Enteroctopus: jättiläismustekalat, lajit ja maailman suurin mustekala
Tutustu Enteroctopus-sukuun: jättiläismustekalan E. dofleinin ennätykselliset mitat, lajit, elintavat ja tarinat maailman suurimmasta mustekalasta.
Jättiläismustekala tarkoittaa suvun Enteroctopus edustajia, joista yksi on tiettävästi maailman suurin mustekala. Suvussa tunnistetaan neljä lajia: Pohjois-Tyynenmeren jättiläismustekala (Enteroctopus dofleini), eteläinen jättiläismustekala (Enteroctopus magnificus), Enteroctopus megalocyathus ja Enteroctopus zealandicus. Nämä lajit eroavat kooltaan, levinneisyydeltään ja elintavoiltaan.
Lajit ja levinneisyys
- Enteroctopus dofleini (Pohjois-Tyynenmeren jättiläismustekala) — elää Pohjois-Tyynenmeren alueella, esimerkiksi Kalifornian rannikolta Alaskaan ja aina Venäjän alueelle ja Japaniin saakka. Tätä lajia pidetään suvun tunnetuimpana ja suurimpana.
- Enteroctopus magnificus (eteläinen jättiläismustekala) — esiintyy eteläisillä merialueilla, muun muassa eteläisellä Afrikalla ja sen lähivesillä.
- Enteroctopus megalocyathus — yleinen Etelä-Amerikan eteläisissä merialueissa, muun muassa Chilen ja Argentiinan rannikoilla; tunnetaan myös nimellä patagonianpunamustekala tai vastaavasti paikallisin nimityksin.
- Enteroctopus zealandicus — esiintyy Uuden-Seelannin vesillä ja lähialueilla.
Koko ja ennätykset
Enteroctopus dofleini on tämän suvun ja samalla koko maailman suurin tunnettu mustekalalaji. On raportoitu mittauksia yksilöstä, jonka elävä paino oli jopa noin 71 kilogrammaa ja kokonaispituus (vartalosta ulottuva armspan) lähes 4 metriä. Tavallisesti kuitenkin yksilöt ovat pienempiä; suurten yksilöiden esiintymä vaihtelee alueittain ja elinympäristön mukaan.
Muut suvun lajit ovat tyypillisesti paljon pienempiä: E. megalocyathus painaa keskimäärin noin 4 kg ja sen kokonaispituus on usein noin 1 m, kun taas E. magnificus voi olla noin 1,5 m pituudeltaan. Kokoon vaikuttavat muun muassa ravinnon saatavuus, lämpötila ja yksilön ikä.
Elintavat ja ekologia
Enteroctopus-lajien edustajat ovat yleensä yksineläjiä ja asuvat merenpohjan läheisyydessä kallioisilla alueilla, luolissa ja riutoissa. Ne ovat taitavia piiloutumisessa ja käyttävät ruumiinmuodonmuutoksia sekä väri- ja tekstuurimuunnelmia suojautumiseen. Ruokavalioon kuuluvat muun muassa krillit, katkaravut, äyriäiset, simpukat, kalat ja muut pienemmät selkärangattomat. Suurimmat lajit pystyvät saalistamaan myös kookkaampia kaloja ja äyriäisiä.
Lisääntymisikä ja elinkaari
Monien jättiläismustekalojen elinikä on suhteellisen lyhyt verrattuna muihin merieläimiin: useimmilla lajeilla naaras kuolee munien kuoriuduttua, koska se haaroittaa suurimman osan ajastaan pesän hoitoon ja munien hapettamiseen ilman ruokailua. Elinkaari vaihtelee lajeittain, mutta yleisesti se on muutamasta vuodesta (2–5 vuotta) hieman pidempään suurimmilla yksilöillä.
Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus
Enteroctopus-lajit eivät yleensä ole uhanalaisia koko laajuisesti, mutta paikalliset populaatiot voivat kärsiä kalastuksesta, elinympäristön muutoksista ja saasteista. Suuret yksilöt herättävät ihmisissä paljon kiinnostusta — ne ovat uhkaaville saaliille mutta myös tutkimuksen, valokuvauksen ja ekoturismin kohteina. Paikalliset pyynnit tai sivusaaliit voivat vaikuttaa tiettyihin alueisiin.
Mielenkiintoisia faktoja
- Mustekalat ovat älykkäitä selkärangattomia: ne oppivat tehtäviä, käyttävät työkaluja ja muistavat reittejä.
- Naaras voi suojella muniaan useita viikkoja tai kuukausia ilman ruokaa varmistaen poikasten selviytymisen.
- Suurten Enteroctopus-lajien armspan (vartalon ja lonkeroiden kokonaissulku) voi olla huomattavasti suurempi kuin pelkkä vartalon pituus, mikä antaa vaikutelman hyvin suuresta eläimestä.
Enteroctopus-suvun lajit tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen mustekalojen monimuotoisuuteen: samassa suvussa voi esiintyä sekä erittäin suuria että selvästi pienempiä lajeja, ja niiden elintavat heijastavat sopeutumista erilaisiin meriluontotyyppeihin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on jättiläismustekalan suku?
V: Jättiläiskilpikonnien suku on Enteroctopus.
K: Kuinka monta jättiläiskilpikonnalajia on olemassa?
V: Jättiläismustekaloja on neljä lajia.
K: Mikä jättiläiskilpikonnalaji on suurin?
V: Pohjois-Tyynenmeren jättiläismustekala (E. dofleini) on suurin jättiläismustekalalaji.
K: Mitkä ovat kolmen muun jättiläiskilpikonnalajin nimet?
V: Kolme muuta jättiläiskilpikonnalajia ovat eteläinen jättiläiskilpikonna (Enteroctopus magnificus), E. megalocyathus ja E. zealandicus.
K: Löytyvätkö kaikki jättiläiskilpikonnalajit samalta alueelta?
V: Ei, jättiläiskilpikonnalajeja löytyy eri alueilta, kuten Pohjois-Tyynenmeren alueelta, eteläisiltä alueilta ja Uudesta-Seelannista.
K: Mikä on jättiläismustekalojen ominaispiirre?
V: Jättiläismustekalojen tunnusmerkki on niiden koko, ja Pohjois-Tyynenmeren jättiläismustekala on niistä suurin.
K: Mikä on Pohjois-Tyynenmeren jättiläismustekalan tieteellinen nimi?
V: Pohjois-Tyynenmeren jättiläismustekalan tieteellinen nimi on Enteroctopus dofleini.
Etsiä