Florence Nightingale | Hän auttoi luomaan nykyaikaisen hoitotyön tekniikan

Works

Hän oli ensimmäinen nainen, joka sai Britannian monarkin myöntämän korkeimpiin kunniamerkkeihin kuuluvan Order of Merit -arvonimen. Sairaanhoitajana hän sai nimen "Lady with the Lamp", koska hän tarkisti yöllä haavoittuneita sotilaita ja kantoi aina mukanaan "lamppua". Florence Nightingale oli hieno nainen, joka oli kotoisin varakkaasta perheestä. Hän kieltäytyi aristokraattisesta elämäntyylistä, jota hänen perheensä odotti häneltä, ja keskittyi sen sijaan auttamaan köyhiä, haavoittuneita ja sairaita. Hän auttoi mahdollistamaan nykyaikaisen hoitotyön. Nightingale oli ihmeellinen ja monipuolinen kirjailija, ja hän eli 90-vuotiaaksi.

Elinaikanaan hän pyrki levittämään lääketieteellistä tietoa. Jotkin hänen kirjoistaan oli kirjoitettu yksinkertaisella englannilla, jotta ne olisivat helposti ymmärrettävissä myös niille, joiden lukutaito oli heikko. Hän myös käytti varhain kaavioita ja diagrammeja tietojen esittämiseen.

 
Florence Nightingalen "Kaavio kuolleisuuden syistä idän armeijassa".  

Tilastotutkimukset

Nightingalea auttoi tilastojen ymmärtämisessä maansa johtava julkisten tilastojen asiantuntija William Farr. Hän oli lääketieteellisen tilastoinnin ja epidemiologian perustaja. Farr työskenteli hänen kanssaan kaikkien Krimin sodan tilastojen parissa, joita hän julkisti kirjoituksissaan. Hän osoitti, että enemmän miehiä oli kuollut tauteihin kuin taisteluihin, mikä oli erittäin tärkeä tieto. Kyseinen tauti oli useimmiten kolera. Koleran aiheuttaa bakteeri, joka leviää, kun ihmiset juovat jäteveden saastuttamaa vettä. Valitettavasti sekä hän että Farr uskoivat, että tauti johtui saastuneesta ilmasta: tätä kutsuttiin miasma-teoriaksi.

Miasmateorian kumosi John Snow, joka löysi Lontoossa puhjenneen tautitapauksen todellisen syyn. Syynä oli Broad Streetillä Lontoossa sijaitsevan vesipumpun likainen vesi. Snow'n työ julkaistiin vuonna 1855, mutta kesti 30 vuotta ennen kuin bakteeriteoria hyväksyttiin yleisesti. Farr myönsi julkisesti olleensa väärässä vuonna 1866, mutta Nightingale ei koskaan luopunut miasma-ajatuksesta. Lontoon koleraepidemiat loppuivat, kun viranomaiset rakensivat jätevedenpuhdistamoja, toimittivat puhtaampaa vettä ja rakensivat maanalaisen putkijärjestelmän, joka esti jäteveden pääsyn vesistöön.

 

Life

Florence Nightingale syntyi yläluokkaiseen brittiläiseen perheeseen vuonna 1820 Firenzessä, Toscanassa, Italiassa. Hän sai nimensä syntymäkaupungin mukaan. Perhe muutti takaisin Lontooseen, kun Florence oli nuori tyttö. Hän oli unitaristi. Vaikka hänen vanhempansa odottivat, että hänestä tulisi vaimo ja äiti, hän päätti vuonna 1845 ryhtyä sairaanhoitajaksi. Koulutuksen aikana hän kampanjoi Britannian köyhien parempien olojen puolesta.

Vuosina 1854-1856, Krimin sodan aikana, Florence työskenteli Harley Streetillä Lontoossa. Luettuaan monia raportteja sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden huonosta kohtelusta hän matkusti Krimille ja huomasi, että sairaalat olivat täynnä ja likaisia.

Hän tunsi Sidney Herbertin, joka oli sotaministeri Krimin sodan aikana, ja hän auttoi häntä. Istanbulin sairaalassa, jonne haavoittuneet sotilaat lähetettiin, Florence huomasi, että sotilaat kuolivat useammin koleran kaltaisiin tauteihin kuin sotavammoihinsa. Hän käytti matematiikan ja tilastojen tuntemustaan osoittaakseen Britannian hallitukselle, että parempien olosuhteiden tarjoaminen sairaille ja haavoittuneille sotilaille auttaisi heitä voittamaan sodan. Hän oli kuitenkin aivan väärässä siitä, miten kolera levisi.

Hänen mukaansa on nimetty oireyhtymä nimeltä "Florence Nightingalen oireyhtymä". Sitä esiintyy, kun sotilas rakastuu sairaanhoitajaan. Kun hän työskenteli Krimillä, hänet tunnettiin nimellä "nainen lampun kanssa", koska hän käveli iltaisin sairaalassa lampun kanssa ja tarkisti sotilaiden voinnin.

Palattuaan Englantiin hän perusti vuonna 1860 koulun sairaanhoitajille St Thomasin sairaalaan Lontoossa. Hän kirjoitti tärkeimmän kirjansa Notes on Nursing. Hän oli innokas kristitty, mutta uskoi myös, että pakanalliset ja itämaiset uskonnot sisälsivät myös aitoa arvoa. Hän vastusti jyrkästi kaikenlaisten kristittyjen ja ei-kristittyjen syrjintää. Nightingale uskoi, että uskonto auttoi antamaan ihmisille voimaa tehdä raskasta ja hyvää työtä.

Vuonna 1907 Florence Nightingalesta tuli ensimmäinen nainen, jolle kuningas Edward VII myönsi kunniamerkin.

Florence Nightingale kuoli huoneessaan täysin rauhassa nukkuessaan sydänkohtaukseen vuonna 1910 Lontoossa. Hänestä on Britanniassa useita patsaita, muun muassa Waterloo Placella Lontoossa, ja Florence Nightingale -museo, myös Lontoossa.