Frankfurtin kansalliskokous
Frankfurtin parlamentti (saksaksi Frankfurter Nationalversammlung) oli koko Saksan ensimmäinen vapaasti valittu parlamentti. Istunto pidettiin 18. toukokuuta 1848-31. toukokuuta 1849 Paulskirchessä Frankfurtissa|Paulskirche Frankfurt am Mainissa. Se valittiin "maaliskuun vallankumouksen" aikana Saksan liittovaltion osavaltioissa.
Kokouksessa laadittiin niin sanottu Paulskirchen perustuslaki (saksaksi Paulskirchenverfassung, oikeastaan Verfassung des Deutschen Reiches), jossa julistettiin parlamentaarisen demokratian periaatteisiin perustuva Saksan valtakunta. Tämä perustuslaki täytti Vormärzin liberaalien ja kansallismielisten liikkeiden keskeiset vaatimukset ja loi perustan ihmisoikeuksille. Parlamentti ehdotti myös perustuslaillista monarkiaa, jonka johdossa olisi perinnöllinen keisari (Kaiser). Preussin kuningas Friedrich Wilhelm IV ei hyväksynyt keisarin virkaa, kun sitä hänelle tarjottiin. Hän katsoi, että tällainen tarjous loukkasi yksittäisten Saksan valtioiden ruhtinaiden oikeuksia. Frankfurtin perustuslain keskeisistä osista tuli kuitenkin 1900-luvulla malleja Weimarin perustuslaille vuodelta 1919 ja Saksan liittotasavallan peruslaille vuodelta 1949.
Frankfurtin yleiskokouksen Paulskirche
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä oli Frankfurtin parlamentti?
V: Frankfurtin parlamentti oli koko Saksan ensimmäinen vapaasti valittu parlamentti. Se pidettiin 18. toukokuuta 1848-31. toukokuuta 1849 Frankfurt am Mainin Paulskirchessä.
K: Mitä parlamentti tuotti?
V: Kokous tuotti niin sanotun Paulskirchen perustuslain, jossa julistettiin parlamentaarisen demokratian periaatteisiin perustuva Saksan valtakunta.
K: Mitä perustuslaki sisälsi?
V: Perustuslaki perusti ihmisoikeudet ja ehdotti perustuslaillista monarkiaa, jonka johdossa oli perinnöllinen keisari (Kaiser).
K: Kenelle tarjottiin keisarin virkaa?
V: Preussin kuninkaalle Friedrich Wilhelm IV:lle tarjottiin keisarin virkaa.
K: Miksi hän ei hyväksynyt sitä?
V: Hän väitti, että tällainen tarjous loukkasi yksittäisten Saksan valtioiden ruhtinaiden oikeuksia.
K: Miten tämän perustuslain osia käytettiin myöhempinä vuosina?
V: Myöhempinä vuosina tämän perustuslain tärkeimmistä osista tuli malleja sekä Weimarin perustuslaille että Saksan liittotasavallan peruslaille.
