Reaganin aikakausi (1981–1989): konservatiivinen vallankumous USA:ssa

Tutustu Reaganin ajan (1981–1989) konservatiiviseen vallankumoukseen: vaikutukset Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan, talousuudistukset ja perintö nykypolitiikassa.

Reaganin aikakausi tai Reaganin vallankumous on Yhdysvaltain historian aikakausi, joka kesti vuodesta 1981 vuoteen 1989. Historioitsijat ja poliittiset teoreetikot käyttävät sitä osoittaakseen, että presidentti Ronald Reaganin johtamalla konservatiivisella "Reaganin vallankumouksella" oli pitkä ja kestävä vaikutus sekä kotimaan- että ulkopolitiikkaan.

Yleiskuva

Reaganin kausi merkitsi merkittävää käännettä 1970-luvun liberaliin talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan nähden. Hänen kannattajilleen aikakausi edusti talouskasvun, kansallisen itsetunnon ja Yhdysvaltojen sotilaallisen asemoinnin vahvistumista. Vastustajille se tarkoitti veronalennusten ja dereguloinnin kautta kasvavaa tuloerojen laajentumista sekä julkisen velan ja budjettialijäämien kasvua.

Sisäpolitiikka ja talous

• Reaganomics: Reaganin talouspolitiikka nojasi supply-side-ekonomiaan — veronalennuksiin, julkisten menojen leikkauksiin (tietyillä alueilla) ja yritysderegulaatioon. Merkittäviä toimenpiteitä olivat vuoden 1981 veroleikkaukset (Economic Recovery Tax Act) ja yritysystävällinen sääntelyn keventäminen.
• Taantuma ja elpyminen: Reaganin kauden alkuun liittyi syvä taantuma (1981–82), jolloin työttömyys nousi huomattavasti. 1980-luvun puolivälissä Yhdysvallat koki voimakkaan talouskasvun, osake- ja asuntojen hintojen nousun sekä uuden innovaatioiden aallon.
• Budjetti ja velka: vaikka verot laskivat, puolustusmenoja kasvatettiin voimakkaasti, mikä yhdessä veroleikkausten kanssa johti budjettialijäämien ja liittovaltionvelan merkittävään kasvuun.
• Sosiaalipolitiikka: hallinto tuki yksityisten ratkaisujen korostamista sosiaalikysymyksissä, rajoitti joidenkin sosiaalietuuksien kasvua ja suhtautui kielteisemmin laajoihin valtion ohjelmiin. Myös "war on drugs" -linja vahvistui.
• Oikeuslaitos: Reagan nimesi liittovaltion tuomareita, mukaan lukien ensimmäisen naistuomarin korkeimmassa oikeudessa, Sandra Day O'Connorin (1981), sekä konservatiivisia tuomareita kuten Antonin Scalia (1986). Nämä nimitykset vaikuttivat Yhdysvaltojen oikeuskäytäntöihin vuosikymmenten ajan.

Ulkopolitiikka ja turvallisuus

• Kylmä sota: Reaganin ulkopolitiikan keskeinen osa oli jyrkkä antisovjetistinen linja 1980-luvun alkupuolella. Hän lisäsi puolustusmenoja ja käynnisti jättimäisen tutkimus- ja kehitysaloitteen Strategic Defense Initiative (SDI) eli niin kutsutun "Tähtien sodan" ohjelman (1983), jonka tarkoituksena oli kehittää ohjuspuolustusta.
• Diplomatia Gorbatsovin kanssa: vuosien 1985–1987 aikana toinen merkittävä kehityskulku oli suhteiden lämpeneminen Mikhail Gorbatsovin Venäjän kanssa. Reagan ja Gorbatsov allekirjoittivat Eurooppaa koskeneen ohjussopimuksen (INF-sopimus) vuonna 1987, ja Reaganin kuuluisaan Berliinin puheeseen (1987) sisältyi kehotus "Tear down this wall" (pura tämä muuri).
• Konfliktit ja interventiot: Reaganin hallinto puuttui useisiin alueellisiin konflikteihin ja tuki antikommunistisia liikkeitä Latinalaisessa Amerikassa, Afganistanissa ja muualla. Yhdysvallat suoritti sotilaallisen operaation Grenadaan vuonna 1983 ja joutui vaikeaan tilanteeseen Libanonissa, jossa Beirutissa tapahtuneessa pommi-iskussa kuoli joukko yhdysvaltalaisia sotilaita.

Skandaalit ja kiistat

• Iran–Contran-skandaali: yksi Reaganin kauden suurimmista poliittisista skandaaleista paljastui 1986–1987: liittovaltion viranomaiset myivät salaa aseita Iraniin ja ohjasivat osan tuotoista Nicaraguan contrajoukkojen tukemiseen, kiertäen kongressin asettamia rajoituksia. Skandaali herätti laajoja kysymyksiä hallinnon valvonnasta ja vastuullisuudesta.
• Kritiikki: Reagania arvosteltiin myös siitä, että monet hänen politiikkansa suosivat varakkaita ja yrityksiä enemmän kuin vähävaraisia, sekä siitä, että lainsäädännölliset ja talouspoliittiset valinnat lisäsivät tuloeroja.

Poliittinen ja kulttuurinen perintö

Reaganin aikakaudella syntyi vahva konservatiivinen koalitio, johon kuuluivat talouskonservatiivit, uskonnollinen oikeisto ja kansallinen puolustusmyötäinen siipi. Reaganin retoriikka — yksinkertainen, optimismiin nojautuva ja vahva kansallisen ylpeyden korostaminen — vaikutti pitkään Yhdysvaltain poliittiseen keskusteluun.

Vaikutukset ovat kaksijakoiset: monet kiittävät Reagania talouskasvun palauttamisesta, kylmän sodan lopun osittaisesta edistämisestä ja konservatiivisen aatemaailman elvyttämisestä. Toisaalta kritiikki kohdistuu aikakauden sosiaalisiin seurauksiin, kasvaneisiin budjettialijäämiin, lisääntyneeseen tuloeroihin ja joidenkin käynnistettyjen ulkopoliittisten tukitoimien seurauksiin keskellä tuotakin aluetta.

Yhteenveto

Reaganin aikakausi (1981–1989) oli merkittävä murroskausi Yhdysvaltain politiikassa: se vahvisti konservatiivisen ajattelun asemaa, muutti talouspoliittista linjaa ja vaikutti kansainväliseen asemaan erityisesti kylmän sodan kontekstissa. Aikakauden vaikutukset näkyvät edelleen keskusteluissa verotuksesta, valtion roolista, turvallisuuspolitiikasta ja korkeimman oikeuden kokoonpanosta.

Hae kirjaimella