Checkpoint Charlien nainen (2007) – Jutta Fleckin tositarinaan perustuva elokuva

Checkpoint Charlien nainen (2007) – koskettava tositarinaan perustuva elokuva Jutta Fleckin sinnikkäästä taistelusta perheen yhdistämiseksi; Veronica Ferres pääosassa.

Tekijä: Leandro Alegsa

Die Frau vom Checkpoint Charlie (suomeksi: Checkpoint Charlien nainen) on kaksiosainen televisioelokuva naisesta, joka onnistuu pakenemaan länteen Saksan demokraattisesta tasavallasta (Itä-Saksasta), mutta joutuu eroon lapsistaan. Elokuva seuraa hänen kuuden vuoden mittaista taisteluaan saadakseen Itä-Saksan viranomaiset sallimaan tyttäriensä liittyä hänen luokseen Saksan liittotasavaltaan (Länsi-Saksaan). Elokuva perustuu tositarinaan ja sen esitys tapahtui ensimmäisen kerran ranskalais–saksalaisella ARTE-televisiokanavalla 28. syyskuuta 2007.

Naisen oikea nimi on Jutta Fleck; elokuvassa hänen henkilöhahmonsa on nimetty Sara Benderiksi. Saraa näyttelee saksalainen näyttelijä Veronica Ferres. Saralla on elokuvassa kaksi tytärtä, joiden nimet on muutettu – tosielämän Claudia ja Beate esiintyvät kuvitteellisina Silvia- ja Sabine-hahmoina (Sabinen lempinimi elokuvassa on lyhyesti "Bine", lausutaan "BEE-ne").

Juoni lyhyesti

Elokuva kuvaa yhden perheen traagista kokemusta Saksan jakautumisen aikana: äiti pääsee pakoon Länsi-Saksaan, mutta kommunistisen järjestelmän and viranomaisten toimien seurauksena hänen lapsensa jäävät Itään. Elokuva keskittyy äidin sinnikkääseen pyrkimykseen yhdistää perhe jälleen – hänen yrityksensä sisältävät oikeudellisia taisteluita, median ja kansainvälisen huomion hakemista sekä henkilökohtaisen kamppailun toivon ja epätoivon välillä. Tarina tuo esiin niin ihmiskohtaloita, poliittisia jännitteitä kuin byrokratian aiheuttamaa julmuutta perhe-elämälle.

Tausta ja historiallinen konteksti

  • Jakautunut Saksa: Elokuva sijoittuu aikaan, jolloin Saksa oli jaettu kahtia ja Itä-Saksassa liikkuminen ja perhekehitykseen liittyvät päätökset olivat tiukasti valtion kontrollin alaisia. Monille itäsaksalaisille rajan ylitys oli mahdotonta tai se merkitsi suuria riskejä, ja elokuvan kertomus heijastaa tätä todellisuutta.
  • Checkpoint Charlie: Checkpoint Charlie oli yksi tunnetuimmista rajanylityspaikoista Itä- ja Länsi-Berliinin välillä ja symboloi kylmän sodan ajan jakautunutta Eurooppaa. Elokuvan saksankielinen nimi viittaa tähän tunnettuun maamerkkiin ja yhdistää yksilötarinan laajempaan historiallisten tapahtumien kuvastoon.
  • Tositarinan vaikutus: Jutta Fleckin tapaus sai laajaa huomiota sekä Saksassa että kansainvälisesti, ja hänen pitkäaikainen taistelunsa perheen jälleenyhdistämiseksi herätti keskustelua Itä-Saksan käytännöistä ja ihmisoikeuksista.

Tuotanto ja näyttelijät

Die Frau vom Checkpoint Charlie on ranskalais–saksalainen televisiotuotanto, joka esitettiin kahdessa osassa. Pääosassa Veronica Ferresin tulkitsema Sara Bender tuo tarinaan tunteellista voimaa ja inhimillisyyttä. Elokuvassa tarinan keskiössä olevat lapset on nimetty elokuvallisiin tarkoituksiin Silvia- ja Sabine-hahmoiksi.

Vastaanotto ja merkitys

Elokuva herätti katsojissa tunteita ja muistutti Euroopan jakautumisen aiheuttamista inhimillisistä tragedioista. Televisioesityksen myötä laajempi yleisö tutustui Jutta Fleckin tapausta muistuttavaan tarinaan, ja elokuva tarjosi fiktiivisen, mutta tapahtumiin pohjautuvan näkökulman siihen, miten poliittiset järjestelmät voivat erottaa perheitä.

Totuus ja dramatisointi

Vaikka elokuva perustuu tositapahtumiin, se tekee joitakin fiktiivisiä muutoksia henkilönimiin ja yksityiskohtiin dramaturgisen selkeyden vuoksi. Tällainen rajapinta dokumentaarisuuden ja fiktion välillä on tyypillinen tositarinaan pohjautuvissa elokuvissa: päälinjat ja tapahtuman ydin säilyvät, mutta yksityiskohdat ja hahmojen nimet saatetaan sovittaa elokuvalliseen muotoon.

Die Frau vom Checkpoint Charlie on voimakas esimerkki siitä, miten henkilökohtainen kertomus voi valaista laajempia historiallisia ilmiöitä ja herättää keskustelua menneisyyden vaikutuksista yksilöihin ja perheisiin.

Tarina

Osa 1

Vuonna 1982 Sara Bender asuu kahden tyttärensä Silvian (11) ja Sabinen (9) kanssa Erfurtissa DDR:ssä (Itä-Saksassa). Heidän äitinsä sanoi joitakin asioita, joissa kritisoitiin heidän maansa hallitusta. DDR:n kaltaisessa kommunistisessa maassa oli paha asia arvostella hallitusta. Äidin sanojen vuoksi hänen lapsiaan kohdeltiin koulussa huonosti.

Sara haluaa naimisiin Peter Kochin kanssa, jonka hän tuntee töistä. Häät järjestetään. Saran isä asuu Helmstedtissä Länsi-Saksassa. Hän matkustaa tyttärensä häihin, mutta matkalla hän joutuu moottoritiellä onnettomuuteen ja loukkaantuu vakavasti. Häitä lykätään. Sara haluaa vierailla isänsä luona Länsi-Saksan sairaalassa, mutta DDR:n hallitus ei anna hänen mennä sinne, koska hän oli sanonut kriittisiä asioita. Hänen isänsä kuolee. Sara pyytää yhä uudelleen lupaa lähteä maasta, mutta hän ei saa sitä, ja työelämässä asiat vaikeutuvat.

Hän yrittää paeta DDR:stä kahden tyttärensä kanssa. He onnistuvat pääsemään Romaniaan ja haluavat lähteä Jugoslaviaan, mutta Itä-Saksan salainen poliisi (Stasi) ottaa heidät kiinni. Stasi tiesi, että he aikoivat yrittää paeta, koska he olivat asentaneet salaisia mikrofoneja Saran asuntoon, jotta he voisivat kuulla kaiken puhutun. Sara ja lapset tuodaan takaisin Itä-Berliiniin. Lentokentällä lapset erotetaan äidistään. Heidät viedään Dresdenissä sijaitsevaan lastenkotiin. Sara suljetaan poliisin selliin. Hänen ystävänsä Peter, jonka kanssa hän oli halunnut mennä naimisiin, osoittautuu Stasin puolelle. Hän toimii Saraakin vastaan. Sara tuomitaan kolmeksi vuodeksi vankilaan.

Osa 2

Kahden vuoden vankilatuomion jälkeen Sara pääsee vapaaksi, kiitos Länsi-Saksan hallituksen, joka maksoi DDR:lle hänen vapauttamisestaan ja päästämisestään länteen. Hän ei saa vieläkään tavata kahta tytärtään, jotka oli lähetetty asumaan kommunistihallitukselle uskolliseen sijaisperheeseen. Saraa huijataan allekirjoittamaan paperit, jotka itse asiassa merkitsevät, ettei hänellä ole enää mitään oikeuksia nähdä tyttäriään.

Sara ei kestä olla lännessä ilman tyttäriään. Hän alkaa heti anella DDR:ltä, että hänen tyttärensä saisivat liittyä hänen luokseen, mutta mitään ei tapahdu. Edes Länsi-Saksan hallitus ei auta häntä, koska se ei poliittisista syistä halua luoda huonoja suhteita DDR:n kanssa Itä-Berliinissä.

Sara ajattelee, että ainoa keino saada joku kiinnittämään häneen huomiota on saada julkisuutta. Hän saa apua toimittajalta ja valokuvaajalta Richard Panterilta. Hän seisoo Checkpoint Charliella, keskellä Berliiniä sijaitsevalla paikalla, jossa ulkomaalaiset voivat kulkea jaetun kaupungin toiselta puolelta toiselle. Hänellä on iso plakaatti, jossa lukee: "Antakaa lapseni takaisin!". Richard ottaa valokuvia ja saa sanomalehdet ympäri maailmaa painamaan niitä. DDR:n hallitus ei pidä tästä lainkaan. He lähettävät agentteja uhkaamaan häntä. Hänen kimppuunsa jopa hyökätään ja häntä haavoitetaan kadulla, ja hänelle sanotaan, että ensi kerralla hänet tapetaan, jos hän jatkaa kampanjaansa. Jopa BRD (Länsi-Saksa) pyytää häntä lopettamaan kampanjansa, koska se haittaa kansainvälisiä suhteita.

Sara ei kuitenkaan pysähdy. Hän onnistuu pitämään yhteyttä lapsiinsa salakuljettamalla kirjeitä ja viestejä kaseteilla. Tytöt ovat todella piristyneet ja uskovat pääsevänsä pian äitinsä luokse länteen. Mutta lupaa ei anneta.

Sara matkustaa Helsinkiin konferenssiin, jossa hän haluaa puhua Länsi-Saksan ulkoministerille Hans-Dietrich Genscherille (elokuva poikkeaa tässä hieman siitä, mitä todella tapahtui). Hän saa kyydin autolla miehiltä, jotka sanovat vievänsä hänet Genscherin luo, mutta he ovatkin Stasin agentteja, jotka vievät hänet metsään murhattavaksi, mutta Sara onnistuu pakenemaan.

Hänen kahdelle tyttärelleen kerrotaan, että heidän äitinsä on kuollut auto-onnettomuudessa, mutta tämä on valetta. Lapset näkevät sattumalta äitinsä demonstroivan television uutislähetyksessä. He tajuavat, että äiti on yhä elossa. Hänen sijaisvanhempansa löytävät kasetilla nauhoituksen, jolla tytöt ovat arvostelleet DDR:n hallitusta. Heitä rangaistaan ankarasti.

Lopulta sijaisäiti säälii heitä ja auttaa taivuttelemaan DDR:n hallitusta päästämään lapset vapaaksi. Heidät yhdistetään äitinsä kanssa Länsi-Berliinissä.


 

Kirjallisuus

  • Horst Schneider: Verlag Wiljo Heinen, Böklund 2008,ISBN 978-3-939828-22-8.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on elokuvan nimi?


A: Elokuvan nimi on Die Frau vom Checkpoint Charlie (suomeksi: Checkpoint Charlien nainen).

K: Mistä tarina kertoo?


A: Tarina kertoo naisesta, joka onnistuu pakenemaan Itä-Saksasta Länsi-Saksaan, mutta joutuu eroon lapsistaan. Hän viettää kuusi vuotta yrittäen saada Itä-Saksan hallitusta sallimaan tyttäriensä liittymisen hänen luokseen Länsi-Saksaan.

K: Perustuuko tämä tositarinaan?


V: Kyllä, se perustuu tositarinaan.

K: Milloin se esitettiin ensimmäisen kerran?


V: Se esitettiin ensimmäisen kerran ranskalais-saksalaisella ARTE-televisiokanavalla 28. syyskuuta 2007.

K: Mikä oli naisen nimi oikeassa elämässä?


V: Oikeassa elämässä naisen nimi oli Jutta Fleck. Elokuvassa hänen nimensä on Sara Bender.

K: Mitkä olivat hänen lastensa nimet tosielämässä?



V: Hänen lastensa nimet olivat Claudia ja Beate. Elokuvassa heidän nimensä ovat Silvia ja Sabine (tai lyhyesti "Bine" - lausutaan "BEE-ne").


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3