Phanerotsooinen
Phanerotsooinen eoni on geologisen aikaskaalan nykyinen eoni. Sen aikana on ollut runsaasti eläimistöä. Se kattaa noin 541 miljoonaa vuotta ja ulottuu aikaan, jolloin kovakuoriset eläimet ilmestyivät ensimmäisen kerran. Aikoinaan ajateltiin, että elämä alkoi kambrikaudella, tämän eonin ensimmäisellä jaksolla.
Aika ennen faneerotsooista, jota aiemmin kutsuttiin prekambriksi, jaetaan nykyään hadean-, arkean- ja proterotsooiseen kauteen.
Yksityiskohdat
Phanerotsooisen ja proterotsooisen välisen rajan tarkka ajankohta on hieman epävarma. 1800-luvulla raja asetettiin ensimmäisten runsaiden metazoan-fossiilien kohdalle. Ediacaranista on kuitenkin löydetty useita satoja lajeja proterotsooisia metazooja. Ediacaran eliöstön tutkimus alkoi 1950-luvulla. Proterotsooisen ja faneerotsooisen rajalla on kolme jakopistettä. Se voi olla kohta, jossa ensimmäiset trilobiitit ja arkeosyytit ilmestyvät, tai kohta, jossa ensimmäisen kerran esiintyy merkkejä kaivautumisesta, tai kohta, jossa ensimmäisen kerran esiintyy "pienten simpukoiden eläimistö". Nämä kolme eri jakopistettä ovat muutaman miljoonan vuoden sisällä toisistaan.
Phanerotsooisella kaudella biologinen monimuotoisuus lisääntyi valtavasti:
- eläinheimojen nopea syntyminen;
- näiden heimojen kehittyminen erilaisiksi muodoiksi;
- maanpäällisten kasvien synty;
- monimutkaisten kasvien kehitys;
- kalojen evoluutio;
- maaeläinten synty; ja
- nykyaikaisen eläimistön kehitys.
Kyseisen ajanjakson aikana mantereet ajelehtivat ympäriinsä, kerääntyivät lopulta yhdeksi maamassaksi, jota kutsutaan nimellä Pangea, ja jakautuivat sitten nykyisiksi mantereiksi.
Panerotsooinen kausi jaetaan kolmeen aikakauteen: paleotsooiseen, mesotsooiseen ja kainotsooiseen.
Fanerotsooisen kauden aikana biologinen monimuotoisuus kasvoi yleisesti lähes nollasta useisiin tuhansiin sukuihin.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Elämän aikajana
