Kainozooinen (kainotsooinen) — nykyinen geologinen kausi, 66 miljoonaa vuotta
Kainozooinen — nykyinen geologinen kausi, alkanut 66 miljoonaa vuotta sitten. Mantereiden siirtymä, ilmaston viileneminen ja jääkaudet muovasivat nykyistä elämää.
Kainotsooinen (myös kirjoitettu kainotsooinen) on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi noin 66 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu nykypäivään asti. Kauden alku määritellään suurella massasukupuutolla, joka päätti mesotsooinen ajan ja jonka seurauksena monet ryhmät, kuten ei-lentävät dinosaurukset, hävisivät. Kainozooinen on ajanjakso, jolloin nykyinen eläin- ja kasvilajien pääjakautuma kehittyi ja maaeläinten (mukaan lukien nisäkkäät ja linnut) monimuotoisuus kasvoi nopeasti.
Jakautuminen ja epochit
Kainotsooisen kausi on jaettu kolmeen pitkään jaksoon (periodiin), jotka edelleen jakautuvat epoch- eli ikäjaksoihin:
- Paleogeeni
- Paleoseeni
- Eoseeni
- Oligoseeni
- Neogeeni
- Miocene
- Plioseeni
- Kvartaari
- Pleistoseeni
- Holoseeni
Ilmasto ja maankohoaminen
Kainotsooisella mantereet siirtyivät vähitellen lähemmäs nykyisiä sijaintejaan — esimerkiksi Intian mannerlaatta törmäsi Aasiaan eoseenissä, mikä aloitti Himalajan kohoamisen. Ilmasto oli alun perin yleisesti lämpimämpää kuin nykyisin. Eoseenissä esiintyi niin kutsuttu lämpöhuippu, mutta sen jälkeen alkoi pitkäaikainen viileneminen. Oligoseenissä muodostui ensimmäisiä merkittäviä Antarktiksen jäätiköitä ja Neogeenissä sekä Kvartaarissa viileneminen jatkui, mikä johti toistuviin jääkausiin.
Elämä ja evoluutio
Kainotsooisella tapahtui merkittävä lajien säätö ja uudelleenjärjestely: nisäkkäät ja linnut monipuolistuivat ja valtasivat monia ekolokeroita, jotka vapautuivat mesotsooisena aikana hävinneiltä ryhmiltä. Kukintokasvit (angiospermit) levisivät laajalti ja muodostivat nykyisten kasvillisuusvyöhykkeiden perustan. Merissä ja makeissa vesissä myös laji- ja ekosysteemimuutokset olivat huomattavia.
Ihmisen ja kulttuurin synnyltä
Ihmisen suku ja monet nykyaikaiset nisäkäslinjat kehittyivät Neogeenin ja Kvartaarin aikana. Homo-sukupuut kehittyivät Pleistoseenissa, ja nykyihminen (Homo sapiens) ilmestyi Holoseenin esiasteissa; Holoseeni kattaa myös ihmisen maanviljelyn, sivilisaatioiden synnyn ja viimeisten vuosisatojen aikana tapahtuneen voimakkaan ympäristömuutoksen, joka johtuu ihmistoiminnasta.
Nimeäminen ja terminologia
Sana "kainozooinen" tulee kreikan kielen sanoista kainos = "uusi" ja zoe = "elämä". Termiä kainotsooinen käytetään laajasti tieteessä ja tiedotusvälineissä. Aikaisemmin koko nykyinen kausi jaettiin kahteen osaan: tertiääriseen ja kvartääriseen. Tertiääri vastasi nykyistä paleogeeniä+neogeeniä, mutta nykyinen kansainvälinen stratigrafinen käytäntö ei enää suosittele termin käyttöä — se on käytännössä vanhentunut ("deprecated").
Merkitykset ja nykypäivän haasteet
Kainotsooinen kuvaa aikaa, jonka kuluessa maapallo on muovautunut sellaiseksi kuin sen nykyiset ekosysteemit ja ilmastojärjestelmät näyttävät. Nykyisessä Holoseenissa ja etenkin viimeisillä vuosisadoilla ihmistoiminnalla on ollut ennennäkemätön vaikutus ilmastoon, biodiversiteettiin ja geokemiallisiin kiertoihin. Monet tutkijat pitävät tätä nykyaikaista ihmisen dominoimaa vaihetta niin merkittävänä, että puhutaan uudesta geologisesta epookista (esimerkiksi Antroposeeni), vaikka sen virallinen status on vielä kiistanalainen.
Yhteenvetona: kainotsooinen on 66 miljoonaa vuotta kestänyt ja yhä jatkuva geologinen kausi, jonka aikana tapahtui suuri evolutiivinen monimuotoistuminen, maapallon ilmaston viileneminen pitkällä aikavälillä sekä ihmislajin esiintyminen ja vaikutus ympäristöön.
K/T-raja. Välissä oleva savikivikerros sisältää 1000 kertaa enemmän iridiumia kuin ylempi ja alempi kerros. Se on liitukauden ja tertiäärikauden välinen raja. Kivi on peräisin Wyomingista, Yhdysvalloista.
Biota
Maalla kainotsooinen kausi on nisäkkäiden, lintujen ja kukkivien kasvien aikakausi. Nurmialueista tuli tärkeä elinympäristö. Vesinisäkkäät valtasivat saalistavien matelijoiden, kuten mosasaurusten ja plesiosaurusten, paikan. Tämän seurauksena kainotsooisen ekologinen maisema on muuttunut varsin erilaiseksi kuin mesotsooisen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on nykyinen geologinen aikakausi?
V: Nykyinen geologinen aikakausi on kainotsooinen (kirjoitetaan myös kainotsooisena).
K: Milloin kainotsooinen aikakausi alkoi?
V: Kainotsooinen kausi alkoi 66 miljoonaa vuotta sitten.
K: Mikä aikakausi oli ennen kainotsooista?
V: Kainotsooikaa edeltänyt aikakausi oli mesotsooinen.
K: Mitä tapahtui kainotsooisen kauden aikana maanosien siirtymisen ja ilmastonmuutoksen suhteen?
V: Kainotsooisen kauden aikana mantereet siirtyivät nykyiseen asentoonsa, ja ilmasto alkoi lämmetä mutta viileni tasaisesti, mikä johti jääkausiin.
K: Mitä tarkoittaa sana "kainotsooinen kausi"?
V: Sana "kainotsooinen" tarkoittaa kreikaksi "uutta elämää".
Kysymys: Kuinka monta ajanjaksoa kainotsooisella kaudella on?
V: Kainotsooisella aikakaudella on kolme jaksoa.
K: Mikä oli tertiäärikausi, ja miksi sitä ei enää käytetä?
V: Tertiäärikausi vastasi paleogeeniä+neogeeniä, eikä sitä enää käytetä virallisesti, ja sitä pidetään "vanhentuneena".
Etsiä