Endoskopia – määritelmä, käyttö ja toimenpiteet lääketieteessä

Endoskopia — ymmärrä, mitä endoskooppi on, miten sitä käytetään ja mitä toimenpiteitä voidaan tehdä ilman avointa leikkausta. Lue selkeä määritelmä ja käytännön tiedot.

Endoskopia tarkoittaa sisälle katsomista. Tämä tarkoittaa usein kehon sisälle katsomista lääketieteellisistä syistä endoskoopin avulla.

Endoskooppi on lääketieteellinen instrumentti, joka on tehty näkemään osia potilaan kehon sisällä. Sen etuna on, että havainnot ja tietyt leikkaukset voidaan tehdä avaamatta kehoa. Avattuun ruumiinosaan liittyy aina infektioriski, vaikka varotoimia tehtäisiinkin.

Endoskoopissa on pitkä putki, joka johtaa potilaan kehoon, ja putken etuosaan on kiinnitetty pieni kamera tai linssi. Se työnnetään yleensä potilaan nenään, suuhun tai peräaukkoon, jotta kirurgit voivat nähdä, mitä tapahtuu. Tarvittaessa voidaan tehdä erilaisia toimenpiteitä.

Endoskoopin rakenne ja tyypit

Perusosat ovat valonlähde, pieni kamera tai linssi ja taipuva tai jäykkä putki, jossa voi olla working channel eli kanava instrumenttien (esim. pinsetit, sakset, koepistooli) viemiseksi. Endoskoopit voivat olla:

• joustavia (flexible) — yleisiä ruoansulatus- ja hengitysteiden tähystyksissä;
• jäykkiä — käytetään esimerkiksi nivel- ja tietyissä korvakäytävän tai virtsateiden tähystyksissä;
• yhdistelmäjärjestelmiä, joissa on hieman erikoistuneita ominaisuuksia (esim. suoliston kapseliendoskopia).

Tavallisia endoskopian tyyppejä ja käyttötarkoituksia

• Gastroskopia (ylätähystys): ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tutkimus.
• Kolonoskopia (paksusuolen tähystys): paksusuolen ja osin peräsuolen tutkimus; polyyppien poisto ja verenvuodon hoito.
• Sigmoidoskopia: paksusuolen alaosan tutkimus.
• Bronkoskopia: hengitysteiden ja keuhkoputkien tutkimus ja toimenpiteet.
• Cystoskopia: virtsarakon ja virtsaputken tähystys.
• Hysteroskopia: kohdunontelon tutkimus ja toimenpiteet.
• Laparoskopia (vatsan alueen tähystys/kirurgia): pienillä viilloilla tehtävä vatsaontelon tutkimus ja leikkaukset.
• ERCP (endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia): käytetään sappitiehyiden ja haimatiehyiden tutkimiseen ja hoitoon.
• Capsule endoscopy: pienen suolen tutkiminen pienen nieltävän kapselin avulla.

Diagnoosi- ja hoitotoimenpiteet

Endoskopia ei ole pelkästään katselutoimenpide: sen avulla voidaan ottaa koepaloja (biopsia), poistaa polyyppeja, pysäyttää verenvuotoa, laajentaa ahtautumia, poistaa vierasesineitä tai sijoittaa stenttejä. Monet toimenpiteet tehdään saman istunnon aikana ilman avointa leikkausta.

Valmistautuminen ja itse tutkimus

• Valmistautuminen riippuu tähystyksestä: yleisesti gastroskopia vaatii paastoa, kolonoskopia edellyttää suoliston tyhjennystä laksatiivien avulla.
• Sedaatio vaihtelee: paikallinen puudutus (esim. kurkun sumute), tietoisuuden heikennys (tietoisuustilaa laskeva sedaatio) tai nukutus erityisesti leikkausta muistuttavissa toimenpiteissä.
• Tutkimuksen kesto voi olla 10–60 minuuttia tai pidempään, jos tehdään useita toimenpiteitä.
• Usein potilasta seurataan lyhyen ajan toimenpiteen jälkeen sedaatioon liittyvän vaikutuksen vuoksi.

Riskejä ja haittavaikutuksia

Endoskopia on yleensä turvallinen, mutta siihen liittyy riskejä:

• perforaatio eli elinvaurio (ontelon puhkeaminen);
• verenvuoto, erityisesti koepalojen tai polyyppien poiston jälkeen;
• infektio (harvinainen, mutta mahdollinen);
• sedaatioon liittyvät haittavaikutukset, kuten hengityksen tai verenkierron häiriöt;
• harvoin allergiset reaktiot.

Hakeudu nopeasti hoitoon, jos toimenpiteen jälkeen ilmenee voimakasta vatsakipua, runsasta verenvuotoa, kuumetta tai hengitysvaikeuksia.

Vastaoireet ja vasta-aiheet

Joissakin tilanteissa endoskopiaa saatetaan siirtää tai välttää, esimerkiksi akuutissa valmistautumattomassa potilaassa, vakavassa verenhyytymishäiriössä ilman korjaavaa hoitoa tai potilaan kieltäydyttyä. Nämä ovat kuitenkin usein suhteellisia vasta-aiheita; lääkäri arvioi riskit ja hyödyt yksilöllisesti.

Steriiliys ja laitteiden huolto

Endoskoopit puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti jokaisen käytön jälkeen. Nykyään käytössä on myös kertakäyttöisiä instrumenttiosia ja kehittyneitä desinfiointimenetelmiä infektioriskin pienentämiseksi.

Vaihtoehdot ja täydentävät tutkimukset

Joissain tapauksissa kuvantamismenetelmät (TT, MRI, ultraääni) tai kapseliendoskopia voivat tarjota vaihtoehdon tai täydentää perinteistä endoskopiaa. Lääkäri valitsee sopivan tutkimuksen oireiden ja tarpeen mukaan.

Jälkihoito ja seuranta

Toimenpiteen jälkeen potilas saa ohjeet kotiutukseen, ruokavalioon, lääkitykseen ja mahdollisista varotoimista. Jos koepalasta löytyy poikkeavaa, seuranta tai lisätutkimukset sovitaan erikseen.

Yhteenveto: Endoskopia on monipuolinen ja usein vähäinvasiivinen menetelmä kehon sisäisten elinten tutkimiseen ja hoitoon. Se tarjoaa tarkan näkymän ja mahdollistaa monia toimenpiteitä ilman avointa leikkausta, mutta kuten kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, siihen liittyy riskejä, jotka tulee arvioida yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä endogamia tarkoittaa?

K: Mikä on endoskooppi?

K: Mitä etuja endoskoopin käytöstä on?

K: Mihin kehon osaan endoskooppi yleensä asetetaan?

K: Mitä kiinnitetään endoskooppiputken etuosaan?

K: Voiko endoskoopilla tehdä erilaisia toimenpiteitä?

K: Mikä on riski, kun ruumista avataan lääketieteellisistä syistä?

Hae kirjaimella