Kainotsooinen (myös kirjoitettu kainotsooinen) on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi noin 66 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu nykypäivään asti. Kauden alku määritellään suurella massasukupuutolla, joka päätti mesotsooinen ajan ja jonka seurauksena monet ryhmät, kuten ei-lentävät dinosaurukset, hävisivät. Kainozooinen on ajanjakso, jolloin nykyinen eläin- ja kasvilajien pääjakautuma kehittyi ja maaeläinten (mukaan lukien nisäkkäät ja linnut) monimuotoisuus kasvoi nopeasti.

Jakautuminen ja epochit

Kainotsooisen kausi on jaettu kolmeen pitkään jaksoon (periodiin), jotka edelleen jakautuvat epoch- eli ikäjaksoihin:

Ilmasto ja maankohoaminen

Kainotsooisella mantereet siirtyivät vähitellen lähemmäs nykyisiä sijaintejaan — esimerkiksi Intian mannerlaatta törmäsi Aasiaan eoseenissä, mikä aloitti Himalajan kohoamisen. Ilmasto oli alun perin yleisesti lämpimämpää kuin nykyisin. Eoseenissä esiintyi niin kutsuttu lämpöhuippu, mutta sen jälkeen alkoi pitkäaikainen viileneminen. Oligoseenissä muodostui ensimmäisiä merkittäviä Antarktiksen jäätiköitä ja Neogeenissä sekä Kvartaarissa viileneminen jatkui, mikä johti toistuviin jääkausiin.

Elämä ja evoluutio

Kainotsooisella tapahtui merkittävä lajien säätö ja uudelleenjärjestely: nisäkkäät ja linnut monipuolistuivat ja valtasivat monia ekolokeroita, jotka vapautuivat mesotsooisena aikana hävinneiltä ryhmiltä. Kukintokasvit (angiospermit) levisivät laajalti ja muodostivat nykyisten kasvillisuusvyöhykkeiden perustan. Merissä ja makeissa vesissä myös laji- ja ekosysteemimuutokset olivat huomattavia.

Ihmisen ja kulttuurin synnyltä

Ihmisen suku ja monet nykyaikaiset nisäkäslinjat kehittyivät Neogeenin ja Kvartaarin aikana. Homo-sukupuut kehittyivät Pleistoseenissa, ja nykyihminen (Homo sapiens) ilmestyi Holoseenin esiasteissa; Holoseeni kattaa myös ihmisen maanviljelyn, sivilisaatioiden synnyn ja viimeisten vuosisatojen aikana tapahtuneen voimakkaan ympäristömuutoksen, joka johtuu ihmistoiminnasta.

Nimeäminen ja terminologia

Sana "kainozooinen" tulee kreikan kielen sanoista kainos = "uusi" ja zoe = "elämä". Termiä kainotsooinen käytetään laajasti tieteessä ja tiedotusvälineissä. Aikaisemmin koko nykyinen kausi jaettiin kahteen osaan: tertiääriseen ja kvartääriseen. Tertiääri vastasi nykyistä paleogeeniä+neogeeniä, mutta nykyinen kansainvälinen stratigrafinen käytäntö ei enää suosittele termin käyttöä — se on käytännössä vanhentunut ("deprecated").

Merkitykset ja nykypäivän haasteet

Kainotsooinen kuvaa aikaa, jonka kuluessa maapallo on muovautunut sellaiseksi kuin sen nykyiset ekosysteemit ja ilmastojärjestelmät näyttävät. Nykyisessä Holoseenissa ja etenkin viimeisillä vuosisadoilla ihmistoiminnalla on ollut ennennäkemätön vaikutus ilmastoon, biodiversiteettiin ja geokemiallisiin kiertoihin. Monet tutkijat pitävät tätä nykyaikaista ihmisen dominoimaa vaihetta niin merkittävänä, että puhutaan uudesta geologisesta epookista (esimerkiksi Antroposeeni), vaikka sen virallinen status on vielä kiistanalainen.

Yhteenvetona: kainotsooinen on 66 miljoonaa vuotta kestänyt ja yhä jatkuva geologinen kausi, jonka aikana tapahtui suuri evolutiivinen monimuotoistuminen, maapallon ilmaston viileneminen pitkällä aikavälillä sekä ihmislajin esiintyminen ja vaikutus ympäristöön.