Bulgaria | maa Kaakkois-Euroopassa, Balkanin niemimaalla

Esihistoria

Nykyisen Bulgarian alueella asui aikojen kuluessa monia eri ihmisiä ja kulttuureja. Näihin kuuluvat neoliittinen aika, Hamangia-kulttuuri, Vinča-kulttuuri, eneoliittinen aika, Varna-kulttuuri (5. vuosituhat eKr.) ja pronssikautinen Ezero-kulttuuri.

Historia

Klassinen antiikki

Traakialaiset asuivat nykyisen Bulgarian alueella (Traakiassa tai latinaksi: Tracia). Kuningas Tere yhdisti kansan Odrysian kuningaskunnaksi noin vuonna 500 eaa.

Aleksanteri Suurella oli vaikutusvaltaa ihmisiin 4. vuosisadalla eaa.

Viimeisestä hellenistisestä traakialaisesta valtakunnasta tuli osa Rooman valtakuntaa 1. vuosisadalla jKr. Bulgarian maat olivat tuolloin osa Rooman valtakuntaa.

Euraasian avarit, eteläslaavit ja hunnit asettuivat koko nykyisen Bulgarian alueelle 6. vuosisadalla.

Keskiaikainen Bulgaria

Bulgarit saapuivat Traakiaan 7. vuosisadalla. Bulgaarit perustivat ensimmäisen Bulgarian valtakunnan vuonna 681 jKr. sen jälkeen, kun he olivat menestyneet roomalaisten kanssa käydyssä sodassa. Vuonna 1018 roomalaiset voittivat bulgarialaiset sodassa, Bulgarian valtio päättyi ja Bulgariasta tuli jälleen osa Rooman valtakuntaa.

Bulgarian toinen valtakunta alkoi kapinalla noin vuonna 1185 jKr. Valtion pääkaupunki oli Tarnovo.

Ottomaanien Bulgaria

Osmanien valtakunta otti Bulgarian haltuunsa vuonna 1396 ja hallitsi sitä noin 500 vuotta. Ottomaaneilla oli hyvin tiukat säännöt, ja bulgarialaiset kärsivät. Bulgarialaiset kapinoivat useita kertoja turkkilaisia hallitsijoita vastaan.

Osmanien vallan aikana turkkilaiset ja muslimit asettuivat muualle Bulgariaan, myös osa Rhodope-vuoriston bulgarialaisista tuli muslimeja ja heitä kutsuttiin pomakiksi. Krimin kaanikunnan menetyksen jälkeen vuonna 1783 muslimimieliset Krimin tataarit ja muslimimieliset Krimin mustalaiset, jotka kutsuivat itseään turkkilaisiksi, siirtyivät ottomaanien Bulgariaan Dobrujan osaan.

19. vuosisata

Vuonna 1876 oli huhtikuun kansannousu, bulgarialainen kapina ottomaanien valtakuntaa vastaan. Venäjän ja Turkin välisessä sodassa (1877-1878) Venäjän keisarikunta voitti ottomaanit. Vuonna 1878 Bulgariasta tuli osittain itsenäinen, vaikka ottomaanit hallitsivatkin sen ulkopolitiikkaa.

20. vuosisata

Bulgaria irrottautui ottomaanien vaikutusvallasta Venäjän keisarikunnan avulla, joka jo taisteli ottomaaneja vastaan. Koko Bulgaria yhdistyi kuitenkin vasta vuonna 1908 nyky-Bulgariaksi.

Bulgaria liittyi Saksan puolelle ensimmäisessä maailmansodassa ja hävisi sen. Bulgaria oli toivonut saavansa osan Balkanin sodissa menettämistään maista.

Toisen maailmansodan ensimmäisenä vuonna Bulgaria ilmoitti olevansa puolueeton ja kieltäytyi liittymästä natsi-Saksan tai Neuvostoliiton puolelle. Bulgarian armeija ja talous olivat läheisessä yhteydessä Saksaan. Bulgarian johtajat allekirjoittivat Saksan kanssa maaliskuussa 1941 kolmikantasopimuksen. Sopimus salli Saksan joukkojen kulkea Bulgarian kautta Kreikkaan.

Bulgarian joukot hyökkäsivät Kreikkaan ja Jugoslaviaan juuri sen jälkeen, kun näiden maiden hallitukset olivat antautuneet. Bulgaria miehitti nykyisen Pohjois-Makedonian alueet ja osia Kreikasta. (Molemmat alueet olivat kuuluneet Bulgariaan ennen Balkanin sotia.) Bulgarian hallitus lähetti juutalaisia myös keskitysleireille ja ghetoihin holokaustin aikana. Bulgarian kuningas, tsaari Boris III, kuoli keskusteltuaan Hitlerin kanssa elokuussa 1943. Ennen tsaarin kuolemaa Bulgarian kuningaskunta oli lähettänyt ainakin 11 343 juutalaista tuhoamisleireille.

Kun vuonna 1944 kävi selväksi, että liittoutuneet voittaisivat sodan, Bulgarian oli löydettävä toinen ratkaisu. Sen johtajat ilmoittivat vetäytyvänsä akselivaltojen joukkojen joukoista ja auttoivat Saksan armeijaa poistumaan Balkanilta Bulgarian kautta. Neuvostoliitto ei kunnioittanut Bulgarian vaatimusta puolueettomuudesta. Puna-armeija hyökkäsi Bulgariaan syyskuussa 1944. Samaan aikaan uusi neuvostomyönteinen hallitus nousi valtaan Sofiassa. Tässä vaiheessa juutalaiset vapautettiin Bulgarian ghetoista ja keskitysleireistä. Uusi hallitus liittyi liittoutuneiden puolelle, ja armeija alkoi hyökätä Saksan armeijaa vastaan, jota Bulgarian hallitus oli auttanut poistumaan Bulgarian alueelta.

Neuvostoliitto korvasi kuninkaallisen monarkian kommunismilla vuonna 1947 ennen kuin se vetäytyi Bulgariasta vuonna 1949. Bulgaria oli 40 vuoden ajan johtajansa Todor Zhivkovin johdolla hyvin lähellä Neuvostoliittoa ja noudatti sen ohjeita. Bulgaria hyökkäsi Tšekkoslovakiaan pysäyttääkseen Prahan kevään vuonna 1968.

Pian Berliinin muurin murtumisen jälkeen, 10. marraskuuta 1989, Bulgarian kommunistinen puolue luopui vallastaan ja antoi maan valita itse valitsemansa johtajat. Muutamassa vuodessa Bulgarialla oli kuitenkin vakavia rahaongelmia uuden sosialistihallituksen aikana. Sittemmin Bulgaria on toipunut monin tavoin ja on paljon vakaampi. Se on edelleen yksi Euroopan köyhimmistä maista. Hallinnon ongelmat, heikko oikeusjärjestelmä ja järjestäytynyt rikollisuus ovat Bulgarian suurimmat ongelmat.

Talous ja sosiaalinen hyvinvointi

Bulgarian talous oli riippuvainen COMECON-markkinoista. Kyseessä oli ryhmä kommunistisia maita (Neuvostoliitto, Bulgaria, Tšekkoslovakia, Unkari, Puola ja Romania), jotka sopivat yhteistyöstä. Ryhmä hajosi vuonna 1989, kun Euroopan kommunismi kaatui. Vaikka tämä oli hyvä asia henkilökohtaisen vapauden kannalta, se oli liian suuri muutos yrityksille ja työpaikoille. Myös naapurimaa Jugoslavia ajautui sisällissotaan maan hajotessa, mikä ei auttanut Bulgariaa. Elintaso laski 40 prosenttia, kun ihmiset menettivät työpaikkansa ja heidän säästönsä eivät olleet kovinkaan arvokkaita, ja jopa joitakin vastasyntyneitä vauvoja lähetettiin orpokoteihin, kun heidän vanhempansa eivät pystyneet huolehtimaan heistä.

Vuonna 1994 Bulgariassa oli lyhyt taloudellinen nousukausi. Se kuitenkin hidastui vuonna 1996 huonojen rahoitussopimusten ja muiden pankkiongelmien vuoksi. Vuonna 1997 inflaatio oli korkea (rahalla ei voinut ostaa yhtä paljon kuin aiemmin). Eläkeläisillä oli vain vähän tuloja (heidän eläkkeensä ei noussut yhtä nopeasti kuin inflaatio), eikä heidän säästöjensä arvo ollut kovinkaan suuri. Monet eläkeläiset kerjäsivät ruokaa kaduilla. Sittemmin talous on kuitenkin kasvanut tasaisesti. Maan ulkopuolelta tulleet ihmiset alkoivat sijoittaa rahaa yrityksiin ja taloihin, ja bulgarialaiset oppivat tekemään omia yrityksiä.

Nykyään Bulgariassa on Euroopan alhaisin tulo- ja yritysvero, 10 prosenttia sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Tämä tekee Bulgariasta erittäin hyvän paikan liiketoiminnalle. Bulgariassa on myös ammattitaitoisia ja koulutettuja työntekijöitä. Keskimääräinen kuukausipalkka Bulgariassa on edelleen halpa, 400 euroa eli 541 Yhdysvaltain dollaria.

Valtiolla ei ole enää ilmaista terveydenhuoltoa. Järjestelmä on korvattu vakuutussuunnitelmalla, josta ihmiset maksavat, ja lääkekustannukset perustuvat tuloihin. Yksityiseen terveydenhuoltoon kannustetaan nykyään. Työpaikkansa menettäneille ei enää myönnetä automaattisesti apua, mutta jonkin verran apua on saatavilla perheaseman ja työttömyyden keston perusteella.

Miesten eläkeikä on 64 vuotta ja naisten 61 vuotta. Vuonna 2032 se on naisilla 63 vuotta ja 9 kuukautta ja miehillä 65 vuotta ja 3 kuukautta.

Maakunnat

Vuodesta 1999 lähtien Bulgaria on jaettu 28 maakuntaan tai alueeseen. Kukin maakunta on nimetty paikallisen pääkaupunkinsa mukaan. Maakunnat on jaettu kuntiin, joita on yhteensä 264.

Society

Bulgariassa on 6 kehitysaluetta, jotka koostuvat 27 pienemmästä maakunnasta. Luettelo kaikista suurista paikkakunnista on kohdassa Luettelo Bulgarian asutuskeskuksista.

Bulgariassa on 5 664 624 kristittyjen bulgarialaisten ja muslimipomakien kansalaista, 1 200 000 muslimiturkkien ja Krimin tataarien kansalaista ja 800 000 kristittyjen ja muslimien romanien/ mustalaisten kansalaista.

EU luokittelee Bulgarian kehitysmaaksi.

• Bulgariassa asuvien ihmisten määrä: 7 351 234 henkilöä.
• Naiset: 3 770 897 (51 %)
• Mies: 3,580,337 (49%)
• Kaupungeissa asuvat: 5,357,633 (73%)
• Kylissä asuvat: 1,993,601 (27%)
• Asuntojen lukumäärä (talot, asunnot, kesämökki/huvila, mikä tahansa paikka, jossa ihmiset voivat asua): 3,898,688
• Kotitalouksien lukumäärä (yhdessä asuvat ihmiset - perheet, kämppikset jne.): 2,826,740

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo Bulgarian joista