Genotyyppi
Genotyyppi on organismin geneettinen perimä, pääasiassa sen perimä. Termi on erotettu termistä fenotyyppi seuraavasti:
genotyyppi + ympäristö → fenotyyppi
Termit keksi Wilhelm Johanssen erottaakseen toisistaan perinnöllisen ja ympäristön tuottaman vaihtelun. "Erottelu ei ollut uusi. Esimerkiksi Francis Galton oli puhunut siitä nimellä nature vs. nurture.
Se, missä määrin genotyyppi vaikuttaa fenotyyppiin, vaihtelee suuresti. Jotkin fenotyypin osatekijät, kuten silmien väri ja veriryhmä, määräytyvät lähes kokonaan perinnöllisyyden perusteella. Ihmisen kieli on mielenkiintoinen tapaus. Kyky oppia ja puhua kieltä on täysin perinnöllinen, mutta se, mitä kieltä puhutaan, on täysin opittua ja siten ympäristöön liittyvää.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on genotyyppi?
A: Genotyyppi on organismin geneettinen perimä, lähinnä sen genomi.
K: Mitä eroa on genotyypin ja fenotyypin välillä?
A: Genotyyppi kuvaa periytyviä geneettisiä ominaisuuksia, kun taas fenotyyppi kuvaa havaittavia fyysisiä ja käyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia, jotka ovat seurausta genotyypin ja ympäristön yhdistelmästä.
K: Kuka keksi termit genotyyppi ja fenotyyppi?
V: Wilhelm Johanssen keksi termit genotyyppi ja fenotyyppi.
K: Mikä on genotyypin ja fenotyypin erottelun tarkoitus?
V: Genotyypin ja fenotyypin erottelu tekee eron perinnöllisen ja ympäristön tuottaman vaihtelun välillä.
K: Miksi genotyypin ja fenotyypin erottelu ei ollut uusi käsite?
V: Perinnöllisen ja ympäristön tuottaman vaihtelun käsitteestä oli aiemmin keskustellut muun muassa Francis Galton.
K: Määrittyvätkö kaikki fenotyypin osatekijät perinnöllisyyden perusteella?
V: Ei, kaikki fenotyypin osa-alueet eivät ole täysin perinnöllisyyden määräämiä. Joihinkin seikkoihin, kuten silmien väriin ja veriryhmiin, vaikuttaa lähes kokonaan genetiikka.
K: Onko kyky oppia ja puhua kieltä perinnöllinen vai ympäristöön liittyvä?
V: Kyky oppia ja puhua kieltä on täysin perinnöllinen, mutta se, mitä kieltä puhutaan, on täysin opittua ja siten ympäristöön liittyvää.
