Dinosaurusten renessanssi
Dinosaurusten renessanssi on termi, jonka Robert Bakker keksi Scientific American -lehden vuoden 1975 numerossa kuvaamaan uutta kiinnostusta paleontologiaan. Se on kestänyt 1970-luvulta nykypäivään. Se johtui dinosauruslöytöjen suuresta lisääntymisestä ja uusista käsityksistä niiden elintavoista.
"Renessanssi", joka tarkoittaa "uudelleensyntymistä", muutti dinosaurusten kuvaamista sekä ammattimaisissa kuvittajissa että julkisuudessa.
John Ostromin vuonna 1964 tekemä Deinonychus-löytö on yksi tärkeimmistä fossiililöydöistä. Deinonychus oli aktiivinen petoeläin, joka selvästi tappoi saaliinsa hyppäämällä ja viiltämällä tai pistämällä "kauhealla kynsillään". Todisteita todella aktiivisesta elämäntyylistä olivat muun muassa hännän varrella kulkevat pitkät jänteiden jänteet, jotka tekivät siitä jäykän vastapainon hyppäämistä ja juoksemista varten. Yksi johtopäätös oli, että ainakin joillakin dinosauruksilla oli korkea aineenvaihdunta, joten ne olivat joissain tapauksissa lämminverisiä. Tämän popularisoi Ostromin oppilas Robert Bakker. Vaikutelma dinosauruksista hitaina, kylmäverisinä ja pieniaivoisina matelijoina oli ajateltava uudelleen, ainakin joidenkin lihansyöjien osalta.
Tärkeimmät kysymykset
Nämä ovat pääkohdat:
- Dinosaurukset ovat luonnollinen monofylinen ryhmä.
- Lämminverisyys ja aktiivisuus. Robert Bakker väitti, että dinosaurukset olivat lämminverisiä ja aktiivisia eläimiä, jotka kykenivät pitkäkestoiseen korkeaan aktiivisuuteen. Hänen menetelmistään kiisteltiin kiivaasti tutkijoiden keskuudessa. Nyt ajatellaan, että monilla dinosauruksilla oli korkeampi aineenvaihdunta kuin elävillä matelijoilla, mutta myös, että tilanne on monimutkainen ja vaihteleva. Monilla dinosauruksilla saattoi olla keskinkertainen aineenvaihduntanopeus. Dinolintujen höyhenien löytyminen ratkaisi pienempiä theropodeja koskevan väitteen.
- Dinosaurusten sosiaalinen käyttäytyminen. Fossiiliset jäljet viittaavat siihen, että sauropodi-dinosaurukset liikkuivat jäsennellyissä laumoissa, joissa aikuiset ympäröivät nuoret eläimet suojarinkiin. Dinosaurusten pesiä koskevat tutkimukset viittaavat siihen, että ankkasyöjädinosaurus Maiasaura huolehti poikasistaan.
- Dinosaurusliike. Dinosaurusten renessanssi muutti taiteilijoiden kuvauksia dinosauruksista. Bakkerin Deinonychus-kuvitus on yksi dinosaurusrestaurointien tunnistettavimmista ja ikonisimmista. Toinen nykyaikaisten fossiililöytöjen tulos on kaksijalkaisten dinosaurusten tasapaino. Dinosaurukset, kuten nyt tiedämme, liikkuvat lähes vaakasuorassa, ja niiden lantio on tasapainossa pitkän ja usein raskaan hännän varassa. Häntä pitävät jäykkänä nikamien varrella kulkevat sitkeät jänteet. Monilla aikuisilla dinosauruksilla hännän jänteet muuttuivat luutuneiksi (osittain luisiksi), mikä pitää hännän jäykempänä.
- Uudet sukupuuttoteoriat. Oletus, jonka mukaan dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon, koska ne olivat huonompia kilpailussa nisäkkäiden kanssa, on väärä. Iridiumia, pääasiassa meteoriiteissa esiintyvää metallia, löydettiin liitukauden ja tertiäärikauden rajakerroksesta. Myös Chicxulubin kraatteri löydettiin. Tämä viittasi siihen, että sukupuuttoon kuolemisen oli aiheuttanut meteorin isku. Myöhemmin Deccanin ansojen olemassaolo samaan aikaan osoitti, että myös valtava tulvavulkanismi oli toiminnassa.
- Kulttuurivaikutus. Dinosaurusten renessanssi herätti yleisen kiinnostuksen dinosauruksia kohtaan. Sitä seurasi kirjojen, elokuvien, televisio-ohjelmien ja yleisen julkisuuden tulva. Jurassic Park on tunnetuin esimerkki tästä.
Charles R. Knightin vuonna 1897 tekemä maalaus "Laelapsista" (nykyisin Dryptosaurus).
Kiinan lagerstätten
Kiinasta löydetyt uudet sulkasääskiset dinosaurukset ovat pitäneet alan tutkimuksen ja väestön huomion kärjessä. Erityisen huomionarvoisia ovat Koillis-Kiinan Liaoningin maakunnan alemman liitukauden geologiset muodostumat. Sieltä löydetyt eläimet tunnetaan nimellä Jeholin biota.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on "dinosaurusten renessanssi"?
V: "Dinosaurusten renessanssi" on termi, joka viittaa 1970-luvulla alkaneeseen ja nykypäivään asti jatkuneeseen uuteen kiinnostukseen paleontologiaa kohtaan.
K: Mikä oli dinosaurusten renessanssin syy?
V: Dinosaurusten renessanssi johtui dinosauruslöytöjen suuresta lisääntymisestä ja uusista käsityksistä niiden elintavoista.
K: Kuka keksi termin "dinosaurusten renessanssi"?
V: Termin "dinosaurusten renessanssi" keksi Robert Bakker Scientific American -lehden numerossa vuonna 1975.
K: Miksi John Ostromin Deinonychus-löytö oli tärkeä?
V: John Ostromin Deinonychus-löytö oli tärkeä, koska se osoitti, että ainakin joillakin dinosauruksilla oli aktiivinen elämäntapa ja että ne kykenivät hyppimään ja viiltämään tai pistämään "kauhealla kynsillään".
Kysymys: Minkä johtopäätöksen jotkut tutkijat tekivät Deinonychuksen löydöstä?
V: Jotkut tutkijat päättelivät, että ainakin joillakin dinosauruksilla oli nopea aineenvaihdunta ja ne olivat lämminverisiä, mikä kyseenalaisti perinteisen käsityksen dinosauruksista hitaina, kylmäverisinä ja pieniaivoisina matelijoina.
K: Kuka popularisoi ajatuksen lämminverisistä dinosauruksista?
V: Ajatuksen lämminverisistä dinosauruksista teki tunnetuksi Robert Bakker, joka oli John Ostromin oppilas.
K: Miten dinosaurusten renessanssi muutti yleisön käsitystä dinosauruksista?
V: Dinosaurusten renessanssi muutti tapaa, jolla dinosaurukset kuvattiin sekä ammattimaisten kuvittajien toimesta että suuren yleisön silmissä, ja se kyseenalaisti perinteisen käsityksen dinosauruksista hitaina, kylmäverisinä ja pieniaivoisina matelijoina.
