Gurjarit (Gujjar) – etninen ryhmä Intiassa, Pakistanissa ja Afganistanissa
Gurjarit (Gujjar) — etninen ryhmä Intiassa, Pakistanissa ja Afganistanissa: historia, kulttuuri, kieli ja diasporan elämäntapa kattavasti ja kiinnostavasti.
Gurjar tai Gujjar (myös Gujar, Gurjara ja Gujjer) on etninen ryhmä, joka elää laajasti Etelä-Aasiassa: Jammussa ja Kashmirissa, Pohjois-Intiassa, Pohjois- ja Keski-Pakistanissa, Azad Kashmirissa sekä Koillis-Afganistanissa. Nimi ja identiteetti esiintyvät monina muotoina eri alueilla, ja ryhmän jäsenet voivat olla sekä hindulaisia että muslimeja (sekä joissain paikoissa sikh-uskonnollisia).
Gujjarien oma kielimuoto, usein kutsuttuna Gojri tai Gujari, kuuluu indoeurooppalaiseen indoiranilaiseen (indoarjalaiseen) kielikuntaan ja on läheistä sukua rajasthanin ja marwarin murteille. Historiallisesti osa Rajasthanin ja Gujaratin alueista tunnettiin ennen mogulien tuloa nimillä Gurjar-bhumi tai Gurjaratra. Keskiajalla Gurjar-pratihara-dynastia toimi muinaisena puolustuksena muslimiarabien hyökkäyksiä vastaan ja vaikutti alueen politiikkaan satojen vuosien ajan.
1300-luvulta alkaen monilla alueilla vallinnut dynamiikka muuttui: gurjar-ruhtinaskunnat pienenivät islamilaisten valtakeskittymien ja myöhemmin muinaisten imperiumien valloitusten vuoksi. Tämä kehitys, yhdessä myöhempien aikojen poliittisten muutosten kanssa, ajoi osan gujjar-yhteisöistä paimentolaisiksi tai metsissä ja vuoristoissa eläväksi väestöksi. Meerutin ja Dadri olivat historiallisesti alueita, joissa 1400–1600-luvuilla vaikutti gujjar-aateliä ja paikallisia kuninkaita. Pakistanissa ja Afganistanissa asuva gujjar-väestö on yleisesti muslimienuskonnollista.
Kun gujjarit vastustivat nousevaa mogulivaltaa ja myöhemmin Brittiläistä Intiaa, moni yhteisö taantui sosioekonomisesti, ja jotkut ryhmät palasivat tai jäivät pitkään paimentolaiselämään. Esimerkiksi Pohjois-Intiassa islamilaisen vallan aikana Delhiä ympäröivillä alueilla asuneet hindugujjarit suojautuivat joskus vetäytymällä metsien ja vuoristojen turvaan säilyttääkseen tapojaan ja uskoaan. Nykyisin hindugujjareita esiintyy mm. Rajasthanin, Haryanan, Länsi-Uttar Pradeshin alueilla ja pienemmissä määrin Punjabissa. Muslimi-gujjarit elävät Intian pohjoisosissa, mm. Uttarakhandin ja Himachal Pradeshin alueilla sekä Jammun ja Kashmirin maakunnassa; Pakistanissa heitä on mm. Punjabin, Azad Kashmirin ja Khyber Pakhtunkhwan alueilla, ja Afganistanissa esimerkiksi Nuristanin maakunnassa.
Gujjarien yhteiskuntarakenne perustuu usein klaaneihin (gotra) ja paikallisiin perinteisiin, joissa avioliitot noudattavat yleensä eksogamiaa (suvun ulkopuolelta otetaan puoliso). Talouselämässä tyypillisiä elinkeinoja ovat paimentolaisuus ja karjanhoito (karja, vuohet, lampaat), maidontuotanto, maatila- ja peltotyöt sekä pienempi- ja suurempi maanomistus alueesta riippuen. Viime vuosisadalla monet gujjarit ovat myös urbanisoituneet, hakeutuneet palkkatöihin, armeijaan sekä poliittiseen toimintaan.
Kulttuurisesti gujjar-yhteisöt ovat moninaisia: kielen rinnalla käytetään laajasti alueiden valtakieliä (esim. hindi, punjabi, pashto), ruokakulttuuri, musiikki ja juhlat vaihtelevat uskonnollisten ja alueellisten tapojen mukaan. Nykyään gujjarit ovat myös aktiivisesti mukana paikallisessa politiikassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa; joissain osissa Intiaa ja Pakistanissa on käyty kiivaita keskusteluja ja liikkeitä sosiaalisen aseman parantamisesta, oikeuksista ja erityisasemasta (esim. haja-asutusalueiden kehitys, koulutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallinen tunnustus).
Yhteenvetona gujjarit (gurjarit) ovat laaja ja jakautunut etninen ryhmä, jonka historia ulottuu muinaisiin kuningaskuntiin ja joka nykyisin muodostaa sekä maaseutu- että kaupunkiväestön eri uskonnollisin ja kielellisin ilmenemismuodoin Intian, Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Heidän kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinonsa heijastavat sekä pitkää historiaa että nykyaikaisen Etelä-Aasian monimuotoisuutta.
Gurjar-lapset Afganistanissa
Viite
- ↑ Ramesh Chandra Majumdar; Achut Dattatrya Pusalker, A. K. Majumdar, Dilip Kumar Ghose, Vishvanath Govind Dighe, Bharatiya Vidya Bhavan (1977). Intian kansan historia ja kulttuuri: The classical age. Bharatiya Vidya Bhavan. s. 153.{{cite book}}: CS1 maint: multiple names: authors list (linkki).
- ↑ Keay, John (2000). Intia: A History. Grove Press. s. 95, 2001. ISBN 978-0-8021-3797-5.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Jammun ja Kashmirin, Pohjois-Intian, Pohjois- ja Keski-Pakistanin, Azad Kashmirin ja Koillis-Afganistanin etninen ryhmä?
V: Etninen ryhmä on Gurjar tai Gujjar (käännetty myös nimillä Gujar , Gurjara ja Gujjer).
Kysymys: Mikä kieli on läheistä sukua rajasthanille ja marwarille?
V: Gujarin kieli on läheistä sukua Rajasthanille ja marwarille.
Kysymys: Kuinka kauan Gurjar-Pratihara-dynastia toimi esteenä muslimiarabien hyökkäyksille?
V: Gurjar-Pratihara-dynastia toimi esteenä muslimiarabien hyökkäyksille noin 300 vuosisadan ajan.
Kysymys: Millä alueilla oli gujjar-kuninkaita 1400-1600-luvulla?
V: 1400- ja 1500-luvuilla Meerutin ja Dadrin alueilla oli gujjar-kuninkaita.
K: Onko hindu- vai muslimigujareita useammassa Intian osavaltiossa?
V: Hinduistisia gujjareita esiintyy useammassa Intian osavaltiossa kuin muslimigujareita. Hindugujareita on Intian Rajasthanin, Haryanan, läntisen Uttar Pradeshin osavaltioissa ja pienemmässä määrin Punjabissa. Muslimigujareita on Intian Uttarakhandin, Himachal Pradeshin, Jammun ja Kashmirin osavaltioissa sekä Pakistanin Punjabin, Azad Kashmirin, Khyber Pakhtunkhwan ja Afganistanin Nuristanin maakunnassa.
Kysymys: Miksi hinduististen gujjareiden oli elettävä viidakoissa islamilaisen vallan aikana?
V: Kun Pohjois-Intiassa vallitsi islamilainen hallinto, hindugujarien oli elettävä viidakoissa pelastaakseen hinduuskonsa ja selviytyäkseen.
Etsiä