Uzbekit – Keski-Aasian etninen ryhmä: uzbekin kieli, levinneisyys

Uzbekistanilaiset ovat turkinkielinen etninen ryhmä, joka asuu pääasiassa Keski-Aasian maissa. Uzbekistanin asukkaista suurin osa on uzbekkeja. He ovat vähemmistönä Afganistanissa, Tadžikistanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa, Venäjällä ja Kiinassa. Muutama asuu kauempana. Uzbekistanilaiset puhuvat turkkilaiseen kieliperheeseen kuuluvaa uzbekin kieltä.

Uzbekkien etninen ja kulttuurinen identiteetti on muodostunut vuosisatojen aikana Keski-Aasian eri vaikutteista: turkkilaisista heimoista, persialaisesta kulttuurista ja islamilaisesta perinteestä. Tärkeät historialliset keskukset, kuten Samarkand ja Bukhara, ovat olleet uzbekkien ja laajemmin keskiaikaisen Keski-Aasian kulttuurin keskuksia.

Levinneisyys ja väestö
Uzbekit muodostavat selkeän enemmistön Uzbekistanissa, mutta merkittäviä uzbekkiväestöjä on myös naapurimaissa ja diasporassa. Suurimmat uzbekkiyhteisöt löytyvät lähialueiden kaupungeista ja rajaseuduilla; osa yhteisöistä on historiallisesti muodostunut rajojen muuttumisen seurauksena. Uzbekistanilaisia löytyy sekä kaupungeista että maaseudulta, ja urbaanit keskukset kuten Taškent, Samarkand ja Bukhara ovat kulttuurin ja talouselämän keskuksia.

Kieli ja kirjoitusjärjestelmät
Uzbekin kieli kuuluu turkkilaisten kielten karluk-haaraan ja on läheistä sukua muun muassa kazakin ja uiguurin kielille. Kieli muodostaa monimuotoisen dialektikirjon; yleisesti erotetaan pohjoiset ja eteläiset murteet, joihin vaikuttavat esimerkiksi naapurikansojen kielet ja historialliset yhteydet. Kirjoitusjärjestelmä on vaihdellut: ennen Neuvostoliittoa uzbekkeja kirjoitettiin arabiaperäisellä aakkostolla, Neuvostoliiton aikana käyttöön tuli kyrillinen kirjoitus ja itsenäistymisen jälkeen Uzbekistan siirtyi asteittain latinalaiseen aakkostoon. Afganistanin uzbekit säilyttävät yleisesti perso-arabialaista kirjoitustapaa.

Uskonto ja kulttuuri
Valtaosa uzbekeistä on sunnimuslimeja, ja islam näkyy monissa arjen ja juhlan tavoissa. Kulttuurissa korostuvat esimerkiksi perhe- ja yhteisösidokset, perinteiset häät ja juhlaperinteet. Uzbekkikulttuuri tunnetaan myös rikkaasta keittiöstään (esim. plov), käsitöistään, tekstiileistään (suzani) ja musiikista (perinteiset laulut ja maqom-perinne). Kirjallisuudessa Chagatai-kielen runous ja Azeraita Ali-Shir Nava'in perintö ovat tärkeitä uzbekkien kulttuurihistoriassa.

Historia lyhyesti
Uzbekkien historiaan kuuluu monia vaiheita: keskiaikaiset keskusvallat, mongoli- ja timuridi-vaikutteet sekä myöhemmin osittainen liittäytyminen Venäjän vaikutuspiiriin ja Neuvostoliittoon. 1900-luvun kansalliset rajanjako- ja poliittiset muutokset muovasivat nykyistä etnistä karttaa. Uzbekistan itsenäistyi Neuvostoliiton hajoamisen myötä vuonna 1991, mikä vahvisti uzbekkikansallista identiteettiä ja kulttuuripolitiikkaa.

Nykytilanne
Nykyään uzbekit elävät sekä paikallisina yhteisöinä Keski-Aasiassa että laajemmassa siirtolaiskontekstissa. Monissa maissa uzbekit ovat osa monietnisiä yhteiskuntia, ja kieli, kulttuuri ja uskonto toimivat tärkeinä identiteetin elementteinä. Globalisaation ja muuttoliikkeen myötä uzbekkien yhteisöt kansainvälistyvät, mutta perinteet ja paikalliset tavat säilyvät monin paikoin vahvoina.

Hae kirjaimella