Fig

Kuva hedelmä

Monia viikunoita kasvatetaan niiden hedelmien vuoksi, mutta vain tavallista viikunaa kasvatetaan jonkin verran syötäväksi.

Viikuna on valheellinen hedelmä tai monitahoinen hedelmä, jossa kukat ja siemenet kasvavat yhteen ja muodostavat yhden massan. Kukin hedelmä voi tyypistä riippuen sisältää jopa useita satoja tai tuhansia siemeniä.

Viikunan "hedelmä" on peräisin erityyppisestä useiden kukkien järjestelystä. Tässä tapauksessa se on sisäänpäin kääntynyt, lähes suljettu, ja sen sisäpuolella on monia pieniä kukkia.

Silloin viikunan varsinaiset kukat eivät näy, ellei viikunaa leikata auki. Se on hedelmä ilman näkyvää kukkaa.

Hedelmän sisältö

Viikunan hedelmät, jotka ovat tärkeitä sekä elintarvikkeena että perinteisenä lääkkeenä, sisältävät laksatiivisia aineita, pigmenttejä, sokereita, A- ja C-vitamiineja, happoja ja entsyymejä. Viikunat aiheuttavat kuitenkin ihoallergioita, ja mehu ärsyttää voimakkaasti silmiä.

Viljellyt viikunat

Jotkin tavallisten viikunoiden "neitseellisten hedelmien" tilat eivät tarvitse pölytystä lainkaan, ja ne tuottavat siemenettömiä syötäviä viikunoita ilman viikunapistiäisiä.

Pölytys ja viikunan ampiaiset

Syconium on usein sipulin muotoinen, ja sen ulommassa päässä on pieni aukko (ostiole), jota pölyttäjät käyttävät. Kukkia pölyttävät hyvin pienet ampiaiset, jotka ryömivät aukon läpi etsiessään sopivaa munintapaikkaa.

Ilman tätä viikunapuut eivät voi lisääntyä siemenillä. Kukat puolestaan tarjoavat turvasataman ja ravintoa seuraavalle ampiaissukupolvelle. Tämä on johtanut yhteisevoluutioon.

Viikunakasvit voivat olla yksikotisia (hermafrodiittisia) tai gynodioottisia (hermafrodiittisia ja naaraspuolisia). Lähes puolet viikunalajeista on gynodioosisia, ja niillä on kasveja, joiden kukinnoissa (syconium) on pitkiä pistoolikukkia, tai kasveja, joissa on staminaattikukkia sekaisin lyhyiden pistoolikukkien kanssa. Pitkät kukkatyypit estävät ampiaisia munimasta munasolujen sisään, kun taas lyhyet kukat ovat munimiseen käytettävissä.

Viikuna (Ficus carica) on gynodioekootti kasvi, mikä tarkoittaa, että sen hedelmät ovat joko hermafrodiittisia ja "syömäkelvottomia viikunoita" tai kaprifigoja. Välimeren alueen perinteisessä kulttuurissa niitä pidettiin vuohien (Capra aegagrus) ravintona: "caprifig" tarkoittaa "vuohen viikunaa". Naarasviikunapuiden urospuoliset kukkaosat eivät kehity; ne tuottavat "syötäviä viikunoita". [tarvitsee viitteen]

Viikunan ampiaiset kasvavat caprifigissa mutta eivät naaraspuolisissa syconiumeissa. Naaraskukka on liian pitkä, jotta ampiainen voisi onnistuneesti munia siihen. Siitä huolimatta ampiainen pölyttää kukan siitepölyllä, joka on peräisin siitä caprifigista, jossa se kasvoi. Kun ampiainen kuolee, se hajoaa viikunan sisällä olevien entsyymien avulla. Tämä tarkoittaa, että ampiaista ei syödä, koska se on liuennut. Ampiainen ei levitä ihmisille haitallisia tauteja. [tarvitsee viitteen]

Co-evolution

Yleensä vain yksi ampiaislaji pystyy pölyttämään kunkin viikunatyypin kukat. Esimerkiksi Havaijille on tuotu noin 60 viikunalajia, mutta vain neljä niitä pölyttävää ampiaista on tuotu sinne, joten vain neljä viikunalajia tuottaa siellä mahdollisia siemeniä. Tämä on esimerkki auttavasta suhteesta, jossa kukin viikunakasvi ja viikunan ampiainen hyödyttävät toisiaan.

Viikunatyyppien ja niiden pölyttäjien välinen läheinen suhde sekä kasvien ja pölyttäjien suhde yksi yhteen ovat selvä esimerkki yhteisevoluutiosta. Viimeaikaiset analyysit ovat osoittaneet, että viikunoiden ja ampiaisten evoluutio ja evoluutioprosessi vastaavat läheisesti toisiaan.