On myös asteroidi nimeltä 74 Galatea.
Galatea eli Neptunus VI on Neptunusta neljänneksi lähin kuu. Se on saanut nimensä Galatean mukaan, joka on yksi kreikkalaisen tarun Nereidoista.
Galatea löydettiin heinäkuun lopulla 1989 Voyager 2 -luotaimen ottamista kuvista. Se sai tunnuksen S/1989 N 4. Löydöstä kerrottiin (IAUC 4824) 2. elokuuta 1989, mutta tekstissä puhutaan vain "10 kuvasta, jotka on otettu 5 päivän aikana", mikä antaa löytöpäiväksi joskus ennen 28. heinäkuuta. Nimi annettiin 16. syyskuuta 1991.
Se ei ole pallo, eikä siinä näy merkkejä geologisista muutoksista.
Löydön tausta ja nimeäminen
Galatea havaittiin Voyager 2 -luotaimen ottamista lähikuvista, kun luotain ohitti Neptunuksen vuonna 1989. Löytö julkistettiin kansainvälisessä tähtitieteen yhdistyksen tiedotteessa (IAUC 4824) elokuussa 1989, ja virallinen nimeäminen kreikkalaisen mytologian Nereidien mukaan vahvistettiin syyskuussa 1991. Löydös on osa Voyager 2:n tuottamaa runsaasti uutta tietoa Neptunuksen järjestelmästä ja sen pienistä sisemmistä kuista.
Rata ja suhde Neptunuksen renkaille
Galatea kiertää hyvin lähellä Neptunusta muiden sisempien kuiden joukossa. Se sijaitsee lähellä Neptunuksen Adams-rengasta ja sen gravitaatiovaikutus on merkittävä rengaspartikkelien dynamiikan kannalta. Tutkimuksissa Galateaa pidetään yhtenä tekijänä, joka auttaa pitämään rengasrakenteita ja erityisesti rengaskaaria paikallaan, vaikka tarkat mekanismit ovat monimutkaisia ja osa niistä vaatii yhä lisäselvitystä.
Fyysiset ominaisuudet ja koostumus
Galatea on pieni ja epäsäännöllisen muotoinen kuu. Sen massa ja tarkat mitat ovat pieniä verrattuna suurempiin kuuhemmoihin, joten sen oma painovoima ei riitä muokkaamaan sitä pallomaiseksi. Pintaa kuvaavat Voyager 2:n kuvat osoittavat tumman, todennäköisesti jäisestä ja kivisestä aineksesta koostuvan pinnan, jossa ei näy tuoretta geologista aktiivisuutta. Galatealla ei ole merkittävää ilmakehää, ja sen pinnanmuodot näyttävät pääosin kraattereilta ja arpeutuneilta alueilta.
Tutkimuksen merkitys ja tulevaisuus
Galatea tarjoaa tärkeän ikkunan noihin Neptunuksen sisempiin kuisiin ja rengasjärjestelmän dynamiikkaan. Sen rooli rengaskaarten ylläpitäjänä tekee siitä kiinnostavan kohteen niin teoreettisille malleille kuin tuleville havainnoille. Vaikka Voyager 2:n kuvat olivat ratkaisevia, tarkempia yksityiskohtia Galatean pinnasta ja koostumuksesta tarvitaan edelleen; tulevat havaintojen parannukset (esim. avaruusteleskoopit ja mahdolliset uudet läheltä ohi käyvät luotaimet) voisivat antaa lisätietoa sen muodostumisesta ja kehityksestä.
Yhteenveto
Galatea on pieni, epäsäännöllinen sisempi Neptunuksen kuu, joka löydettiin Voyager 2:n kuvista vuonna 1989. Se on saanut nimensä mytologisesta Nereidasta ja sijaitsee lähellä Neptunuksen Adams-rengasta, jossa se vaikuttaa rengaspartikkelien käyttäytymiseen. Pintaa hallitsevat vanhat kraatterit ja tumma, jäinen-kivinen koostumus, eikä merkkejä aktiivisesta geologiasta ole havaittu.