Bundesversammlung eli liittokokous on Saksan liittovaltion erityiselin.
Se koostuu kaikista liittopäivien jäsenistä sekä yhtä suuresta määrästä osavaltioiden parlamenttien valitsemia edustajia. Näiden edustajien ei tarvitse olla osavaltioiden parlamenttien jäseniä, vaan joskus valitaan myös julkkiksia.
Kokoukseen osallistuu yleensä noin 1200 jäsentä. Bundesversammlungin ainoa tehtävä on valita liittopresidentti.
Kokoonpano ja valintaedustuksen periaatteet
Bundesversammlung on väliaikainen elin, joka kootaan vain presidentinvaalia varten. Se muodostuu kaikista liittopäivien (Bundestag) jäsenistä sekä samasta määrästä osavaltioiden (Land) parlamenttien eli Landtagen valitsemia edustajia. Osavaltiot jakavat edustajapaikat suhteessa omien parlamenttiensa koon ja poliittisten ryhmien voimasuhteiden mukaan, joten Bundesversammlung heijastaa sekä liittovaltion että osavaltioiden poliittista kenttää.
Ketkä voivat olla edustajia ja ehdokkaita
Osavaltioiden valitsemat edustajat voivat olla Landtagen jäseniä tai muita valittuja henkilöitä. Usein osavaltiot nimeävät joukkoon myös tunnettuja henkilöitä (esim. taiteilijoita, urheilijoita tai entisiä poliitikkoja), mikä lisää vaalien julkisuutta. Liittopresidentin ehdokkaaksi voi asettua Saksan kansalainen, joka on oikeutettu äänestämään liittopäivien vaaleissa.
Vaalimenettely
Bundesversammlung kokoontuu yleensä liittopäivien istuntosaliin ja toimii suljetussa kokoonpanossa. Liittopresidentti valitaan salaisella äänestyksellä. Äänestyksessä noudatetaan seuraavaa käytäntöä:
- Ensimmäisellä ja toisella äänestyskierroksella vaaditaan ehdokkaan saavuttavan ehdottoman enemmistön (yli puolet annetuista äänistä).
- Jos ensimmäisen kahden kierroksen jälkeen ehdotonta enemmistöä ei ole syntynyt, kolmannella kierroksella riittää suhteellinen enemmistö (eniten ääniä) voittoon.
Tehtävä, kesto ja merkitys
Bundesversammlungin ainoa virallinen tehtävä on valita liittopresidentti. Se kokoontuu tavallisesti viiden vuoden välein, kun presidentin toimikausi päättyy, mutta se voidaan kutsua koolle myös ennenaikaisesti, jos presidentti eroaa tai asema tyhjenee muusta syystä. Liittopresidentin toimikausi on viisi vuotta ja hän voi asettua ehdolle uudelleen.
Vaikka liittopresidentin valtaoikeudet ovat Saksassa verrattain rajalliset ja pitkälti edustukselliset, virka on tärkeä moraalinen ja symbolinen auktoriteetti. Bundesversammlungin valinta on siksi sekä poliittinen että seremoniallinen tilaisuus, jossa puolueet pyrkivät löytämään laajaa tukea nauttivan ehdokkaan.
Käytännön huomiot
Bundesversammlung on poikkeuksellinen elin sen väliaikaisuuden ja yksinomaisen tehtävän vuoksi. Kokouksen koko vaihtelee liittopäivien koon mukaan; nykyisin jäseniä on tavallisesti noin tuhat–kolmetuhatta riippuen siitä, kuinka monta kansanedustajaa Bundestagissa on. Valinta toteutetaan demokraattisin periaattein mutta usein myös neuvotteluin puolueiden välillä, jotta löydetään kanta, jolla voidaan saavuttaa tarvittava enemmistö.