisivoimansa. Mussolini käytti virastoa pidätyksiin, pelotteluun ja murhiin, jotka vastustivat hänen hallintoaan, ja hän oli Italian diktaattori vuoden 1927 loppuun mennessä. Vain kuningas ja hänen oma fasistipuolueensa pystyivät haastamaan hänen valtansa.
Mussolinin harjoittama fasismi
Mussolinin fasismin muoto, "italialainen fasismi" - toisin kuin natsismi, Adolf Hitlerin rasistinen ideologia - oli erilainen ja vähemmän tuhoisa kuin Hitlerin. Vaikka Mussolini uskoi italialaisen kansakunnan ylemmyydentuntoon ja kansalliseen yhtenäisyyteen, toisin kuin Hitler, häntä siteerattiin "Race?". Se on tunne, ei todellisuus. Mikään ei saa minua koskaan uskomaan, että biologisesti puhtaita rotuja voidaan osoittaa olevan olemassa nykyään".
Mussolini halusi Italiasta uuden Rooman valtakunnan. Vuonna 1923 hän hyökkäsi Korfun saarelle, ja vuonna 1924 hän miehitti Fiumen kaupunkivaltion. Vuonna 1935 hän hyökkäsi afrikkalaiseen Abessiniaan (nykyinen Etiopia). Hänen joukkonsa valtasivat sen vuonna 1936. Italia erotettiin Kansainliitosta tämän hyökkäyksen vuoksi. Vuonna 1939 hän miehitti maan Albania. Vuonna 1936 Mussolini allekirjoitti liiton Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin kanssa.
Syöksyminen vallasta ja kuolema
Vuonna 1940 hän lähetti Italian toiseen maailmansotaan akselivaltojen puolelle. Mussolini hyökkäsi Kreikkaan, mutta ei onnistunut valloittamaan sitä. Vuonna 1943 liittoutuneet nousivat maihin Etelä-Italiassa. Fasistipuolue ja kuningas Vittorio Emanuel III syrjäyttivät Mussolinin ja panivat hänet vankilaan, mutta saksalaiset vapauttivat hänet ja tekivät hänestä Italian sosiaalitasavallan nukkevaltion hallitsijan, joka sijaitsi pienessä osassa Keski-Italiaa. Kun sota oli melkein ohi, Mussolini yritti paeta Sveitsiin rakastajattarensa Clara Petaccin kanssa, mutta partisaanit ottivat molemmat kiinni ja ampuivat heidät. Mussolinin ruumis hirtettiin ylösalaisin yhdessä rakastajattarensa ja joidenkin Mussolinin avustajien kanssa tolppaan huoltoasemalla Mezzegran kylässä, joka sijaitsee lähellä Italian ja Sveitsin rajaa.
Kuoleman jälkeen
Sodan jälkeen Italiassa menestyi useita uusfasistisia liikkeitä, joista tärkein oli Movimento Sociale Italiano. Hänen tyttärentyttärensä Alessandra Mussolinilla on avoimia fasismia muistuttavia näkemyksiä.
Etsiä