Mielen 'koneen aave' (Ghost in the Machine) – merkitys ja Ryle'n kritiikki
Tutustu "Ghost in the Machine" -metaforaan: Gilbert Rylen kritiikki Descartesin dualismia kohtaan, kategoriavirhe ja mielen suhde aivoihin.
"Ghost in the Machine" on filosofian metafora. Filosofi Gilbert Ryle kutsui mieltä koneen aaveeksi, ja ajatus siitä, että se olisi erillään aivoista, oli virheellinen "virallinen oppi".
Ryle viittasi René Descartesin mielen ja ruumiin dualismiin. Descartesin kaltaisissa dualistisissa järjestelmissä henkinen toiminta jatkuu fyysisen toiminnan rinnalla, mutta vuorovaikutuksen keinot ovat tuntemattomia tai spekulatiivisia. Ryle piti tätä absurdina ja eräänlaisena virheenä, jota hän kutsui "kategoriavirheeksi". Se on kuin sanoisi jotakin sellaista kuin "autot liikkuvat käyttövoiman avulla".
Mitä "koneen aave" tarkoittaa?
Metafora "koneen aave" kuvaa ajatusta, jonka mukaan ihmismieli olisi jokin aineeton, erillinen olio tai "sisäinen kosketuspiste", joka ohjaa ja hallitsee kehoa samalla tavalla kuin aave istuisi koneen sisällä. Ryle'n mukaan tällainen käsitys tekee mielen käsittelystä käsitteellisesti virheellisen: se esittää mielen samantyyppisenä yksikkönä kuin fyysiset esineet (esim. aivot), vaikka "mieli" on pikemminkin kuvaus toimintatavoista ja käyttäytymisen luonteesta.
Kategoriavirhe (category mistake)
Ryle esitti, että Descartesin tapainen dualismi tekee kategoriavirheen: se sijoittaa mielen väärään luokkaan olioita. Hänen kuuluisin esimerkkinsä on vertaus yliopistosta: jos joku vierailee yliopistokampuksella ja nimeää kollegiot, kirjastot ja luentosalit, ja sitten kysyy "mutta missä yliopisto on?", hän on tehnyt kategoriavirheen — yliopisto ei ole vielä yksi lisäesine rakennusten joukossa, vaan se on käsite, joka kuvaa niiden yhteenliittymää ja toimintaa. Samoin Ryle väittää, että mielestä puhuminen kuin siitä olisi erillinen sisäinen entiteetti on virheellinen tapa käyttää sanoja.
Ryle'n ratkaisu ja filosofinen vaikutus
Ryle ei kiistänyt mielen ilmiöitä, vaan pyrki tulkitsemaan ne eri tavalla. Hän kannatti eräänlaista loogista behaviorismia: väitteet mielensisällöistä voidaan ymmärtää kuvaamaan käyttäytymisen ominaisuuksia, taipumuksia ja toimintoon liittyviä ennusteita (esim. "hän on vihainen" merkitsee tiettyjä käyttäytymismalleja ja reaktioita). Tällainen lähestymistapa korostaa kielen ja käytäntöjen merkitystä mielen kuvauksessa sen sijaan, että se hakisi sisäistä, aineetonta selittäjää.
Kritiikki ja nykyaikaiset näkemykset
Ryle'n kritiikki vaikutti laajasti 1900‑luvun analyysifilosofiaan, mutta hänen näkemyksiään on myös arvosteltu. Keskeisiä kritiikin kohteita ovat muun muassa:
- subjektiivisen kokemuksen (qualia) ja tietoisuuden subjektiivisen puolen vaikea selitettävyys pelkällä käyttäytymisen kuvauksella;
- tietyt psykologiset ja kognitiiviset ilmiöt, kuten sisäinen kokeminen ja intentioiden suuntautuminen, joiden kuvaamiseen käyttäytymisanalyysi voi tuntua puutteelliselta;
- dualismille asetettu vuorovaikutusongelma (miten aineeton mieli vaikuttaisi aineelliseen kehoon) on edelleen keskustelun aihe, ja jotkut filosofit ovat pyrkineet vastaamaan siihen kehittämällä fyysistä tai funktionalistista selitystä mielestä.
Myöhemmät suuntaukset — esimerkiksi mielen ja aivojen identiteettiteoriat, funktionalismi ja neurotiede — ovat tarjonneet vaihtoehtoja sekä raa'alle dualismille että tiukalle behaviorismille. Usein nykylähestymisissä pyritään yhdistämään empiirinen tutkimus (aivotutkimus) ja filosofinen analyysi ilman, että mieleen oletetaan irrallista "aaveen" asemaa.
Merkitys
Ryle'n "koneen aave" -kritiikki on tärkeä, koska se muistuttaa siitä, että filosofiset ongelmat voivat olla osittain kielellisiä tai käsitteellisiä. Hänen työnsä auttoi siirtämään keskustelua pois mystisestä kaksijakoisuudesta kohti tarkempaa analyysiä siitä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan mielellä, hengellä tai tietoisuudella. Vaikka nykyaikainen tietoisuusfilosofia ja kognitiotiede ovat monin tavoin siirtyneet eteenpäin, Ryle'n huomautus kategoriavirheistä on yhä käyttökelpoinen varoitus liian yksinkertaistavista käsitteellisista siirroista.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Ghost in the Machine?
V: Ghost in the Machine on filosofian metafora.
K: Mitä filosofi Gilbert Ryle kutsui Ghost in the Machine -nimellä?
V: Gilbert Ryle viittasi mieleen aaveena koneessa.
K: Mikä on virheellinen "virallinen oppi", jota Ryle kritisoi?
V: Ryle kritisoi ajatusta, jonka mukaan mieli oli aivoista erillinen, mikä oli virheellinen "virallinen oppi".
K: Kenen mielen ja ruumiin dualismiin Ryle viittasi?
V: Ryle viittasi René Descartesin mielen ja ruumiin dualismiin.
K: Mitä tapahtuu Descartesin kaltaisissa dualistisissa järjestelmissä?
V: Descartesin kaltaisissa dualistisissa järjestelmissä henkinen toiminta jatkuu fyysisen toiminnan rinnalla, mutta vuorovaikutuksen keinot ovat tuntemattomia tai spekulatiivisia.
K: Millä nimellä Ryle kutsui ajatusta mielen ja ruumiin dualismista?
V: Ryle kutsui ajatusta mielen ja ruumiin dualismista virheeksi, jota hän kutsui "kategoriavirheeksi".
K: Mikä on Ryle mukaan esimerkki kategoriavirheestä?
V: Ryle antoi kategoriavirheeksi esimerkin, jossa sanotaan jotakin sellaista kuin "autot liikkuvat motiivihengen avulla".
Etsiä