Pahan valtakunta — Ronald Reaganin termi Neuvostoliiton imperiumista
Artikkeli: Ronald Reaganin "Pahan valtakunta" -termistä — analyysi Neuvostoliiton imperiumista, kylmästä sodasta, ydinastepolitiikasta ja termin vaikutuksesta kansainpolitiikkaan.
Ronald Reagan (1911–2004) käytti ilmaisua "pahan valtakunta" kuvatakseen Neuvostoliittoa ja sen maailmanlaajuista vaikutuspiiriä. Termillä hän tarkoitti Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ja sen kontrolloimaa imperiumia, johon kuului sekä Neuvostoliiton muodostamat sosialistiset tasavallat että sen vaikutusvallassa olleet itäeurooppalaiset satelliittivaltiot ja taloudelliset järjestöt kuten Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto (Comecon).
Tausta ja merkitys
Reagan käytti ilmaisua tunnetusti puheessaan National Association of Evangelicals -järjestölle 8. maaliskuuta 1983. Ilmaisu oli osa laajempaa retoriikkaa, jossa hän asetti Neuvostoliiton ja länsimaat moraaliseen ja ideologista vastakkainasetteluun. Reagan korosti perinteisesti doktriinia, joka tunnetaan englanniksi nimellä peace through strength — suomeksi usein käännetään "rauha voiman kautta" — eli vakauden ja turvallisuuden hakemista vahvistamalla omaa sotilaallista puolustusta ja pelotetta.
Neuvostoliiton rakenne ja vaikutusvallan muodot
Neuvostoliitto oli liittovaltio, johon kuului useita neuvostotasavaltoja (esimerkiksi Venäjän SSR, Ukrainan SSR, Valko-Venäjän SSR ym.). Itäisen Euroopan maat, kuten Puola, Itä-Saksa, Tšekkoslovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria, olivat muodollisesti itsenäisiä mutta käytännössä vahvasti Neuvostoliiton ohjauksessa. Tämän ohjauksen välineisiin kuuluivat poliittinen ja taloudellinen paine, voimakas sotilaallinen läsnäolo sekä kollektiivinen puolustusjärjestö Varsovan liitto. Comecon (Council for Mutual Economic Assistance) oli Neuvostoliiton johtama taloudellinen yhteistyöelin, jonka kautta jäsenmaita sidottiin yhteen taloudellisin sopimuksin ja suunnitelmin.
Reaganin politiikka ja puheen vaikutus
Reaganin "pahan valtakunta" -retoriikka kuvasti sekä ideologista vastakkainasettelua että strategista linjaa, joka sisälsi sotilaallisen vahvistamisen, ydinkohtaisen kantojen koventamisen ja tukitoimet antikommunistisille liikkeille eri puolilla maailmaa. Vuonna 1983 Reagan ilmoitti myös Strategic Defense Initiative (SDI) -ohjelmasta, joka pyrki kehittämään ohjuspuolustusta. Samalla hän korosti, ettei Yhdysvaltojen tulisi yksipuolisesti luopua ydinaseista ilman luotettavia, todennettavissa olevia vastatoimia — hänen mukaansa yksipuoliset vähennykset olisivat "rauhailluusio" ilman todellista turvallisuutta.
Vastareaktiot ja seuraukset
Ilmaisu oli kiistanalainen: jotkut katsoivat sen paljastavan Reaganin koventuneen linjan ja kärjistävän kylmän sodan jännitteitä, kun taas kannattajat näkivät sen rehellisenä vastauksena Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksiin ja aggressioon. Neuvostoliitto ja sen liittolaiset tuomitsivat retoriikan diplomatian vaikeuttamisena. Toisaalta samaan aikaan 1980-luvun puolivälissä Neuvostoliiton johdossa tapahtunut muutos — Mihail Gorbatšovin valtaantulo vuonna 1985 ja hänen harjoittamansa perestroika- ja glasnost-uudistukset — avasivat ovia neuvotteluille, jotka lopulta johtivat aseidenriisunnan tuloksiin, kuten INF-sopimukseen (1987) ja myöhempiin keskusteluihin.
Merkitys historian valossa
Reaganin "pahan valtakunta" on jäänyt kylmän sodan ikoniseen kieleen ja se kuvastaa 1980-luvun länsimaista näkemystä Neuvostoliiton ideologisesta vastustuksesta. Samalla se havainnollistaa, miten retoriikalla pyrittiin sekä kotimaan politiikan mobilisointiin että kansainvälisen paineen lisäämiseen. On tärkeää erottaa termillä kritisoitu Neuvostoliiton poliittinen ja sotilaallinen järjestelmä kansasta itsestään: monet lännessä ja Itä-Euroopassa kokivat Neuvostoliiton hallinnon kuristavana, mutta kansat eramoniostaan ja ihmisoikeuksien puolesta harvoin tuomitsivat ihmisiä itseään samassa mittakaavassa kuin järjestelmää.
Nykykatsannosta katsoen termi on sekä historiallisen analyysin että poliittisen retoriikan esimerkki: se osoittaa, kuinka voimakkaat ilmaisut voivat vaikuttaa sekä kansainväliseen politiikkaan että julkiseen mielipiteeseen.
Reagan puhui evankelisten kansalliselle yhdistykselle, 1983.
Verkkolähde
- "Presidentti Reaganin puhe kansalliselle evankelisten yhdistykselle", The Reagan Information Page, 8. maaliskuuta 1983. Arkistoitu 9. kesäkuuta 2004 Wayback Machineen.
| ||
| Elämä ja politiikka |
|
|
| Puheenjohtajuus |
| |
| Puheet ja keskustelut |
| |
| Kirjat |
| |
| Vaalit, kokoukset ja esivaalit |
| |
| Perhe |
| |
| Reaganin mukaan nimetyt asiat |
| |
| Albumit |
| |
| Elokuvat | ||
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on "pahan valtakunta"?
V: "Paha imperiumi" on Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin käyttämä termi, jolla hän viittasi Neuvostoliittoon ja sen satelliittivaltioihin.
K: Milloin termiä "Paha valtakunta" käytettiin ensimmäisen kerran?
V: Termiä "Paha valtakunta" käytettiin ensimmäisen kerran tunnetusti eräässä Reaganin puheessa vuonna 1983.
K: Mitä Reagan ehdotti puheessaan?
V: Reagan ehdotti puheessaan loputtoman sodan jatkamista hyvän ja pahan välillä ja korosti, että molempien osapuolten on suostuttava ydinaseiden jäädyttämiseen.
K: Mitä Reagan uskoi, että olisi vaarallista, jos vain Yhdysvallat vähentäisi ydinaseitaan?
V: Jos vain Yhdysvallat vähentäisi ydinaseitaan, Reagan uskoi, että se olisi hyvin vaarallinen petos, koska se loisi vain illuusion rauhasta.
K: Mitä Reagan edusti tämän illuusion sijasta?
V: Tämän illuusion sijasta Reagan edusti sitä, mitä hän kutsui "rauhaksi voiman kautta".
K: Ketkä olivat Comeconin jäseniä?
V: Comeconin (Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto) jäsenet olivat satelliittivaltioita, jotka olivat muodollisesti itsenäisiä, mutta joita Neuvostoliitto valvoi aina tarvittaessa sotilaallisin voimin.
K: Miten Ronald Reagan suhtautui rauhaan?
V: Ronald Reagan piti rauhaa asiana, joka voitiin saavuttaa voiman avulla eikä niinkään ydinaseiden vähentämisellä luotujen illuusioiden avulla.
Etsiä