Neidonkenkäorkideat (Cypripedioideae) – tossukukat ja lisääntyminen

Neidonkenkäorkideat – tutustu tossukukkien erikoiseen pölytykseen: pusseihin loukkuuntuvat hyönteiset, ainutlaatuinen lisääntyminen ja upeat lajiesittelyt.

Neidonkenkäorkideat ovat Cypripedioideae-alaperheeseen kuuluvia orkideoita, joille on tyypillistä tossun- tai pussinmuotoinen huuli (labellum). Pussi toimii ansana: hyönteinen laskeutuu sinne etsiessään mettä tai siitepölyä, ja pussiin päästyään sen on kiivettävä ulos kapeampien poistumisaukkojen kautta. Tällöin hyönteinen joutuu kulkemaan muunneltujen heteiden ohi, mistä se saa tai antaa siitepölyä ja tuo sitä seuraavan kukan vastaanotettavaksi — näin tapahtuu tehokas pölytys.

Rakenne ja lajiryhmät

Neidonkenkäorkideat muodostavat alaperheen, johon kuuluu muutamia tuntuvasti erottuvia sukuja, kuten Cypripedium, Paphiopedilum, Phragmipedium, Selenipedium ja harvinainen Mexipedium. Lajit vaihtelevat kooltaan ja elintavoiltaan: osa on maaperäisiä (= terrestrisiä), osa kasvaa kallioilla (= litofaattisia) ja jotkin esiintyvät trooppisissa metsissä. Useimmille on kuitenkin yhteistä pussi- eli tossuhuuli ja rakenne, joka ohjaa pölyttäjän kulkua.

Levinneisyys ja elinympäristö

Neidonkenkäorkideoita esiintyy laajasti: Cypripedium laajenee pohjoisella pallonpuoliskolla (Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka), kun taas Paphiopedilum on pääasiassa Kaakkois-Aasian lajeja ja Phragmipedium Keski- ja Etelä-Amerikassa. Monet lajit suosivat varjoisia, kosteita metsäympäristöjä, toiset kasvavat kalkkipitoisilla mailla tai kosteiden jokivarsojen läheisyydessä.

Lisääntyminen ja lisäysmenetelmät

Luonnossa lajit lisääntyvät pääosin siemenistä, joita pölyttäjä välittää. Orkideoiden siemenet ovat äärettömän pieniä ja tarvitsevat usein symbioosia maaperän sienien kanssa (mykorritsa) idätäkseen.

• Siemenlisäys: kaupallisessa ja harrastajaviljelyssä käytetään yleisesti asymbioottista tai asymbioottista in vitro-menetelmää (flasking), jossa siemenet idätetään steriilissä kasvualustassa ravinteikkaalla agarilla.
• Kasvullinen lisäys: monet lajit voidaan jakaa juuripaakun tai rönsyjen mukaan. Esimerkiksi Paphiopedilum ja Cypripedium pystytään usein jakamaan, kun emokasvi on riittävän suuri ja terve.
• Suvullinen lisääntyminen luonnossa: tossumekanismi takaa usein laji- tai jopa yksilötason spesifisyyden pölyttäjäsuhteissa, mikä vaikuttaa populaatioiden geneettiseen monimuotoisuuteen.

Kasvatus ja hoito kotona

Neidonkenkäorkideat ovat suosittuja harrastajien keskuudessa, mutta ne vaativat lajityypillisiä oloja:

• Valo: useimmat lajit viihtyvät kirkkaassa, hajavalossa. Liian suora auringonpaiste voi polttaa lehdet.
• Multa ja vedenläpäisevyys: hyvin vettä läpäisevä, mutta kosteutta pidättävä seos on usein paras. Maalajit (esim. Cypripedium) sietävät humuspitoista multaa, trooppiset lajit tykkäävät sopivan karkeasta seoksesta.
• Kosteus ja ilmankierto: monet lajit pitävät korkeasta ilmankosteudesta, mutta hyvä ilmankierto vähentää home- ja bakteeri-infektioiden riskiä.
• Lämpötila ja lepoajat: temperaattiset lajit tarvitsevat kylähkön lepoajan talvella kukinnan kasvattamiseksi, kun taas trooppiset lajit suosivat tasaisempia, lämpimämpiä olosuhteita.

Tuholaiset, taudit ja hoitovinkkejä

Yleisimmät ongelmat ovat juurimätää aiheuttavat liika-kastelu, kirvoja, kilpikirvoja ja etanat etenkin maaperäisillä lajeilla. Ennaltaehkäisy: oikea kastelu, hyvät kasvualustat ja steriilit työkalut jakamisen yhteydessä. Jos epäilet siementen tai kasvuongelmien vuoksi, kasvatuslaboratorion asiallinen neuvonta tai kokeneen harrastajan apu auttaa usein.

Suojelu

Monet neidonkenkäorkidealajit ovat uhanalaisia paikallisen elinympäristön häviämisen, elinympäristön muutosten ja luvattoman keräilyn takia. Monet kaupallisesti halutuista lajeista ovat kansainvälisen kaupan valvonnan piirissä (CITES), ja laillisen viljelyn suosiminen auttaa suojelemaan luonnonpopulaatioita. Kannattaa ostaa taimia ja siemeniä vain luotettavilta kasvattajilta, jotka pystyvät todistamaan laillisen alkuperän.

Neidonkenkäorkideat ovat mielenkiintoinen ja monimuotoinen ryhmä orkideoita, joiden erikoiset kukat ja ainutlaatuiset pölytystavat tekevät niistä erityisen arvokkaita niin luonnossa kuin viljelyssä. Oikein hoidettuna ne voivat kukkia vuosittain ja elää pitkään.

Hae kirjaimella