Jättiläissalamanterit (Cryptobranchidae) – lajit, ominaisuudet ja levinneisyys
Tutustu jättiläissalamantereihin (Cryptobranchidae): lajit, koko, elintavat, uhanalaisuus ja levinneisyys Kiinassa, Japanissa ja Pohjois‑Amerikassa.
Jättisalamanterit kuuluvat suurten vesieläinten sammakkoeläinten heimoon, Cryptobranchidae-heimoon. Ne ovat erikoistuneita pohjaeläjiä, joilla on lihaksikas, litteä vartalo ja ryppyinen iho, joka lisää hengityspintaa.
Koko ja ulkonäkö. Ne ovat suurimpia elossa olevia sammakkoeläimiä. Japanilainen jättiläissalamanteri (Andrias japonicus) voi olla jopa 1,44 metriä pitkä, se syö kaloja ja äyriäisiä, ja sen on tiedetty elävän vankeudessa yli 50 vuotta. Kiinalainen jättiläissalamanteri (Andrias davidianus) voi saavuttaa jopa noin 1,8 metrin pituuden. Pohjoisamerikkalainen helvetinlumme (Cryptobranchus alleganiensis) on pienempi, tyypillisesti noin 30–70 cm pitkä.
Ominaisuudet ja fysiologia
Jättisalamanterien iho on paksu ja uurteinen; ihohuokosten ja poimujen ansiosta ne voivat vaihtaa happea tehokkaasti veden kautta (cutaaninen hengitys). Aikuisilla ei ole ulkoisia kiduksia, vaikka niillä on keuhkot — suurin osa hapesta otetaan ihon kautta. Ruumiinrakenne on litteä ja voimakas, jalat ovat suhteellisen pienet ja hännän avulla tehdään liikettä vedessä.
Levinneisyys ja elinympäristö
Jättisalamanterit elävät kylmissä, puhtaissa ja hyvin hapekkaissa makean veden kohteissa, kuten puroissa, joen uomissa ja lampien jäministeriöissä. Niitä tavataan itäisessä Pohjo-Amerikassa sekä Aasiassa: Yhdysvaltojen itäosissa (helvetinlumme) sekä Kiinassa ja Japanissa. Ne suosivat kivikkoisia pohjia, koloja ja luolia, joissa ne piilottelevat päivän aikana ja liikkuvat aktiivisemmin hämärässä ja yöllä.
Lajit ja taksonomia
Cryptobranchidae-heimoon kuuluu lähinnä kaksi sukua: Andrias (aasialaiset jättiläissalamanterit) ja Cryptobranchus (pohjoisamerikkalaiset helvetinlumme). Perheen sisällä on useita lajeja ja paikallisia muuntajia; viime vuosina geneettinen tutkimus on paljastanut suurta piilevää monimuotoisuutta erityisesti Kiinan alueella, mikä on johtanut keskusteluihin uusista kuvailluista tai mahdollisesti vielä kuvaamattomista lajeista.
- Andrias – sisältää mm. kiinalaisen ja japanilaisen jättiläissalamanterin sekä muita Aasiassa esiintyviä muotoja.
- Cryptobranchus – Pohjois-Amerikan helvetinlumme (Cryptobranchus alleganiensis), jolla on paikallisia alamuotoja ja uhanalaisia populaatioita.
Ravinto ja käyttäytyminen
Jättisalamanterit ovat petoja ja ravinto koostuu pääasiassa kaloista, äyriäisistä, selkärangattomista ja joskus hyvinkin suurista saaliista kuten pienistä selkärankaeläimistä. Ne käyttävät hajuaistia ja sivusuuntaista liikettä saaliin löytämiseen. Useimmat lajit ovat yöaktiivisia ja viettävät päivän piileskellen koloissa tai kivien alla.
Lisääntyminen ja elinkaari
Monilla jättisalamantereilla lisääntyminen tapahtuu vedessä. Naaras munii munat, jotka asetetaan suojaisiin koloihin tai pesiin; koiras usein hedelmöittää munat ulkoisesti ja voi vartioida pesää. Poikaset kuoriutuvat ja kehittyvät aluksi kiduksellisina larvoina, jotka muuttuvat aikuisen kaltaisiksi myöhemmin. Eliniät vaihtelevat lajeittain, mutta pitkäikäisyys (useita vuosikymmeniä) on tyypillistä.
Uhat ja suojelu
Monet jättisalamanterilajit ovat uhanalaisia tai paikallisesti taantuneita. Keskeisiä uhkia ovat:
- elinympäristön tuhoutuminen ja pirstoutuminen (padot, kuivatustoimet, maa- ja metsätalous),
- vedenlaadun heikentyminen ja rehevöityminen,
- ylikalastus ja keräily elintarvikkeiksi tai perinteiseen lääketieteeseen (erityisen merkittävää Kiinassa),
- taudit, kuten sieni- ja virustaudit, sekä vieraslajit ja saastuminen.
Suojelutoimia ovat mm. elinympäristöjen suojelu, luonnon populaatioiden seuranta, lisääntymisohjelmat vankeudessa sekä lainsäädännölliset rajoitukset kaupankäynnille. Lisäksi geneettinen tutkimus auttaa tunnistamaan eri populaatioiden erityistarpeet.
Ihmisen ja kulttuurin yhteys
Jättisalamanterit ovat monissa kulttuureissa tunnettuja ja joskus arvostettuja eläimiä. Samalla ne kärsivät ihmistoiminnasta. Turvallisuussyistä tavattaessa eläimiä luonnossa suositellaan etäisyyden pitämistä ja eläinten häiritsemisen välttämistä. Älä vapauta lemmikkejä luontoon, ja ilmoita mahdollisista havainnoista paikallisille viranomaisille tai luonnonsuojeluorganisaatioille, sillä tiedot auttavat suojelutyötä.
Yhteenveto
Jättisalamanterit (Cryptobranchidae) ovat suurikokoisia, vesielämään erikoistuneita sammakkoeläimiä, joilla on ainutlaatuinen ihon kautta tapahtuva hengitys ja pitkät eliniät. Ne ovat herkkiä veden laadulle ja elinympäristön muutoksille, minkä vuoksi useita lajeja uhkaa ihmisen toiminta. Suojelu, puhtaat vedet ja tutkittu hoito ovat avainasemassa niiden säilymiseksi tuleville sukupolville.
Jättisalamanteri.
Anatomia
Cryptobranchidit ovat suuria, lihavia salamantereita, joiden kyljissä on nahkataitteita. Ne auttavat lisäämään eläimen pinta-alaa, jolloin ne voivat imeä enemmän happea vedestä.
Niiden metamorfoosi toukkavaiheesta on epätäydellinen, joten aikuiset säilyttävät kidusvälit (vaikka niillä on myös keuhkot), eikä niillä ole silmäluomia.
Kiinalaiset jättiläissalamanterit ovat eläneet vankeudessa jopa 75 vuotta. Se syö vesihyönteisiä, kaloja, sammakoita sekä rapuja ja katkarapuja.
Metsästystavat
Ne saalistavat pääasiassa öisin, ja koska niiden näkö on heikko, ne käyttävät päänsä ja vartalonsa aistisolmuja havaitakseen vedenpaineen pienetkin muutokset, joiden avulla ne löytävät saaliinsa.
Lisääntyminen
Paritteluaikana nämä salamanterit kulkevat ylävirtaan. Munien hedelmöittymisen jälkeen uros vartioi niitä vähintään kuusi kuukautta. Tässä vaiheessa jälkeläiset elävät huomattavan varastoidun rasvansa varassa, kunnes ne ovat valmiita metsästämään. Kun ne ovat valmiita, ne metsästävät pikemminkin ryhmänä kuin yksittäin.
Japanissa sijaitsevan Asan eläintarhan tutkijat ovat hiljattain havainneet, että urossalamanteri kutuaa useamman kuin yhden naaraan kanssa luolassaan. Joskus uroksen "luolamestari" päästää luolaan myös toisen uroksen, mutta syy tähän on epäselvä.
Tieteelliset nimet
- Cryptobranchus-suku (helvetinlumput)
- Helvetinsiipi (Cryptobranchus alleganiensis )
- Andrias-suku (jättiläissalamanterit)
- Kiinalainen jättiläissalamanteri (Andrias davidianus)
- Japanilainen jättiläissalamanteri (Andrias japonicus)
- Aviturus-suku (Aviturus exsecratus)
- Zaissanurus-suku (Zaissanurus beliajevae)
Andrias scheuchzeri , fossiilinen salamanteri, löydetty vuonna 1726.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat jättiläissalamanterit?
V: Jättisalamanterit kuuluvat suurten vesieläinten sammakkoeläinten heimoon, Cryptobranchidae-heimoon. Ne ovat suurimpia eläviä sammakkoeläimiä.
K: Kuinka suureksi japanilainen jättiläissalamanteri voi kasvaa?
V: Japanilainen jättiläissalamanteri voi kasvaa jopa 1,44 metrin pituiseksi.
K: Mitä jättiläissalamanterit syövät?
V: Jättisalamanterit syövät kaloja ja äyriäisiä.
K: Kuinka kauan japanilainen jättiläissalamanteri voi elää vankeudessa?
V: Japanin jättiläissalamanterin tiedetään elävän vankeudessa yli 50 vuotta.
K: Mikä on kiinalainen jättiläissalamanteri?
V: Kiinalainen jättiläissalamanteri on jättiläissalamanterityyppi, joka voi saavuttaa 1,8 metrin pituuden.
K: Missä jättiläissalamantereita elää Yhdysvalloissa?
V: Jättisalamanterit elävät puroissa ja lammikoissa Yhdysvaltojen itäosissa, erityisesti helvetinsalamanterit.
K: Missä maissa jättiläissalamantereita esiintyy?
V: Jättisalamantereita esiintyy Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvaltojen itäosissa.
Etsiä