Bundesversammlung – Saksan liittokokous: mitä se on ja miten valitsee presidentin
Bundesversammlung – Saksan liittokokous selitetty: kuka siihen kuuluu, miten se valitsee liittopresidentin ja miksi se on poliittisesti merkittävä.
Bundesversammlung eli liittokokous on Saksan liittovaltion erityiselin.
Se koostuu kaikista liittopäivien jäsenistä sekä yhtä suuresta määrästä osavaltioiden parlamenttien valitsemia edustajia. Näiden edustajien ei tarvitse olla osavaltioiden parlamenttien jäseniä, vaan joskus valitaan myös julkkiksia.
Kokoukseen osallistuu yleensä noin 1200 jäsentä. Bundesversammlungin ainoa tehtävä on valita liittopresidentti.
Kokoonpano ja valintaedustuksen periaatteet
Bundesversammlung on väliaikainen elin, joka kootaan vain presidentinvaalia varten. Se muodostuu kaikista liittopäivien (Bundestag) jäsenistä sekä samasta määrästä osavaltioiden (Land) parlamenttien eli Landtagen valitsemia edustajia. Osavaltiot jakavat edustajapaikat suhteessa omien parlamenttiensa koon ja poliittisten ryhmien voimasuhteiden mukaan, joten Bundesversammlung heijastaa sekä liittovaltion että osavaltioiden poliittista kenttää.
Ketkä voivat olla edustajia ja ehdokkaita
Osavaltioiden valitsemat edustajat voivat olla Landtagen jäseniä tai muita valittuja henkilöitä. Usein osavaltiot nimeävät joukkoon myös tunnettuja henkilöitä (esim. taiteilijoita, urheilijoita tai entisiä poliitikkoja), mikä lisää vaalien julkisuutta. Liittopresidentin ehdokkaaksi voi asettua Saksan kansalainen, joka on oikeutettu äänestämään liittopäivien vaaleissa.
Vaalimenettely
Bundesversammlung kokoontuu yleensä liittopäivien istuntosaliin ja toimii suljetussa kokoonpanossa. Liittopresidentti valitaan salaisella äänestyksellä. Äänestyksessä noudatetaan seuraavaa käytäntöä:
- Ensimmäisellä ja toisella äänestyskierroksella vaaditaan ehdokkaan saavuttavan ehdottoman enemmistön (yli puolet annetuista äänistä).
- Jos ensimmäisen kahden kierroksen jälkeen ehdotonta enemmistöä ei ole syntynyt, kolmannella kierroksella riittää suhteellinen enemmistö (eniten ääniä) voittoon.
Tehtävä, kesto ja merkitys
Bundesversammlungin ainoa virallinen tehtävä on valita liittopresidentti. Se kokoontuu tavallisesti viiden vuoden välein, kun presidentin toimikausi päättyy, mutta se voidaan kutsua koolle myös ennenaikaisesti, jos presidentti eroaa tai asema tyhjenee muusta syystä. Liittopresidentin toimikausi on viisi vuotta ja hän voi asettua ehdolle uudelleen.
Vaikka liittopresidentin valtaoikeudet ovat Saksassa verrattain rajalliset ja pitkälti edustukselliset, virka on tärkeä moraalinen ja symbolinen auktoriteetti. Bundesversammlungin valinta on siksi sekä poliittinen että seremoniallinen tilaisuus, jossa puolueet pyrkivät löytämään laajaa tukea nauttivan ehdokkaan.
Käytännön huomiot
Bundesversammlung on poikkeuksellinen elin sen väliaikaisuuden ja yksinomaisen tehtävän vuoksi. Kokouksen koko vaihtelee liittopäivien koon mukaan; nykyisin jäseniä on tavallisesti noin tuhat–kolmetuhatta riippuen siitä, kuinka monta kansanedustajaa Bundestagissa on. Valinta toteutetaan demokraattisin periaattein mutta usein myös neuvotteluin puolueiden välillä, jotta löydetään kanta, jolla voidaan saavuttaa tarvittava enemmistö.
Kokous
Bundesversammlungin kutsuu koolle liittopäivien puhemies, ja liittopäivien puhemies toimii Bundesversammlungin puheenjohtajana.
Bundesversammlung kokoontuu vähintään kolmekymmentä päivää ennen liittopresidentin toimikauden päättymistä valitsemaan seuraavan presidentin. Jos liittopresidentti kuolee tai hänet asetetaan syytteeseen, Bundesversammlung kokoontuu 30 päivän kuluessa.
Presidentin valinta
Bundesversammlung ei järjestä väittelyjä eikä kuulustele presidenttiehdokkaita. Se valitsee seuraavan liittopresidentin ehdottomalla enemmistöllä. Jos kukaan ei saa absoluuttista enemmistöä ensimmäisellä ja toisella äänestyskierroksella, järjestetään kolmas äänestyskierros, ja voittajaksi selviytyy se, joka saa eniten ääniä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Bundesversammlung?
A: Bundesversammlung on Saksan liittovaltion erityinen elin.
K: Ketkä kuuluvat Bundesversammlungiin?
V: Bundesversammlung koostuu kaikista liittopäivien jäsenistä sekä yhtä suuresta määrästä osavaltioiden parlamenttien valitsemia edustajia.
Kysymys: Onko Bundesversammlungin edustajien oltava osavaltioiden parlamenttien jäseniä?
V: Ei, Bundesversammlungin edustajien ei tarvitse olla osavaltioiden parlamenttien jäseniä, joskus valitaan myös julkisuuden henkilöitä.
Kysymys: Kuinka monta jäsentä Bundesversammlungissa yleensä on?
V: Yleiskokouksessa on yleensä noin 1200 jäsentä.
K: Mikä on Bundesversammlungin tehtävä?
V: Bundesversammlungin ainoa tehtävä on valita liittopresidentti.
K: Valitseeko liittopresidentin kansa vai liittokokous?
V: Liittovaltion presidentin valinnasta vastaa liittokokous.
Kysymys: Kuka valitsee osavaltioiden edustajat Bundesversammlungiin?
V: Osavaltioiden parlamentit valitsevat edustajat Bundesversammlungiin.
Etsiä