Epilepsia
Epilepsia on aivojen krooninen sairaus. Sille ovat ominaisia kohtaukset, joilla ei näytä olevan selvää syytä. Ulkopuoliselle katsojalle nämä kohtaukset näkyvät voimakkaana tärinänä. Kohtauksesta riippuen tärinä voi olla lyhyt ja vaikeasti havaittava tai pidempi.
Epilepsiaa sairastavia kutsutaan joskus epileptikoiksi, mutta "epileptinen" on kohtaus.
Monet ihmiset ovat kuolleet kohtauksiin.
Toista mediaa Video kohtauksesta
Joku, joka on purrut kielensä kärkeä kouristuskohtauksen aikana.
Eri muodot
Kohtauksia on monia eri muotoja, ja myös epilepsiaa on monia eri muotoja. Useimpia epilepsian muotoja ei voida parantaa. Useimmissa tapauksissa lääkkeet voivat helpottaa siitä kärsivien elämää. Hyvin harvoissa tapauksissa (joita on vaikea hoitaa) leikkaus voi auttaa. Joissakin tapauksissa vain erityisten asioiden syöminen (ns. ruokavalio) voi auttaa. Erityisruokavalio on kehitetty; sitä kutsutaan ketogeeniseksi ruokavalioksi. Kun se kehitettiin, sitä käytettiin pääasiassa tiettyjen epilepsiaa sairastavien lasten hoitoon, ennen kuin hyviä lääkkeitä tuli saataville. Nykyään sitä käytetään tiettyjen tapausten hoitoon, joissa lääkkeet eivät näytä auttavan.
Tietyt taudin muodot häviävät jonkin ajan kuluttua, ja niitä esiintyy esimerkiksi vain lapsuudessa. Epilepsia ei ole yksi sairaus. Pikemminkin se edustaa useita terveysongelmia, jotka kaikki ilmenevät samalla tavalla.
Esiintyminen
Sairaus on hyvin yleinen; noin yhdellä prosentilla maailman ihmisistä (65 miljoonalla) on epilepsia. Lähes kahdeksankymmentä prosenttia kaikista tapauksista esiintyy kehitysmaissa. Epilepsia yleistyy iän myötä. Kehittyneissä maissa uusia tapauksia ilmaantuu useimmiten pikkulapsille ja vanhuksille. Kehitysmaissa se on vanhemmilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Viidestä kymmeneen prosenttia kaikista ihmisistä saa provosoimattoman kohtauksen kahdeksankymmeneen ikävuoteen mennessä. Toisen kohtauksen mahdollisuus on 40-50 prosenttia.
Yleiset asiat
Tilalla on monia eri muotoja, mutta yleensä se on seuraavanlainen:
- Ihmiset voivat saada lihaskohtauksia tai kouristuksia.
- Ihmiset menettävät ruumiinsa hallinnan. Ulosteita voi vapautua prosessin aikana. He saattavat kaatua lattialle ja satuttaa itsensä seistessään tai kävellessään.
- Ihmiset voivat menettää tajuntansa.
- Vaurioon sairastuneet eivät yleensä tiedä, että kohtaus on meneillään. Ihmiset eivät välttämättä muista tai tiedä, mitä heille tapahtui.
- Joissakin tapauksissa ihmiset voivat aistia, että kohtaus on tulossa. Tätä erityistä tunnetta kutsutaan auraksi. Jälkeenpäin ihmiset saattavat muistaa auran, mutta eivät itse kohtausta.
- Useimmat kohtaukset kestävät vain lyhyen aikaa, poikkeuksena tästä on status epilepticus (pitkä, yli viisi minuuttia kestävä kohtaus).
- Kohtauksen aikana refleksit eivät toimi, ja myös hengitys voi pysähtyä.
- Ihmiset ovat väsyneitä kohtauksen jälkeen. He saattavat olla sekaisin.
- Epilepsiaa sairastavat ihmiset eivät ole mielisairaita.
Hoito
Tila on hyvin yleinen, ja sitä on tutkittu paljon. Moniin epilepsian muotoihin on olemassa lääkkeitä, jotka parantavat sairastuneiden elämää. Lääkärit sanovat epilepsiasta vain, jos henkilöllä on ollut vähintään kaksi kohtausta, joiden välitöntä syytä ei voida nähdä. On myös kohtauksia, jotka eivät johdu epilepsiasta.
Useimmissa tapauksissa epilepsia johtuu aivoissa olevista arpeista. Jotkin epilepsian muodot johtuvat geneettisistä häiriöistä, jotka voivat periytyä vanhemmilta lapsille. Hyvin usein epileptisen kohtauksen varsinainen syy on unen puute, liika alkoholi tai muut stressiä aiheuttavat asiat.
Monissa maailman maissa on säädetty erityissääntöjä epilepsiaa sairastaville ihmisille. Heidän on oltava jonkin aikaa kohtauksettomia, ennen kuin he saavat ajaa autoa. Heidän on myös otettava lääkkeitä sairautensa hoitoon. Monissa maissa tällaiset ihmiset eivät saa ajaa bussia, taksia tai kuorma-autoa.
Ongelmat
Epileptisen kohtauksen saaneilla ihmisillä on useita ongelmia. Yleisimpiä niistä ovat:
- He satuttavat itseään kohtauksen aikana. Tähän kuuluvat luunmurtumat ja puremisesta tai esineeseen lyömisestä johtuvat haavat.
- Ne aiheuttavat onnettomuuden kohtauksen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi tikkailta putoaminen, auto-onnettomuudet ja hukkuminen uidessa.
- Joissakin tapauksissa ihmiset lakkaavat hengittämästä. Tällaisissa tapauksissa aivot vaurioituvat, jos kohtaus kestää pidempään tai jos kohtauksia on useita peräkkäin.
- Kohtauksen aikana aivoissa vapautuu välittäjäaineita. Jos niiden pitoisuus on liian suuri, aivot saavat vaurioita.
Riskitekijät
Monissa tapauksissa riskikäyttäytyminen voi aiheuttaa kohtauksia. Tällaisia riskitekijöitä ovat muun muassa
Monissa tapauksissa henkilö, joka pystyy selviytymään stressistä, nukkuu riittävästi ja ei juo liikaa, voi vähentää kohtauksen riskiä.
Kuuluisia epilepsiaa sairastavia henkilöitä
· 
Paavi Pius IX
· 
Fjodor Dostojevski
· 
Rudi Dutschke, opiskelijajohtaja
· 
George Gershwin
· 
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä epilepsia on?
V: Epilepsia on krooninen aivojen tila, jolle on ominaista kohtaukset, joilla ei näytä olevan selvää syytä.
K: Mitkä ovat epilepsian oireet?
V: Epilepsian oireisiin kuuluvat kohtaukset, jotka ilmenevät voimakkaana tärinänä. Kohtauksesta riippuen tärinä voi olla lyhyt ja vaikeasti havaittava tai se voi olla pidempi.
K: Mikä aiheuttaa epilepsiaa?
V: Epilepsian tarkkaa syytä ei tunneta, mutta se voi johtua geneettisistä tekijöistä, aivovammasta tai aivoinfektioista.
K: Mitä eroa on epilepsialla ja epileptisyydellä?
V: Epilepsiaa sairastavia kutsutaan joskus epileptikoiksi, mutta "epileptinen" on kohtaus tai kohtaus.
K: Onko ihmisiä kuollut kohtauksiin?
V: Kyllä, monet ihmiset ovat kuolleet kohtauksiin.
K: Voiko epilepsiaa parantaa?
V: Epilepsiaa ei voi parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa lääkkeillä ja muilla hoidoilla.
K: Onko mahdollista estää epilepsian kehittyminen alun perin?
V: Vaikka epilepsian kehittymistä ei aina ole mahdollista estää, aivovammojen ja infektioiden välttäminen voi vähentää riskiä.
