Puolustus (oikeudellinen)
Siviilioikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisissa syytetoimissa vastaaja voi esittää puolustuksen (tai puolustuksen) yrittäessään välttää rikos- tai siviilioikeudellisen vastuun. Se on vastaus, jonka vastaaja antaa kantajan kanteeseen tai kiistää syyttäjän syytteet. Se on myös vastaus oman pääoman ehtoisesti.
Siviilioikeudelliset puolustautumiskeinot
Yleisen oikeuden mukaan vastaaja voi vedota mihin tahansa lukuisista puolustautumisperusteista vastuun rajoittamiseksi tai välttämiseksi. Näitä ovat mm:
- Tuomioistuimen toimivallan puuttuminen, kuten diplomaattinen koskemattomuus.
- Kanteen perusteen puuttuminen tai muu puutteellinen perustelu.
- Mikä tahansa puolustautumisperuste.
- lakiin perustuvat puolustautumiskeinot - kuten vanhentumissäännöt tai petossäännöt.
- Ex turpi causa non oritur actio - kanne vastaajaa vastaan perustuu lainvastaisuuteen.
- Volenti non fit injuria - uhrin tai asianomistajan suostumus.
- In pari delicto - molemmat osapuolet yhtä syyllisiä
- Epäpuhtaat kädet
Rikosoikeudelliset puolustautumiskeinot
Rikosoikeudenkäynnissä on tarjolla monenlaisia puolustuksia. Joitakin näistä ovat mm:
- Sinut voidaan myös ampua vakavista pahoista teoista.
- Useimmiten vastaajat väittävät, etteivät he ole tehneet väitettyä tekoa.
- Vastaajalla oli alibi. Hän oli rikoksen tapahtumahetkellä muualla eikä voinut olla syyllinen.
- Itsepuolustus, väite, jonka mukaan teko oli oikeutettu toisen henkilön tekemän teon vuoksi.
- Syytetyn syyntakeettomuus, jonka mukaan vastaaja ei kyennyt erottamaan oikeaa väärästä.
- Vaikutuksen alaisena, väite, jonka mukaan vastaajaa ei pitäisi pitää vastuullisena teoistaan huumeiden tai alkoholijuomien vaikutuksen vuoksi.
- Houkuttelulla tarkoitetaan viranomaisten houkuttelua rikoksen tekemiseen tuomion saamiseksi.
Monet edellä mainituista seikoista katsotaan puolustukseksi, jolloin todistustaakka voi olla vastaajalla, joka joutuu todistamaan syyttömyytensä. Rikosoikeudenkäynnissä todistustaakka on yleensä syyttäjällä. Syyttäjän on todistettava, että vastaaja on syyllinen ilman perusteltua epäilyä.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Absoluuttinen puolustus
- Oikeusjuttu
- Syyttömyysolettama
- Rikosoikeudellinen menettely
- Vanhentumissäännöt
- Vastakkainasettelujärjestelmä
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on puolustus oikeudenkäynnissä?
A: Puolustus on vastaajan vastaus, jolla hän pyrkii joko välttämään rikos- tai siviilioikeudellisen vastuun siviilioikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisissa syytetoimissa.
K: Milloin vastaaja voi vedota puolustukseen oikeudenkäynnissä?
V: Siviilioikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisissa syytetoimissa vastaaja voi esittää puolustuksen välttääkseen joko rikos- tai siviilioikeudellisen vastuun.
K: Mikä on puolustuksen tarkoitus oikeudenkäynnissä?
V: Puolustuksen tarkoituksena on antaa vastaajalle mahdollisuus vastata kantajan tai syyttäjän syytöksiin ja välttää rikos- tai siviilioikeudellinen vastuu.
K: Mikä on puolustuksen merkitys oikeudenmukaisessa menettelyssä?
V: Puolustus on myös oikeudenmukainen vastaus, jonka avulla vastaaja voi perustella tai vapauttaa tekonsa tietyissä olosuhteissa.
K: Voiko vastaaja kiistää syyttäjän syytteet puolustuksen avulla?
V: Kyllä, vastaaja voi esittää puolustuksen kiistämällä syyttäjän syytteet rikosoikeudellisessa menettelyssä common law -periaatteen mukaisesti.
K: Onko puolustusta sovellettava vain rikosoikeudellisissa menettelyissä?
V: Ei, puolustusta voidaan soveltaa sekä siviilioikeudellisissa menettelyissä että rikosoikeudellisissa syytetoimissa common law -lain nojalla.
K: Miten puolustus auttaa vastaajaa oikeudenkäynnissä?
V: Esittämällä puolustuksen vastineen vastaaja voi vastata kantajan tai syyttäjän esittämiin väitteisiin ja välttää rikos- tai siviilioikeudellisen vastuun.
