Wormsin valtiopäivät 1521 — Martin Luther, Kaarle V ja reformaation käänne
Wormsin valtiopäivät 1521: Martin Lutherin ja keisari Kaarle V:n ratkaiseva kohtaaminen, joka käänsi reformaatiohistorian suunnan Euroopassa.
Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtuusto Wormsin kaupungissa. Neuvosto pidettiin Martin Lutherin ja protestanttisen uskonpuhdistuksen vuoksi. Se kesti viisi kuukautta vuoden 1521 alussa ja kesällä: valtiopäivät avattiin tammikuussa ja päättyivät toukokuussa 1521. Keisari Kaarle V johti neuvostoa. Wormsissa oli aikaisemminkin pidetty keisarillisia valtiopäiviä vuosina 829, 926, 1076, 1122, 1495 ja 1545, mutta vuoden 1521 kokoontuminen on jäänyt historian kannalta merkittävimmäksi.
Tausta
Vuonna 1517 alkaneen uskonpuhdistuksen myötä Martin Lutherin kirjoitukset ja opetukset levisivät nopeasti painotekniikan avulla. Katolinen kirkko ja paavi vaativat hänen teostensa tuomitsemista, ja keisari Kaarle V kutsui Lutherin asian käsiteltäväksi valtiopäiville Wormsiin. Valtiopäivien tarkoituksena oli ratkaista uskonnollisia ja poliittisia ristiriitoja, jotka uhkasivat keisarikunnan yhtenäisyyttä.
Luther Wormsissa
Martin Luther kutsuttiin kuultavaksi valtiopäivillä, missä hänen odotettiin joko peruvan opinkappaleitaan tai kohtaavan rangaistuksia. Luther saapui Wormsiin ja kutsuttiin kuulusteltavaksi keväällä 1521. Hän kieltäytyi perumasta kirjoituksiaan, ellei voitaisi osoittaa Raamatusta tai järkevästi, että ne olivat virheellisiä. Myöhempänä perinteenä on korostettu hänen kuuluisaksi tehtyä vastaustaan "Tässä seison" (Here I stand), mutta historioitsijat varovat yksiselitteisesti lainaamasta täsmällistä sanamuotoa; oleellista on hänen jyrkkä kieltäytymisensä perääntymisestä omantuntonsa ja Raamatun perusteella.
Edikti ja seuraukset
Valtiopäivät johtivat lopulta siihen, että Luther julistettiin valtakunnan irtolaiseksi ja hänen teoksensa pannaan (Wormsin edikti). Ediktin seurauksena Luther menetti lain suojan ja hänen kirjoituksiaan sai tuomita ja kieltää. Useat saksalaiset ruhtinaat kuitenkin suojasivat Lutheria poliittisista syistä tai vakaumuksesta. Saksan markgraavi Frederick Viisas järjesti Lutherin "ottamisen turvaan" hänen matkalla kotiin, ja Luther vietiin Wartburgin linnaan, missä hän muun muassa käänsi Uuden testamentin saksan kielelle — teko, jolla oli suuri merkitys kirkon ja kielen kehitykselle sekä reformaatioaatteen leviämiselle.
Merkitys
Wormsin valtiopäivät vuonna 1521 olivat käännekohta, koska ne muuttivat Lutherin aseman yksityisestä kiistasta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi ongelmaksi. Ediktin ja poliittisten suojausten yhdistelmä johti siihen, että reformaatiosta tuli pysyvä liike, joka synnytti uusia kirkollisia muotoja, heikensi paavillista auktoriteettia Länsi-Euroopassa ja käynnisti pitkän ajan uskonnollisia ja poliittisia muutosprosesseja. Tapauksen seurauksena syntyi myös käytännön ilmiö, jossa ruhtinaat saattoivat määritellä oman alueensa kirkollista suuntausta — kehityssuunta, joka huipentui myöhemmin mm. Augsburgin rauhaan vuonna 1555.
Wormsin valtiopäivät jäävät historiaan esimerkkinä siitä, miten uskonnollinen oppiriita kytkeytyi valtapolitiikkaan, ja miten uusi teknologia (painokone) ja paikallisten hallitsijoiden päätökset yhdessä muovasivat Euroopan uskon ja valtion tulevaa järjestystä.
Luther Wormsin valtiopäivillä , kirjoittanut Anton von Werner, 1877.
Tausta
Kesäkuussa 1520 paavi Leo X kirjoitti paavin bullan Exsurge Domine ("Nouse, oi Herra"), jossa hän käsitteli 41 ongelmaa, joita hän näki Martin Lutherin yhdeksässäkymmenessä viidessä teesissä ja muissa teeseissä. Tämän vuoksi Pyhän Rooman keisari kehotti Martin Lutheria tulemaan valtiopäiville. Hän lupasi, että hän antaisi Lutherille turvallisen matkan sinne ja sieltä pois. Valtiopäivät alkoivat 23. tammikuuta 1521. Martin Lutherille sanottiin, että hänen oli joko peruttava sanansa tai puolustettava niitä.
Kaarle V:n allekirjoittama kutsu Lutherille saapua Wormsin valtiopäiville. Vasemmalla oleva teksti oli kääntöpuolella.
Valtiopäivien tapahtumat
Suurin osa valtiopäivien tärkeistä asioista tapahtui 16.-18. huhtikuuta. Huhtikuun 16. päivänä Martin Luther saapui Wormsin kaupunkiin. Häntä kehotettiin tulemaan valtiopäiville 17. päivänä kello 16.00, ja hänelle annettiin asianajaja. Kun hän oli päivän ajan väitellyt teoksistaan, hänelle sanottiin, että hän käyttäytyi kuin harhaoppinen. Huhtikuun 18. päivänä hän lähti kotiin. Saksin kruununvalitsija Fredrik III kuitenkin arveli, että joku saattaisi tappaa hänet, joten hän lavasti väijytyksen maantiellä ja käytti tätä syynä piilottaa Luther johonkin linnoistaan.
Luther Wormsissa, värillinen puupiirros, 1577
Matojen edikti
Toukokuun 23. päivään 1521 mennessä Kaarle V, Pyhän Rooman keisari, Itävallan arkkiherttua, Espanjan kuningas (Kastilia ja Aragonia), Saksan kuningas, Italian kuningas, Alankomaiden herra ja Burgundin titulaarinen herttua oli saanut tarpeekseen tästä Martin Lutherin asiasta, joten hän kirjoitti:
Tästä syystä kiellämme tästä lähtien ketään uskaltautumasta sanoin tai teoin ottamaan vastaan, puolustamaan, tukemaan tai suosimaan mainittua Martin Lutheria. Päinvastoin, haluamme, että hänet pidätetään ja rangaistaan pahamaineisena harhaoppisena, kuten hän ansaitsee, että hänet tuodaan henkilökohtaisesti eteemme tai että häntä vartioidaan turvallisesti, kunnes ne, jotka ovat ottaneet hänet kiinni, ilmoittavat siitä meille, minkä jälkeen määräämme asianmukaisen tavan menetellä mainittua Lutheria vastaan. Ne, jotka auttavat hänen vangitsemisessaan, palkitaan anteliaasti heidän hyvästä työstään.
Yksinkertaisella suomenkielellä: Martin Lutheria ei saa tämän jälkeen kukaan auttaa tai suojella, puolustaa häntä tai hänen ajatuksiaan tai olla hänen kanssaan samaa mieltä. Sen sijaan haluamme, että hänet pidätetään ja että häntä rangaistaan erittäin pahana ihmisenä, jolla ei ole samoja uskonnollisia vakaumuksia kuin meillä (hän ansaitsee tämän), ja että hänet viedään meille tai että häntä vartioidaan, kunnes hänet pidättävät ihmiset kertovat meille, ja kun he kertovat meille, järjestämme oikeudenkäynnin häntä vastaan. Jokainen, joka pidättää hänet, saa useita hyviä asioita hyvästä työstään.
Tämän jälkeen hän lopetti Wormsin ruokavaliot.
Koska Luther oli kuitenkin piilossa Wartburgin linnassa, hänelle ei koskaan tapahtunut mitään.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli matojen valtiopäivät?
V: Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtuusto, joka pidettiin Wormsissa protestanttisen uskonpuhdistuksen käsittelemiseksi.
K: Miksi Wormsin valtiopäivät pidettiin?
V: Wormsin valtiopäivät pidettiin Martin Lutherin ja protestanttisen uskonpuhdistuksen vuoksi.
K: Kuinka kauan Wormsin valtiopäivät kestivät?
V: Wormsin valtiopäivät kestivät viisi kuukautta vuoden 1521 alussa.
K: Kuka johti Wormsin valtiopäivien neuvostoa?
V: Keisari Kaarle V johti Wormsin valtiopäivien neuvostoa.
K: Pidettiinkö Wormsissa muita neuvostoja ennen Wormsin valtiopäiviä?
V: Kyllä, Wormsissa pidettiin muitakin keisarillisiksi valtiopäiviksi kutsuttuja neuvostoja vuosina 829, 926, 1076, 1122, 1495 ja 1545.
K: Oliko Wormsin valtiopäivät tärkein Wormsissa pidetty kokous?
V: Kyllä, Wormsin valtiopäivät olivat tärkein Wormsissa pidetty kokous.
K: Milloin Wormsin tärkein valtiopäivät pidettiin?
V: Wormsin tärkein valtiopäivät pidettiin vuonna 1521.
Etsiä