Gary Mark Gilmore (4. joulukuuta 1940 – 17. tammikuuta 1977) oli yhdysvaltalainen rikollinen, joka sai laajaa kansainvälistä huomiota vaatimalla kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa kahdesta Utahissa tekemästään murhasta. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen ja sitä seuranneen oikeudellisen kehityksen seurauksena Gilmore oli ensimmäinen Yhdysvalloissa teloitettu henkilö sen jälkeen, kun maassa oli ollut vuosien tauko teloituksissa. Gilmore on myös viimeinen henkilö Yhdysvalloissa, joka pyysi teloitusta ampumalla ja jonka pyyntöön suostuttiin.
Gilmorella oli pitkä rikollinen tausta ja toistuvia tuomioita ennen murhia; hän oli ollut useaan otteeseen vangittuna ja kohtasi elämänsä aikana monenlaisia ongelmia, jotka johtivat rikolliseen toimintaan. Hänet pidätettiin murhien jälkeen, tuomittiin avainasemassa olleista rikoksista ja sai kuolemantuomion.
Oikeusprosessi ja vaatimus teloituksesta
Erityiseksi tapauksensa teki se, että Gilmore itse kieltäytyi käyttämästä tavallisia valitusmahdollisuuksia ja vaati, että tuomio toimeenpannaan nopeasti. Hänen lakimiehensä, tuomioistuimet ja viranomaiset joutuivat käsittelemään ristiriitaisia kysymyksiä siitä, voiko kuolemantuomion toimeenpanosta kieltäytyä, jos tuomittu itse haluaa teloituksensa. Tapauksen oikeudellinen kulku kävi läpi osavaltion ja liittovaltion oikeusasteet ennen lopullista toteutusta.
Teloitus ja viimeiset hetket
Gilmore teloitettiin 17. tammikuuta 1977 Utahin osavaltiossa ampumajoukon toimesta. Hänen kerrotaan pyytäneen, että teloitus suoritetaankin nopeasti ja hän kieltäytyi laajemmista valitus- ja lykkäyspyrkimyksistä. Välittömästi ennen teloitusta Gilmore sai viimeiset sakramentit katoliselta papilta; hän oli kääntynyt katoliseen kirkkoon. Monien lähteiden mukaan hänen viimeiset sanansa olivat englanniksi 'Let's do it', mutta eri kertomuksissa yksityiskohdat vaihtelevat.
Merkitys ja kulttuurivaikutus
Gilmore’n tapaus herätti voimakkaita keskusteluja kuolemantuomiosta, rikosoikeudellisesta prosessista ja siitä, missä määrin tuomitulla saa olla vapaus luopua valituksista. Tapauksen ympärillä käyty keskustelu vaikutti laajempaan julkiseen ja oikeudelliseen käsittelyyn kuolemantuomiosta Yhdysvalloissa.
Tapaus on myös jäänyt kulttuurihistoriaan. Kirjailija Norman Mailer teki Gilmore’n tarinasta laajasti huomiota saaneen teoksen, ja tapausta on käsitelty myös elokuvissa ja musiikissa. Gilmore’n kohtalon ja hänen vaatimustensa ristiriitaisuus ovat tehneet hänestä kiistanalaisen mutta hyvin tunnetun hahmon 1970-luvun amerikkalaisessa rikos- ja oikeushistoriassa.
Huom. Tämä artikkeli kuvaa tapahtumia yleisellä tasolla. Tapaukseen liittyy monia oikeudellisia yksityiskohtia ja henkilöhistoriaan liittyviä seikkoja, joita voi halutessa selvittää lisää laajemmista lähteistä.