Sir Francis Galton – eugeniikan, tilastotieteen ja psykometrian uranuurtaja

Sir Francis Galton — eugeniikan, tilastotieteen ja psykometrian uranuurtaja: kaksostutkimukset, korrelaatio, sormenjäljet ja "nature vs nurture" -vaikutus nykytieteeseen.

Sir Francis Galton FRS (Birmingham, 16. helmikuuta 1822 - Surrey, 17. tammikuuta 1911) oli englantilainen tiedemies, Charles Darwinin serkku. Hänen päätoimialansa oli ihmisen biologia ja henkisten ominaisuuksien periytyminen.

Galton oli monitaituri: antropologi, eugeniikan tutkija, tropiikin tutkija, maantieteilijä, keksijä, meteorologi, protogenetiikan tutkija, psykometrikko ja tilastotieteilijä. Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1909.

Galton tuotti elinaikanaan yli 340 artikkelia ja kirjaa. Hän loi tilastolliset käsitteet normaalijakauma, korrelaatio ja regressio kohti keskiarvoa. Hän oli ensimmäinen, joka sovelsi tilastollisia menetelmiä ihmisten erojen ja älykkyyden periytymisen tutkimiseen.

Hän oli ensimmäinen, joka teki kaksostutkimuksia. Hänen menetelmänsä oli seurata kaksosia läpi heidän elämänkaarensa ja tehdä monenlaisia mittauksia. Vaikka hän tiesi monotsygoottisista (identtisistä) ja dizygoottisista kaksosista, hän ei valitettavasti ymmärtänyt todellista geneettistä eroa. Nykyaikaisia kaksostutkimuksia tehtiin vasta 1920-luvulla.

Hän esitteli myös kyselylomakkeiden ja kyselytutkimusten käyttöä ihmisyhteisöjä koskevien tietojen keräämiseksi. Hän tarvitsi näitä tietoja sukututkimuksia ja elämäkerrallisia teoksia sekä antropometrisiä tutkimuksiaan varten. Hän oli eugeniikan edelläkävijä, joka keksi itse termin ja ilmauksen "nature versus nurture". Ihmisen mielen tutkijana hän perusti psykometrian (tiede, jossa mitataan henkisiä kykyjä) ja differentiaalipsykologian.

Galton loi sormenjälkien luokittelumenetelmän, joka osoittautui hyödylliseksi rikostutkimuksessa. Tieteellisen meteorologian alullepanijana Galton laati ensimmäisen sääkartan, esitti teorian antisykloneista ja laati ensimmäisenä Euroopan laajuisen täydellisen lyhyen aikavälin ilmastoilmiöiden tallenteen. Hän keksi myös Galtonin pillin, jolla testattiin eriytettyä kuulokykyä.

Elämä ja keskeiset julkaisut

Galton syntyi varakkaaseen perheeseen ja sai monipuolisen kasvatuksen. Hän opiskeli aluksi lääketiedettä ja myöhemmin matkusteli paljon — erityisesti Afrikassa — mikä kasvatti hänen kiinnostustaan ihmislajista ja sen vaihtelusta. Tunnetuimpia teoksia ovat mm. Hereditary Genius (1869), jossa hän väitti lahjakkuuden periytyvän, ja Inquiries into Human Faculty and Its Development (1883), jossa hän esitteli laajemmin mittaus- ja tilastomenetelmiä ja käytti ensimmäisiä kertoja termiä "eugenics". Galton julkaisi elinaikanaan satoja artikkeleita ja useita kirjoja eri aiheista.

Tieteelliset ja menetelmälliset innovaatiot

Galton oli käytännön ja menetelmäkehityksen eturintamassa. Hän kehitti ja sovelsi lukuisia käytännön työkaluja ja menetelmiä, esimerkiksi:

• Tilastollinen ajattelu: hän esitti käsitteitä kuten normaalijakauma ihmisten ominaisuuksien kuvaamiseen, havaitsi ilmiön, jonka hän kutsui regressioksi kohti keskiarvoa, ja havaitsi yhteyksiä ominaisuuksien välillä — alkujaan korrelaation idean. Myöhemmin Karl Pearson formalisoikin ja laajensi näitä matemaattisesti.
• Galtonin quincunx (Galtonin lauta): laite, joka demonstroi sattuman ja normaalijakauman muodostumista visuaalisesti.
• Antropometria ja mittauskäytännöt: hän perusti mittauslaboratorioita ja kehitti standardoituja mittausproseduureja, joita käytettiin ihmisten fyysisten ja henkisten ominaisuuksien kartoittamiseen.
• Psykometria: hän kehitti testejä, kyselyjä ja tilastollisia menetelmiä henkisten kykyjen mittaamiseen sekä loi perusajatuksia persoona- ja älykkyystestauksista.
• Komposiittikuva (composite photography): valokuvatmenetelmä, jossa useista kasvoista tehdään keskiarvokuva — Galton käytti tätä ajatellakseen "tyypillisiä" kasvonpiirteitä ja etsimään yhteisiä piirteitä ryhmissä.
• Sormenjälkien luokittelu: hän loi järjestelmiä sormenjälkien luokitteluun, mikä myöhemmin kehittyi tärkeäksi rikostutkimuksen välineeksi — hänen työnsä koottiin mm. teokseen Finger Prints (1892).
• Ilmastotutkimus ja sääkartoittelu: Galton osallistui sään ja ilmavirtauksien systemaattiseen kartoittamiseen ja esitti teorioita suurten ilmanpainemuodostelmien, kuten antisyklonien, luonteesta.

Kaksos- ja perinnöllisyystutkimukset

Galtonin kiinnostus periytymiseen johti varhaisiin kaksostutkimuksiin. Hän keräsi tietoja ja teki pitkiä seurantoja, mutta hänen käsityksensä geneettisistä mekanismeista ja monotsygoottisten (identtisten) sekä dizygoottisten kaksosten erottelusta oli rajoittunutta. Kaksostutkimusten menetelmäkehitys jatkui ja selkeytyi vasta myöhemmin, 1900-luvun alkupuolella.

Eugeniikka, etiikka ja kiistanalainen perintö

Galton lanseerasi termin eugeniikka 1880–1890-lukujen tienoilla ja kannatti ajatusta, että ihmisryhmien "parantaminen" voitaisiin saavuttaa valikoivalla lisääntymisellä. Hän ehdotti erilaisia yhteiskunnallisia keinoja, kuten kannustimia "toivottaville" perinnöllisille piirteille. Nämä ajatukset ovat sittemmin herättäneet laajaa kritiikkiä: eugeniikka liittyi usein luokka- ja rotuennakkoluuloihin, syrjintään ja poliittisesti kostautuneisiin käytäntöihin 1900-luvulla. Nykyinen tiedeyhteisö arvioi Galtonin eugeniikka-ajattelun eettisesti ongelmalliseksi ja varoittaa sen historiallisista seurauksista.

Vaikutus ja arviointi

Galtonin perintö on kaksijakoinen. Toisaalta hän loi menetelmiä ja käsitteitä, jotka ovat keskeisiä nykytilastolle, psykometrialle ja antropometrialle: korrelaation ja regressioajattelun lähtökohdat, kokeellinen mittaaminen, kysely- ja tilastomenetelmien käyttö ja käytännön sovellukset (esim. sormenjälkitekniikat). Toisaalta hänen ideologiansa eugeniikasta on johtanut vakavaan kritiikkiin ja muistutuksiin tieteellisen työn moraalisesta vastuusta.

Historiallisesti Galton oli poikkeuksellisen tuottelias ja vaikutusvaltainen tutkija, jonka työtä hyödynnettiin monilla tieteenaloilla — mutta hänen esittämänsä arvot ja joissain sovelluksissa esiintyneet ennakkoluulot ovat osa sitä kriittistä keskustelua, joka jatkuu hänen perinnöstään vielä nykyäänkin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Sir Francis Galton?

Kysymys: Mitä Galton saavutti elämänsä aikana?

K: Mitä on eugeniikka?

Kysymys: Mitä Galton keksi?

K: Mitä ovat monotsygoottiset kaksoset?

K: Miten Galton tutki kaksosia?

Hae kirjaimella