Keuhkolaajentuma on keuhkosairaus. Se on yksi kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (COPD) muodostavista sairauksista. Kyseessä on sairausryhmä, jossa ilman virtaus keuhkoissa on estynyt ja hengitystoiminta heikkenee ajan myötä.

Mikä aiheuttaa emfyseemaa ja miten se syntyy

Emfyseema johtuu useimmiten tupakoinnista, mutta syynä voivat olla myös pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille, hengitysteiden toistuvat tulehdukset tai harvinaiset perinnölliset tekijät kuten alfa-1-antitrypsiinin puutos. Taudissa keuhkojen hengitysteiden päissä olevat pienet ilmapussit (joita kutsutaan keuhkorakkuloiksi) vaurioituvat ja niiden seinämät hajoavat. Tämä johtaa suurempiin, epäspesifisiin ilmatilavuuksiin ja pienentyneeseen pinta-alaan, jossa happi ja hiilidioksidi vaihtuvat.

Normaalisti keuhkorakkuloiden ohuet seinämät mahdollistavat tehokkaan kaasujen vaihdon: happi siirtyy vereen ja hiilidioksidi poistuu verestä keuhkoihin. Emfyseemassa tämä vaihtopinta-ala vähenee ja keuhkojen kimmoisuus heikkenee, jolloin ilma jää helpommin "loukun" tavoin keuhkoihin uloshengityksessä eli muodostuu ilmanmuodostus (air trapping). Seurauksena voi olla keuhkojen ylilaskimoituminen ja rinnalle tyypillinen tynnyririnta.

Oireet

  • Hengenahdistus erityisesti rasituksessa, joka yleensä pahenee vähitellen
  • Pitkittynyt yskä, usein liman kanssa
  • Vinkuva hengitys (rahina)
  • Helppo väsähtyminen ja liikunta-ajan lyheneminen
  • Edenneissä tapauksissa painonlasku ja lihaskato
  • Lisäoireina toistuvat keuhkoinfektiot ja pahentuessaan oireet voivat johtaa hengitysvaikeuksiin

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu oirekuvaan, kliiniseen tutkimukseen ja keuhkofunktiotesteihin. Tärkeimmät tutkimukset ovat:

  • Spirometria – osoittaa pysyvän ilmavirtausrajoituksen (alhainen FEV1/VC-suhde)
  • Keuhkojen typpi- ja kaasujenvaihtomittaukset kuten DLCO (alenee emfyseemassa)
  • Rintakehän röntgenkuva ja korkearesoluutioinen tietokonetomografia (HRCT) – näyttävät emfysematyyppisiä muutoksia ja alueilta suurentuneita ilmatiloja
  • Verikokeet hapen kyllästymisen arvioimiseksi (oksimetri) ja tarvittaessa laskimoverikaasunotto
  • Jos epäillään alfa-1-antitrypsiinin puutosta, tehdään vastaavat laboratoriokokeet

Hoito

Emfyseemaa ei voida parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa ja oireita lievittää monin keinoin. Keskeiset hoitotoimenpiteet:

  • Tupakoinnin lopettaminen – tärkein yksittäinen toimenpide, joka hidastaa sairauden etenemistä
  • Inhaloitavat bronkodilataattorit (esim. lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta-agonistit ja antikolinergit) helpottavat hengitystä
  • Inhalaatio-kortikosteroidit yhdistettynä pitkävaikutteiseen bronkodilataattoriin voivat vähentää tulehdusta ja pahenemisvaiheita valikoiduilla potilailla
  • Kohdennettu lyhytvaikutteinen systeeminen kortikosteroidi pahenemisvaiheissa
  • Antibiootit tarvittaessa bakteeriperäisissä tulehduksissa
  • Fysioterapia ja pulmonaalinen kuntoutus – harjoittelu, hengitystekniikat ja ohjaus parantavat toimintakykyä ja elämänlaatua
  • Rokotukset (influenza, pneumokokki) – ehkäisy infektioita vastaan
  • Lisähappea suositellaan potilaille, joiden levossa mitattu veren happipitoisuus on alhainen. Pitkäaikainen (usein ≥15 tuntia/vrk) kotona annettava happi vähentää sydämen vajaatoiminnan ja kuolleisuuden riskiä ja voi parantaa liikuntakykyä. Jos happipitoisuus on normaali tai vain lievästi alentunut, happi voi silti lyhytaikaisesti helpottaa hengenahdistusta, mutta sen pitkäaikaishyödyistä ei ole näyttöä.
  • Suurena varoituksena: happi lisää palovaaraa. Hapen käyttö samanaikaisesti tupakoinnin kanssa on hengenvaarallista.

Kirurgiset ja interventiotoimenpiteet

Joissain potilasryhmissä voidaan harkita leikkaushoitoa tai interventioita, jos lääke- ja fysikaalinen hoito eivät riitä:

  • Keuhkojen tilavuusvähennysleikkaus (lung volume reduction surgery) joillekin potilaille, joilla osa keuhkoa on vakavasti laajentunut
  • Bullectomia – suurten puhjennutta ilman täyttäneiden rakkuloiden (bulla) poisto
  • Keuhkonsiirto kokeneille, nuoremmille ja muuten sopiville potilaille vakavassa sairaudessa

Komplikaatiot

  • Toistuvat keuhkoinfektiot
  • Akuutit pahenemisvaiheet, jotka voivat vaatia hospitalisointia
  • Keuhkoverenpaineen nousu (pulmonaalihypertensio) ja oikean sydimen vajaatoiminta (cor pulmonale)
  • Pneumothorax (ilmarinta), erityisesti jos on suuria bullae-alueita

Ennuste ja ehkäisy

Emfyseeman ennuste vaihtelee potilaskohtaisesti. Taudin etenemiseen vaikuttavat etenkin tupakointi, altistukset, hoitoon sitoutuminen ja perinnölliset tekijät. Tupakoinnin lopettaminen on tehokkain keino hidastaa taudin etenemistä ja parantaa elinajanodotetta.

Käytännön neuvot potilaalle

  • Lopeta tupakointi ja vältä passiivista altistusta
  • Osallistu pulmonaaliseen kuntoutukseen ja ylläpidä lihaskuntoa ja kestävyyttä
  • Pidä rokotukset ajan tasalla
  • Vältä altistumista ilmansaasteille, savulle ja pölylle
  • Hakeudu hoitoon, jos hengenahdistus pahenee nopeasti, esiintyy korkea kuume tai kehittyy rintakipua — nämä voivat viitata vakavaan pahenemisvaiheeseen tai pneumothoraxiin

Ota yhteys omaan hoitavaan lääkäriin, jos epäilet emfyseemaa tai jos tunnet oireidesi pahentuneen. Varhainen diagnoosi ja oikea hoito parantavat elämänlaatua ja hidastavat sairauden kulkua.