Epilepsia on aivojen krooninen sairaus, jolle ovat ominaisia toistuvat kohtaukset. Kohtaukset johtuvat aivojen lyhytaikaisista poikkeavista sähköisistä purkauksista. Usein kohtaukset ilmaantuvat ilman välitöntä ulkoista syytä, mutta taustalla voi olla myös selkeä syy kuten aivovamma, aivoverenkiertohäiriö, infektio tai aivokasvain.
Millaisia kohtaukset voivat olla?
Ulkopuoliselle katsojalle jotkin kohtaukset näkyvät voimakkaana lihasten nykimisenä ja tärinänä (toninen–klooninen eli kouristuskohtaus). Monet kohtaukset ovat kuitenkin hienovaraisempia: henkilö saattaa tuijottaa paikalleen (absence-kohtaukset), kokea lyhyen muistikatkon, aiheuttaa lihasten nykäyksiä (myoklonukset) tai paikallisia oireita riippuen siitä, missä aivojen osassa poikkeava sähköinen toiminta alkaa.
Terminologia
Monista puhuttaessa käytetään termiä ihmiset, joilla on epilepsia. Aiemmin käytetty sana epileptikko voi tuntua leimaavalta joistakin, joten neutraali ilmaisu on suositeltava. Itse kohtauksesta käytetään sanaa epileptinen kohtaus tai lyhyemmin kohtaus.
Syyt ja riskitekijät
- Perinnölliset tekijät ja geenivirheet
- Aivojen kehityshäiriöt
- Aivovammat ja aivoverenvuodot
- Aivoinfektiot (esim. enkefaliitti)
- Aivokasvaimet
- Aineenvaihdunta- ja imbalanssitilat sekä huumausaineet tai alkoholin äkillinen vieroitus
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu yleensä potilaan oirekuvaan ja kertomukseen, mutta tutkimuksia käytetään varmistamaan syy ja kohtauksen tyyppi:
- EEG (elektroenkefalografia) aivojen sähköisen toiminnan tutkimiseksi
- Aivojen kuvantaminen (MRI tai CT) vaurion tai kasvaimen etsimiseksi
- verenkuvat ja muut laboratoriokokeet poissulkemaan aineenvaihdunta- tai toksiset syyt
Hoito
Useimmat ihmiset saavat kohtauksensa hallintaan lääkityksellä. Hoitovaihtoehtoja ovat:
- Epilepsialääkkeet (antiepileptiset lääkkeet): usein ensilinjan hoito
- Leikkaushoidot: harkitaan, jos kohtaukset ovat paikallisia ja lääkehoito ei tehoa
- Neurostimulaatio (esim. vagus-hermo- eli VNS‑stimulaatio, syväaivostimulaatio tai responsiivinen neurostimulaatio)
- Ruokavaliot, kuten ketogeeninen dieetti, voivat auttaa erityisesti lapsilla, joilla lääkehoito ei riitä
- Elämäntapamuutokset ja tapaturmien ennaltaehkäisy (unistat, alkoholin välttäminen, lääkkeiden säännöllisyys)
Ensiapu kohtauksen aikana
- Pysy rauhallisena ja ajasta kohtauksen kesto.
- Suojaa henkilöä vammoilta: siirrä ympäriltä kovia esineitä, pehmusta päätä.
- Aseta henkilö kylkiasentoon (jos mahdollista), jotta hengitys pysyy avoimena.
- Älä pidä kiinni tai rajoita liikkeitä tarpeettomasti.
- Älä työnnä mitään suuhun (hammasharjan tai muun esineen laittaminen suuhun voi vahingoittaa).
- Hakeudu akuuttiin hoitoon, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia, jos kohtauksia tulee peräkkäin ilman toipumista, henkilö on raskaana, loukkaantunut tai kyseessä on ensimmäinen koskaan nähty kohtaus.
Elämä epilepsian kanssa
Useimmat ihmiset voivat elää itsenäistä elämää ja saada kohtauksensa hallintaan lääkityksellä. Joillekin epilepsia voi olla vaikeasti hoidettavaa (lääkeresistentti epilepsia), jolloin tarvitaan erikoistuneita hoitotoimia. Epilepsialla voi olla vaikutuksia työkykyyn, ajokorttiin ja sosiaaliseen elämään; stigma ja mielenterveyshaasteet ovat myös tärkeitä huomioitavia asioita.
Riskit ja ennuste
Epilepsiaan voi liittyä vakavia komplikaatioita. Harvoissa tapauksissa kohtaukset voivat johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai epilepsiaan liittyvään äkilliseen odottamattomaan kuolemaan (SUDEP). Säännöllinen hoito, lääkkeiden noudattaminen ja riskitekijöiden vähentäminen pienentävät tällaisia riskejä.
Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi epilepsiaa tai kohtausoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon. Oikea-aikainen tutkimus ja hoito parantavat ennustetta ja elämänlaatua.
