Viikuna (Ficus-suku) on pehmeä ja makea hedelmä. Sen kuori on hyvin ohut, ja sen sisällä on monia pieniä siemeniä. Viikunapuita (Ficus) on yli 850 erilaista.
Hedelmiä voidaan syödä kypsinä ja kuivattuina. Viikunat kasvavat lämpimässä ilmastossa. Joskus viikunoista valmistetaan hilloa. Viikunat ovat myös suosittu välipala.
Viikunoita pölyttävät viikunapölyttäjät.
Lajikkeet
Tunnetuimpia ruokaviikunoiden lajeja on Ficus carica, jota viljellään laajalti. Lajikkeita on paljon, ja niiden maku, väri ja kestävyys vaihtelevat. Yleisiä kaupallisia ja kotipuutarhoissa suosittuja lajikkeita ovat muun muassa:
- Brown Turkey – miedosti makea, sopii viileämpiin olosuhteisiin.
- Black Mission – tumma kuori, erittäin makea ja monikäyttöinen.
- Kadota – vaaleampi lajike, usein kuivattavaksi tai hilloksi.
- Adriatic ja Calimyrna – vaaleampia lajikkeita, joita myös kuivatetaan tai käytetään makeisiin tuotteisiin.
Käyttö
Viikunoita käytetään tuoreina, kuivattuina ja jalostettuina. Käyttötapoja ovat muun muassa:
- Tuore syöminen sellaisenaan tai salaateissa ja juustotarjottimilla.
- Kuivaaminen – antaa pitkä säilyvyyden ja tiivistetyn makeuden.
- Hillo, marmeladi ja pähkinäviinerit.
- Leivonta ja jälkiruoat: piirakat, kakut ja jugurtin tai rahkan kanssa.
- Savustaminen tai paahdettuina liha- ja juustokumppaneina.
Viikuna sisältää kuitua, sokereita, mineraaleja (kuten kaliumia ja kalsiumia) sekä antioksidantteja. Tuoreiden viikunoiden kuori ja pehmeä sisus ovat helposti sulavaa, ja kuivatut viikunat ovat energiapitoisia välipaloja.
Viljely ja hoito
Viikuna menestyy parhaiten lämpimässä, aurinkoisessa paikassa ja ravinteikkaassa, läpäisevässä maaperässä. Suomessa viikunaa voi kasvattaa ruukussa, talvettaa sisätiloissa tai kasvihuoneessa tai istuttaa suojaisaan kohtaan, jos ilmasto on leuto.
- Maaperä: runsas humus, hyvä salaojitus; viikuna ei pidä pitkään märässä juuristossa.
- Valo: aurinkoinen paikka edistää satoa ja makeutta.
- Kastelu: säännöllinen kastelu kasvukaudella, mutta vältä liikakastelua.
- Lannoitus: keväällä ja kesällä kevyt lannoitus edistää kasvua ja hedelmää.
- Leikkaus: muotoile puuta talven jälkeen; poista vanhat tai sairaat oksat ja ohjaa kasvua tuuheaksi.
- Talvehtiminen: viileä, valoisa talvetus (+5–10 °C) soveltuu hyvin ruukkuviikunalle; ääripakkaset voivat vaurioittaa puuta.
Pölytys
Monien viikunalajien ja -lajikkeiden pölytyksessä on erityispiirre: tietyt villiviikunat ja joidenkin lajikkeiden hedelmät kehittyvät yhteistyössä viikunapistiäisten (fig wasps, perhe Agaonidae) kanssa. Nämä muurahaisia pienemmät pistiäiset kuljettavat siitepölyä erityisrakenteisiin ja mahdollistavat joidenkin lajikkeiden hedelmöityksen. Monet kaupalliset ja kotipuutarhoissa viljeltävät lajikkeet (esim. ns. common- tai parthenocarpic-viikunat) tuottavat kuitenkin hedelmää ilman pölyttäjää, eli ne kehittävät syötävän viikunan itsestään.
Taimetus ja lisääminen
- Pistokkaista: viikuna on helppo lisätä oksapistokkaista lämpimänä kasvukautena.
- Kerrostus: juurruttamalla oksa maahan saadaan uusi taimi.
- Siemenet: siemenkylvö on mahdollista, mutta lajike ei välttämättä säily ominaisuuksiaan; siemenestä kasvanut taimi saattaa vaatia useita vuosia satoonsa.
Sairaudet ja tuholaiset
Yleisimmät ongelmat ovat juurien mätä (liika kosteus), sienitaudit, mehiläiset ja pehmeät tuholaiset kuten kilpikirvat ja mittarit. Myös pakkasvauriot ja paikkaan sopimattomuus voivat heikentää puuta. Hyvä kasvualustan valinta, oikea kastelu ja ajoissa tehty leikkaus vähentävät ongelmia.
Sato, poiminta ja säilytys
Viikuna poimitaan kypsänä, kun se on pehmeä ja aromaattinen. Kypsät viikunat ovat helposti pilaantuvia: tuoreet viikunat kannattaa syödä samana päivänä tai säilyttää jääkaapissa 1–3 päivää. Kuivaamalla tai hillottamalla viikunat säilyvät huomattavasti pidempään.
Vinkkejä kotiviljelijälle
- Valitse lajike oman ilmaston mukaan: viileämmille alueille valitaan kylmänkestävämpiä lajikkeita ja ruukkuviljelyä.
- Istuta aurinkoiseen, suojaisaan paikkaan ja varmista hyvä vedenpoisto.
- Talvella suojaa juuristoa ja tarvittaessa siirrä ruukku sisätiloihin tai viileään, valoisaan paikkaan.
- Kerää satoa asteittain, ja käsittele tuoreita viikunoita varovasti, koska ne vaurioituvat helposti.
Viikuna on monipuolinen ja maistuva hedelmä, jonka viljely tarjoaa hyvillä olosuhteilla runsaan sadon ja paljon mahdollisuuksia keittiössä.



