Geber | lukuisien arabiankielisten kirjoitusten kirjoittaja
Jābir ibn Ḥayyān (arabia: جابر بن حيان; lat. Geber; kuoli vuosien 806 ja 816 välillä) on nimitys lukuisien arabiankielisten kirjoitusten kirjoittajalle. Kirjoituksia kutsutaan yhdessä nimellä Jabirian corpus. Näiden kirjoitusten tärkeimmät aiheet ovat: alkemia, kosmologia, numerologia, astrologia, lääketiede, magia, mystiikka ja filosofia.
Jabirin kirjoituksissa on vanhin tunnettu luettelo kemiallisista aineista. Kirjoituksissa selitetään ensimmäistä kertaa, miten orgaanisista aineista (kuten kasveista, verestä ja hiuksista) voidaan valmistaa epäorgaanista ainetta (ammoniumkloridia).
Nykyaikaiset tutkijat epäilevät Jabirin historiallista olemassaoloa. On todennäköistä, että yksi henkilö ei ole kirjoittanut kaikkia Jabirin kirjoituksia. Sen sijaan tutkijat pitävät Jabir ibn Hayyania salanimenä, jota joukko kirjoittajia käytti.
Jabirin arabiankielisistä kirjoituksista (kuten "Armon kirjasta" ja "Seitsemänkymmenen kirjasta") tehtiin latinankielisiä käännöksiä keskiajalla. Jabirin latinankielinen nimi oli "Geber", joka on translitteraatio sanasta "Jabir".
1200-luvun Euroopassa nimettömänä esiintynyt kirjailija, jota kutsuttiin pseudo-Geberiksi, alkoi tuottaa uusia alkemiaa koskevia kirjoituksia nimellä Geber. Summa perfectionis magisterii -teosta luettiin vielä 1600-luvulla. Summa perfectionis magisterii oli yksi pseudo-Geberin 1200-luvulla tuottamista kirjoituksista. Se vaikutti varhaismoderneihin kemisteihin, kuten Robert Boyleen (1627-1691).
Jabir ibn Hayyan / Geber, kuoli vuosien 806 ja 816 välillä.
Viitatut teokset
- Delva, Thijs (2017). "Abbasidien aktivisti Ḥayyān al-ʿAṭṭār Jābir b. Ḥayyānin isänä: An Influential Hypothesis Revisited". Journal of Abbasid Studies. 4 (1): 35–61. doi:10.1163/22142371-12340030.
- Forster, Regula (2018). "Jābir b. Ḥayyān". Encyclopaedia of Islam, kolme. doi:10.1163/1573-3912_ei3_COM_32665.
- Kraus, Paul (1942-1943). Jâbir ibn Hayyân: Contribution à l'histoire des idées scientifiques dans l'Islam. I. Le corpus des écrits jâbiriens. II. Jâbir et la science grecque. Cairo: Institut français d'archéologie orientale. ISBN 9783487091143.
- Newman, William R. (1985). "New Light on the Identity of Geber". Sudhoffs Archiv. 69 (1): 76-90. JSTOR 20776956. PMID 2932819.
- Newman, William R. (2006). Atoms and Alchemy: Chymistry and the Experimental Origins of the Scientific Revolution. Chicago: University of Chicago Press. ISBN 9780226576978.
- Plessner, Martin (1981). "Jābir Ibn Hayyān". Teoksessa Gillispie, Charles C. (toim.). Dictionary of Scientific Biography. Vol. 7. New York: Charles Scribners's Sons. pp. 39-43.
- Stapleton, Henry E.; Azo, R. F.; Hidayat Husain, M. (1927). "Kemia Irakissa ja Persiassa kymmenennellä vuosisadalla jKr.". Memoirs of the Asiatic Society of Bengal. VIII (6): 317-418. Bibcode:1927Natur.120..242J. doi:10.1038/120242a0. S2CID 4093082.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka on Jabir ibn Ḥayyān?
V: Jabir ibn Ḥayyān (arabia: ַָּׁ ָה ֽםַה; latina: Geber) oli kirjailija, joka kirjoitti suuren määrän arabiankielisiä kirjoituksia, jotka tunnetaan yhteisesti nimellä Jabirin korpus.
Kysymys: Mitä aiheita Jabirianin korpus käsittelee?
V: Tärkeimmät näissä kirjoituksissa käsitellyt aiheet ovat alkemia, kosmologia, numerologia, astrologia, lääketiede, magia, mystiikka ja filosofia.
K: Mitä Jabirin kirjoitukset tarjosivat ensimmäistä kertaa?
V: Jabirin kirjoituksissa selitettiin ensimmäistä kertaa, miten orgaanisista aineista (kuten kasveista, verestä ja hiuksista) voidaan valmistaa epäorgaanista ainetta (ammoniumkloridia).
K: Onko todennäköistä, että yksi henkilö kirjoitti kaikki "Jabirille" osoitetut teokset?
V: Nykyaikaiset tutkijat epäilevät, että yksi henkilö olisi kirjoittanut kaikki "Jabirille" osoitetut teokset. Todennäköisempää on, että kyseessä oli salanimi, jota joukko kirjailijoita käytti.
K: Miten latinankieliset käännökset vaikuttivat Robert Boylen kaltaisiin varhaismoderneihin kemisteihin?
V: Joidenkin Jabirin arabiankielisten kirjoitusten (kuten "Armon kirjan" ja "Seitsemänkymmenen kirjan") käännökset latinaksi ilmestyivät keskiajalla. 1200-luvun Euroopassa nimettömänä esiintynyt kirjailija nimeltä pseudo-Geber alkoi tuottaa uusia alkemiaa koskevia kirjoituksia nimellä Geber. Hänen teostaan Summa perfectionis magisterii luettiin vielä 1600-luvulla, ja se vaikutti varhaismoderneihin kemisteihin, kuten Robert Boyleen (1627-1691).
