Phanerozooinen eoni on geologisen aikaskaalan nykyinen eoni. Se alkaa noin 541 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan asti. Phanerozooiselle on ominaista runsas näkyvä eliöstö ja laajamittainen fossiiliaineisto, koska tämän eonin aikana kehittyi paljon kovakuorisia ja luurankoisia organismeja, joiden jäänteet säilyvät hyvin.

Phanerozooinen kattaa useita eri ajanjaksoja ja aikakausia (esimerkiksi paleo-, meso- ja kenotsooinen), joiden aikana tapahtui suuria evolutiivisia muutoksia, maankuoressa ja ilmastossa tapahtuneita vaihteluita sekä useita suuria joukkosukupuuttoja. Eonin alkupuolelle sijoittuu niin sanottu kambrin räjähdys, jolloin monisoluisten eläinten monimuotoisuus kasvoi nopeasti; aikoinaan ajateltiin, että elämä alkoi kambrikaudella, tämän eonin ensimmäisellä jaksolla. Nykyisin tiedetään, että elämää oli jo ennen kambrin rajaa, mutta kambrikaudella monen eläinryhmän elimelliset rakenteet yleistyivät ja fossiilit ovat yleisempiä.

Phanerozooista edeltävä aika, jota vanhastaan kutsuttiin prekambriksi, jaetaan nykyisin kolmeen suureen kauteen: hadean-, arkean- ja proterotsooiseen aikaan. Nämä kaudet kattavat elämän alkuvaiheet maapallolla, planeetan varhaisen kehityksen, alkuperäiset mikrobit sekä hapen kertymisen ilmakehään, jotka loivat pohjan myöhemmälle makroskooppiselle elämälle.

Phanerozooisella eonilla on ollut useita merkittäviä biologisia ja geologisia tapahtumia. Tärkeimpiä:

  • Kambrin räjähdys: nopea monimuotoistuminen merieläimissä.
  • Kasvien ja niveljalkaisten valloittaminen mantereesta (silur–devon): ensimmäiset maanpäälliset kasvit ja hyönteiset.
  • Selkärankaisten siirtyminen maalle ja tetrapodien kehittyminen (devon): kohti nisäkkäitä ja matelijoita johtaneita linjoja.
  • Suuret hiilidioksidi- ja happitason vaihtelut sekä laajoja metsien synty (hiilikausi), joka vaikutti ilmakehän koostumukseen.
  • Useat joukkosukupuutot, joista tunnetuimmat ovat esimerkiksi ordovikinen, permiläinen (suuri massa‑sukupuutto) ja liitukauden lopun tapahtuma, joka poisti mm. dinosaurukset paitsi linnut.

Phanerozooisen raja proterotsooiseen on määritelty kansainvälisesti stratigrafisesti (GSSP) ja sen ajoitus perustuu radiometriseen iänmääritykseen; nykyinen hyväksytty alkuraja on noin 541 miljoonaa vuotta sitten. Koska fossiilit ovat runsaita ja monimuotoisia, phanerozooinen tarjoaa tutkijoille parhaan aineiston elämän kehityksen ja paleoekologian tutkimukseen.

Yhteenvetona Phanerozooinen eoni kuvaa maapallon ajanjaksoa, jolloin näkyvä elämä monimuotoistui voimakkaasti, mantereet ja ekosysteemit muuttuivat pysyvästi ja jossa geologiset ja biologiset prosessit muovasivat planeettamme nykyisiä olosuhteita.