Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtuusto Wormsin kaupungissa. Neuvosto pidettiin Martin Lutherin ja protestanttisen uskonpuhdistuksen vuoksi. Se kesti viisi kuukautta vuoden 1521 alussa ja kesällä: valtiopäivät avattiin tammikuussa ja päättyivät toukokuussa 1521. Keisari Kaarle V johti neuvostoa. Wormsissa oli aikaisemminkin pidetty keisarillisia valtiopäiviä vuosina 829, 926, 1076, 1122, 1495 ja 1545, mutta vuoden 1521 kokoontuminen on jäänyt historian kannalta merkittävimmäksi.
Tausta
Vuonna 1517 alkaneen uskonpuhdistuksen myötä Martin Lutherin kirjoitukset ja opetukset levisivät nopeasti painotekniikan avulla. Katolinen kirkko ja paavi vaativat hänen teostensa tuomitsemista, ja keisari Kaarle V kutsui Lutherin asian käsiteltäväksi valtiopäiville Wormsiin. Valtiopäivien tarkoituksena oli ratkaista uskonnollisia ja poliittisia ristiriitoja, jotka uhkasivat keisarikunnan yhtenäisyyttä.
Luther Wormsissa
Martin Luther kutsuttiin kuultavaksi valtiopäivillä, missä hänen odotettiin joko peruvan opinkappaleitaan tai kohtaavan rangaistuksia. Luther saapui Wormsiin ja kutsuttiin kuulusteltavaksi keväällä 1521. Hän kieltäytyi perumasta kirjoituksiaan, ellei voitaisi osoittaa Raamatusta tai järkevästi, että ne olivat virheellisiä. Myöhempänä perinteenä on korostettu hänen kuuluisaksi tehtyä vastaustaan "Tässä seison" (Here I stand), mutta historioitsijat varovat yksiselitteisesti lainaamasta täsmällistä sanamuotoa; oleellista on hänen jyrkkä kieltäytymisensä perääntymisestä omantuntonsa ja Raamatun perusteella.
Edikti ja seuraukset
Valtiopäivät johtivat lopulta siihen, että Luther julistettiin valtakunnan irtolaiseksi ja hänen teoksensa pannaan (Wormsin edikti). Ediktin seurauksena Luther menetti lain suojan ja hänen kirjoituksiaan sai tuomita ja kieltää. Useat saksalaiset ruhtinaat kuitenkin suojasivat Lutheria poliittisista syistä tai vakaumuksesta. Saksan markgraavi Frederick Viisas järjesti Lutherin "ottamisen turvaan" hänen matkalla kotiin, ja Luther vietiin Wartburgin linnaan, missä hän muun muassa käänsi Uuden testamentin saksan kielelle — teko, jolla oli suuri merkitys kirkon ja kielen kehitykselle sekä reformaatioaatteen leviämiselle.
Merkitys
Wormsin valtiopäivät vuonna 1521 olivat käännekohta, koska ne muuttivat Lutherin aseman yksityisestä kiistasta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi ongelmaksi. Ediktin ja poliittisten suojausten yhdistelmä johti siihen, että reformaatiosta tuli pysyvä liike, joka synnytti uusia kirkollisia muotoja, heikensi paavillista auktoriteettia Länsi-Euroopassa ja käynnisti pitkän ajan uskonnollisia ja poliittisia muutosprosesseja. Tapauksen seurauksena syntyi myös käytännön ilmiö, jossa ruhtinaat saattoivat määritellä oman alueensa kirkollista suuntausta — kehityssuunta, joka huipentui myöhemmin mm. Augsburgin rauhaan vuonna 1555.
Wormsin valtiopäivät jäävät historiaan esimerkkinä siitä, miten uskonnollinen oppiriita kytkeytyi valtapolitiikkaan, ja miten uusi teknologia (painokone) ja paikallisten hallitsijoiden päätökset yhdessä muovasivat Euroopan uskon ja valtion tulevaa järjestystä.
