Noin 98 prosenttia Pakistanissa puhutuista kielistä kuuluu indoiranilaisiin kieliin (alahaarat: noin 70 prosenttia indoarjalaisia ja noin 30 prosenttia iranilaisia), jotka ovat osa laajempaa indoeurooppalaista kieliperhettä. Useimmat Pakistanissa käytössä olevat kielet kirjoitetaan persoarabialla, ja merkittävä osa sanastosta on lainautunut arabiasta ja persiasta. Kansallinen ja symbolinen kieli on urdu, joka toimii yleiskielenä ja yhteisenä viestintäväylänä eri kieliryhmien välillä, kun taas englannin asema pysyy tärkeänä hallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa. Muita laajasti puhuttuja kieliä ovat muun muassa balochi, pashto, sindhi, seraiiki, kashmir (koshur) ja punjabi (shahmukhi). Pakistanilaiset kuuluvat useisiin eri etnisiin ryhmiin: indoarjalaisia puhuviin kansoihin, iranilaisiin ryhmiin sekä dardikielisiin yhteisöihin. Lisäksi maassa elää pienempiä ja usein paikallisia kieliryhmiä, kuten burusho- ja brahui-kielisiä yhteisöjä.
Etninen jakauma (arviot 2009)
- Punjabit (40,20 %) noin 70,7 miljoonaa ihmistä.
- Pashtunit (19,80 %) noin 35,2 miljoonaa ihmistä.
- Sindhiläiset (14,1 %) noin 24,8 miljoonaa ihmistä.
- Seraikis (10,53 %) noin 14,8 miljoonaa ihmistä.
- Muhajirit (7,57 %) noin 13,3 miljoonaa ihmistä.
- Balokit (3,57 %) noin 6,3 miljoonaa ihmistä.
- Muut (4,66 %) noin 11,1 miljoonaa ihmistä.
Kielet, kirjoitus ja monikielisyys
Pakistan on monikielinen yhteiskunta, jossa yksilöt ja yhteisöt usein käyttävät useampaa kieltä eri yhteyksissä (kotona, kaupankäynnissä, hallinnossa ja uskonnollisissa tilaisuuksissa). Urdu on kulttuurisesti tärkeä ja toimii usein lingua francana eri etnisten ryhmien välillä, vaikka äidinkielenään sitä puhuu vain vähemmistö. Punjabi on puhutuimpia kotikieliä; pashto on laajalti käytetty erityisesti lännessä ja pohjoisessa; sindhi on vallitseva Pakistanin etelärannikolla; ja balochi sekä seraiiki ovat merkittäviä alueellisia kieliä. Monet näistä kielistä käyttävät samaa persoarabialaista kirjoitusjärjestelmää tai sen muunnelmia (esim. shahmukhi punjabin kirjoituksessa).
Pienemmät ryhmät ja maantieteellinen jakautuma
Pienempiä etnisiä ja kieliryhmiä, kuten kashmirilaisia, kalasheja, burushoja, brahuita, khowareita, shinoja ja turvalaisia, asuu pääosin maan pohjoisosissa ja vuoristoalueilla. Pohjois-Punjabissa sijaitsevan Potoharin tasangon asukkaat (potoharit) luetellaan joskus erillään punjabeista, mikä vaikuttaa alueellisiin väestölukuihin ja etnisiin jakautumiin.
Huomioita ja lähestymistapa lukuihin
Väestö- ja etniset osuudet voivat muuttua ajan myötä syntyvyyden, muuttoliikkeen (muun muassa sisäinen muuttoliike ja jaetut historialliset liikkeet) sekä eri määrittelyjen seurauksena (kuka luokitellaan mihinkin ryhmään). Pakistanin viimeisimmät viralliset väestölaskennat ja eri tutkimukset voivat antaa erilaisia prosenttiosuuksia ja absoluuttisia lukemia; siksi tässä esitetyt prosentit ja arvot kannattaa nähdä suuntaa-antavina arvioina, eivät ehdottomina totuuksina.
