Eohippus: varhaisen eoseenin pieni protohevonen Pohjois‑Amerikasta
Eohippus — varhaisen eoseenin (48–56 milj. vuotta) pieni protohevonen Pohjois‑Amerikasta: fossiilit, evoluutio ja miten nykypäivän hevoset saavat juurensa.
Eohippus on pieni fossiilinen protohevonen. Se on sukupuuttoon kuollut pienten hevoseläinten sorkkaeläinten suku, ja sen fossiileja tunnetaan varhais‑eoseen kerrostumista Pohjois‑Amerikasta (noin 48–56 miljoonaa vuotta sitten). Ainoa laji on E. angustidens, jota pidettiin pitkään Hyracotheriumin lajina.
Ulkonäkö ja koko
Eohippus oli pieni eläin, korkeudeltaan suunnilleen kissa‑ tai koiran kokoinen: säkäkorkeus arviolta noin 30–40 cm ja paino muutamista kiloista muutamaan kymmeneen kiloon. Keho oli kevyt ja ketterä, sopiva tiheiden metsien ja pensastoalueiden elämään. Kädelliset ja jalalliset rakenteet poikkesivat myöhemmistä hevosista: eturaajojen varpaat olivat kehittyneet neliksi varpaiksi ja takaraajoissa tavattiin kolme varvasta. Keskimmäinen varvas ei ollut vielä täysin hallitseva, kuten nykyhevosella.
Hampaat ja ravinto
Hampaat olivat matalakruunuiset (brachyodonttiset) ja tarkoitettu pehmeämpien kasvinosien pureskeluun. Eohippus oli pääasiassa lehdoissa ja metsissä laiduntava tai puille ja pensaikolle yltyvä selailija (browsari), joka söi lehtiä, versoja, hedelmiä ja pehmeitä kasvinosia. Vasta myöhemmissä sukupolvissa hevosten hampaisto sopeutui ruoansulatuksellisesti raskaampaan ja karheampaan ruohoruokavalioon.
Elinympäristö ja levinneisyys
Eohippus eli lämpimissä ja metsäläisissä olosuhteissa, jolloin Pohjois‑Amerikassa oli rehevää kasvillisuutta. Fossiileja on löydetty erityisesti varhaisen eoseenin sedimenttikerrostumista Pohjois‑Amerikasta, ja löydöt ovat olleet tärkeitä hevosen kehittymisen ymmärtämiselle.
Taksonomia ja merkitys evoluutiossa
Nimi Eohippus tarkoittaa "aamun hevosta" (kreikan eōs = aamu, hippos = hevonen) ja viittaa lajin asemaan hevosten varhaisena edeltäjänä. Taksonomisesti lajin ja suvun nimitykset ovat olleet pitkään kiistanalaisia: osa tutkijoista on sijoittanut saman tai samankaltaisia fossiileja Hyracotheriumin alle, kun toiset ovat erottaneet Eohippuksen omaksi suvukseen. Riippumatta nimityksestä Eohippus edustaa tärkeää vaihetta hevosten evoluutiossa: siinä näkyy kehityssuunta, jossa kynnet ja rajoittuneet varpaat vähitellen yhdistyvät ja hampaat sopeutuvat kovempaan ravintoon, samalla kun ruumiin koko ja liikkumistapa muuttuvat.
Sukupuutto Pohjois‑Amerikassa
Hevosten kehityksen keskeiset vaiheet tapahtuivat Pohjois‑Amerikassa, josta useat linjat levisivät myöhemmin Aasiaan ja Eurooppaan maasiltojen kautta. Pohjois‑Amerikassa nykyhevoset ovat kuitenkin kuolleet sukupuuttoon viimeisen jääkauden jälkeen; nykyiset villi- ja kotielävät hevoset ovat palanneet mantereelle ihmisen toiminnan ja uudelleenistutusten myötä.
Eohippuksen fossiilit tarjoavat arvokkaan näkymän siihen, miten monimuotoinen ja asteittainen hevosten evoluutio on ollut, ja ne auttavat selittämään, miten pienestä, metsässä elävästä eläimestä kehittyi myöhemmin suurikokoisia, laajasti sopeutuneita hevoseläimiä.
Heinrich Harderin restaurointi
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Eohippus?
V: Eohippus on pieni fossiilinen proto-hevonen.
K: Mikä on Eohippuksen ainoa laji?
V: Eohippuksen ainoa laji on E. angustidens.
K: Miten E. angustidens luokiteltiin aiemmin?
V: E. angustidensia pidettiin pitkään Hyracotheriumin lajina.
K: Mistä Eohippuksen jäännökset löydettiin?
V: Eohippuksen jäänteitä on löydetty Pohjois-Amerikasta.
K: Milloin Eohippuksen jäännökset ovat peräisin?
V: Eohippuksen jäännökset ajoittuvat varhais-eoseeniin eli 48-56 miljoonaa vuotta sitten.
K: Missä suuri osa hevosen evoluutiosta tapahtui?
V: Suuri osa hevosen evoluutiosta tapahtui Pohjois-Amerikassa.
K: Milloin hevoset kuolivat sukupuuttoon Pohjois-Amerikassa?
V: Hevoset kuolivat sukupuuttoon Pohjois-Amerikassa noin 10 000 vuotta sitten.
Etsiä