Turkmeenit (Turkmenistanilaiset) – historia, kieli ja kulttuuri

Turkmeenit ovat yksi tärkeimmistä turkkilaisista etnisistä ryhmistä Keski-Aasiassa, pääasiassa Turkmenistanissa, ja etnisiä vähemmistöjä Afganistanissa ja Iranissa. He puhuvat turkkilaisiin kieliin kuuluvaa turkmenin kieltä.

Historia

Turkmeenien esi-isät kuuluvat oguz-ryhmään kuuluneisiin heimoihin, jotka liikkuivat Keski-Aasian aroilla vuosisatojen ajan. Keskiajalla oguz-heimot vaikuttivat useissa alueellisissa valtakunnissa, ja monien nykyaikaisten turkkilaisten kansojen juuret johtuvat näistä ryhmistä. Turkmeenit muodostuivat omaksi etniseksi ryhmäkseen vähitellen, säilyttäen heimojakoja ja perinteisiä tapoja.

1800–1900-luvuilla alue siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa ja sittemmin Neuvostoliittoa. Neuvostoaikana tapahtui suuria yhteiskunnallisia muutoksia: paimentolaiselämä asutettiin, perinteiset ammatit ja heimorakenne muuttuivat, ja kieli- ja koulutuspolitiikka ohjattiin keskitetysti. Turkmenistan itsenäistyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991, ja itsenäisyys on vahvistanut kansallista identiteettiä, johon kuuluvat mm. kulttuuriperintö ja turkmenin kieli.

Kieli

Turkmenin kieli kuuluu oguz-haaraan, samaan ryhmään kuin turkki ja azerin. Kielellä on useita murteita, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi teke-, ersari- ja yomut-murteet (nimet vastaavat myös historiallisia heimoja). Turkmenin kieli on läheistä sukua muille oguz-kielille, mutta oma sanastonsa, ääntämisensä ja idiomatiikkansa tekevät siitä itsenäisen.

Kirjoitusjärjestelmä on muuttunut historian saatossa: perinteisesti käytettiin arabialaista aakkostoa, 1900-luvun alkupuolella siirryttiin latinalaiseen aakkostoon, myöhemmin käytettiin kyrillisiä aakkosia Neuvostoaikana ja 1990-luvusta alkaen Turkmeeniin on pyritty palaamaan latinalaiseen kirjoitukseen. Nykyään koulutus ja virallinen hallinto käyttävät pääasiassa standardoitua turkmenin kieltä.

Kulttuuri ja perinteet

Turkmeenien kulttuuri heijastaa pitkälti paimentolais- ja nomadiperinteitä, vaikka nykyään suurin osa asuu kaupungeissa. Tärkeitä kulttuurielementtejä ovat perinteinen käsityö, runous, musiikki ja hevoskasvatus.

• Käsityöt: Turkmenin matot eli ryijymäiset käsityöt ovat maailmankuuluja; kuviot (ns. "gul") liittyvät usein klaani- ja heimosymboleihin. Mattojen kutominen on perinteisesti tärkeä taito ja taloudellinen toiminta.
• Hevoset: Akhal-Teke on turkmeneille erityisen tärkeä hevosrotu, tunnettu kiiltelevästä turkistaan ja kestävyydestään. Hevosten kasvatus on osa kansallista identiteettiä.
• Musiikki ja runous: Perinteiset soittimet ovat esimerkiksi dutar (kaksikielinen liuta), gyjak (fiddle) ja ney (puhaltimien suvun soitin). Suuri kansallinen runoilija Magtymguly Pyragy (1700-luvulta) on keskeinen kulttuurinen hahmo, ja hänen runonsa ovat osa kouluopetusta ja kansallista itseymmärrystä.
• Puvustus ja juhlat: Perinteinen miesten turkmeenin päähine telpek (lammasvuorinen hattu) ja naisten kirjailut ovat yhä näkyviä juhlavaatteita. Nowruz (uusi vuosi keväällä) on tärkein juhla, samoin häät ja heimokohtaiset perinteet.

Uskonto

Suurin osa turkmeenista on sunnimuslimeja (Hanafi-šaria), mutta käytännössä uskonnollisuus on muotoutunut paikallisten tapojen ja ennen kaikkea neuvostoaikaisen sekularismin vaikutusten kautta. Sufilaisuudella on ollut historiallista merkitystä, ja monet perinteiset uskonnolliset käytännöt yhdistyvät paikalliseen kansanuskoon.

Yhteiskunta ja nykypäivä

Nyky-Turkmenistan on enimmäkseen turkmeenien asuttama valtio, jossa kansallinen identiteetti korostuu voimakkaasti. Kaupungistuminen, kaasuvarat ja valtion kontrolli ovat muokanneet yhteiskuntaa. Turkmeenit elävät myös laajemmassa diaspora-yhteisössä Iranissa, Afganistanissa ja muualla (esim. Turkissa ja Venäjällä), ja nämä yhteisöt ylläpitävät kielellisiä ja kulttuurisia siteitä kotimaahan.

Ruoka ja elintavat

Keittiö heijastaa Keski-Aasian makuja: plov (riisi- tai ohrapohjainen pilaffi), lihavartaat (shashlik), erilaiset leivät (nan) ja maitotuotteet kuten kumys (käynyt poninmaito) kuuluvat perinteisiin. Juhla-aterioissa korostuvat yhteisöllisyys ja runsaat tarjoilut.

Perinteiset urheilulajit

Turkmeenien perinteisiin lajeihin kuuluu muun muassa goresh (perinteinen paini), ratsastus ja paimenurheilut. Hevosten merkitys näkyy myös kilpailuissa ja näytöksissä.

Symbolit ja käsityöt

Matot, korut ja kirjailut kertovat usein kantajan heimotaustasta ja sosiaalisesta asemasta. Mattojen kuviot välittävät perinteitä ja kertovat tarinoita suvun historiasta. Näitä käsitöitä säilytetään ja arvostetaan sekä kotitalouksissa että museoissa.

Lopuksi

Turkmeenit ovat monipuolinen ja kulttuurisesti rikas kansa, jonka perinteet yhdistyvät nykyaikaan monin tavoin. Kieli, käsityöt, runous ja hevosharrastus muodostavat vahvan osan turkmenien identiteetistä niin kotimaassa kuin diasporassa.

Hae kirjaimella