Afganistanin etniset ryhmät: Pashtun, tadžik, hazara ja muut kansat

Tutustu Afganistanin monikulttuuriseen etniseen kirjoon: Pashtun, tadžik, hazara, uzbekki ja muut ryhmät – historia, kulttuuri ja alueellinen jakauma yhdellä sivulla.

Afganistan on monikansallinen maa, jonka etnisiä ryhmiä ovat mm. seuraavat: Pashtun, tadžik, hazara, uzbekki, aimaq, turkmeeni, baloch, pashayi, nuristanilainen, gujjar, arabi, brahui, qizilbash, pamiri, moghol ja muutama muu.

Kieli- ja uskontokenttä lyhyesti

Afganistanissa puhuttavat kielet ja uskonnot ovat tiiviissä yhteydessä etniseen jakautumiseen. Keskeisimpiä kieliä ovat dari (Afganistanin persia) ja pashto; lisäksi maassa on useita turkkilaisia kieliä (esim. uzbekki, turkmeeni), itäisiä iranilaisia kieliä (esim. pamiri, nuristani), sekä muita paikallisia kielimuotoja. Suurin osa väestöstä on muslimeja: suuri enemmistö on sunnimuslimeja (tavallisesti hanafi-koulukuntaa), mutta esimerkiksi hazarat ovat pääosin shiialaisia (kaksitoistaeriläistä). Uskonnollinen ja kielellinen moninaisuus heijastuu myös alueelliseen jakautumiseen.

Alueellinen jakauma ja yhteiskunnallinen merkitys

Monet etniset ryhmät ovat historiallisesti sidoksissa tiettyihin alueisiin: pashtunit keskittyvät etelä- ja kaakkoisosaan, tadžikit pohjois- ja läntisiin kaupunkeihin sekä Kaukasusrynteen, uzbekit ja turkmeenit pohjoisrajoille, hazarat Keski-Afganistaniin (Hazarajat), aimaqit ja brahuit tietyille alueille lännessä ja etelässä. Samalla kaupungeissa kuten Kabulissa esiintyy vahvaa sekoittumista ja monietnistä elämää.

Lyhyet kuvaukset mainituista ryhmistä

• Pashtun — Yksi Afganistanin suurimmista ryhmistä. Kielellisesti pashto, kulttuurisesti vahva klaani- ja heimoperinne (pashtunwali). Suuri osa pashtuneista on sunnimuslimeja.
• tadžik — Puhuvat dari-dialektejä (afgaanin persiaa). Usein kaupunkiperäisiä tai maatalousyhteisöjä pohjoisissa ja läntisissä maakunnissa. Poliittisesti merkittävä ryhmä.
• hazara — Hazarat ovat maanpasin keskiosissa asuva etninen ryhmä, jolla on omia kielimuotoja (hazara- eli Hazaragi-dialekti). Useimmat ovat shiialaisia, ja heillä on historiallisesti ollut vaikeuksia syrjinnän ja vainon vuoksi.
• uzbekki — Pohjoisessa asuva turkkilainen kansa; kieltä kutsutaan usein uzbekiksi. Perinteisesti paimentolaisia ja maanviljelijöitä sekä aktiivisia paikallispoliitikassa.
• aimaq — Aimaqit ovat eri ryhmistä muodostuva persian-kielinen heimo- ja karjaelämään perustuva väestö länsiosissa; kulttuurisesti lähellä tadžikkeja, mutta omine perinteineen.
• turkmeeni — Turkkilaista alkuperää olevia yhteisöjä pohjoisessa; puhuttava kieli on turkmeeni. Usein maatalouden ja paimentolaisuuden parissa.
• baloch — Pääasiassa etelässä ja lounaisissa rajaseuduissa asuva ryhmä, joka puhuu balocsia. Baloch-yhteisöillä on omat heimo- ja kulttuuriperinteensä.
• pashayi — Idässä, erityisesti Nangarharin seudulla, asuvat pashayit puhuvat useita läheisiä itäiranilaisia kieliä ja elävät usein vuoristoisilla alueilla.
• nuristanilainen — Nuristanin alueen alkuperäisasukkaat, joiden kielet muodostavat oman haaransa (nuristani-kielet). Heidän kulttuurinsa ja kielensä eroavat selvästi monista muista afgaaneista.
• gujjar — Gujjarit (myös gojjar) ovat paimentolais- ja karjankasvatusperinteitä ylläpitävä yhteisö; heillä on omat kielimuotonsa ja tavat, ja he liikkuvat usein rajatilaisten alueiden ja kaupunkien välillä.
• arabi — Pieniä arabivähemmistöjä on useilla alueilla; usein historiallisesti tulleet muuttoliikkeiden kautta ja sulautuneet osittain muihin ryhmiin.
• brahui — Brahui on kiinnostava ryhmä, jonka kieli on dravidalainen, vaikka he asuvat pääosin iranilais- ja turkkilaisten kielten ympäröimänä eteläisessä Afganistanissa ja Pakistanin rajan tuntumassa.
• qizilbash — Qizilbashit ovat historiallisesti shia-ystävällinen vähemmistö, jolla on persialaisvaikutteita; he ovat pieni, usein kaupunki-integroitu ryhmä.
• pamiri — Pamirit puhuvat useita itäiranilaisia kieliä (kuten shughni) ja asuvat Pohjois-Afganistanin yhteyksissä vuoristoisilla alueilla; heillä on läheiset kulttuuriset siteet Pamirin alueen muihin kansoihin.
• moghol — Mogholit (tai moghulit) ovat pieni ryhmä, jolla on historiallisia yhteyksiä muinaisiin mongolivahvistuksiin; heidän kulttuurinsa ja kielihistoriansa ovat erikoisia ja paikallisesti merkityksellisiä.
• Ja monet muut pienemmät ryhmät — Afganistanissa on lukuisia pieniä heimoyhteisöjä, klaaneja ja kielellisiä vähemmistöjä, jotka kaikki vaikuttavat maan monimuotoiseen kulttuuriperintöön.

Huomioita väestötiedoista ja politiikasta

Tarkan etnisen jakauman määrittäminen on haastavaa: Afganistanin virallisia täydellisiä väestölaskentoja ei aina ole saatavilla, ja arviot vaihtelevat. Etnisyys on usein kytköksissä poliittisiin valtasuhteisiin, maankäyttöön ja historiaan, minkä vuoksi etnisten ryhmien suhteet ovat saattaneet vaikuttaa yhteiskunnalliseen vakauteen. Sodat, siirtolaisuus ja pakolaisuus ovat myös muokanneet alueellista ja kaupunkilaista etnistä maisemaa viime vuosikymmeninä.

Yhteenveto

Afganistanin etniset ryhmät muodostavat monikerroksisen kokonaisuuden, jossa kielet, heimoperinteet, uskonnolliset erot ja alueellinen sijoittuminen limittyvät. Tämän moninaisuuden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan maan kulttuurista rikkautta, mutta myös niitä haasteita, joita poliittinen edustus ja sosiaalinen yhdenvertaisuus voivat aiheuttaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Afganistan?

K: Mitkä ovat Afganistanin etniset ryhmät?

Kysymys: Mikä on Afganistanin suurin etninen ryhmä?

K: Mitkä ovat Afganistanin muita tärkeitä etnisiä ryhmiä?

K: Onko Afganistanissa etnisiä vähemmistöryhmiä?

K: Mikä on Afganistanin etnisen monimuotoisuuden merkitys?

K: Miten etninen monimuotoisuus vaikuttaa Afganistanin politiikkaan ja yhteiskuntaan?

Hae kirjaimella