Isopanda
Jättiläispanda, Ailuropoda melanoleuca, on karhu. Se elää Kiinan eteläisessä keskiosassa.
Vaikka pandat kuuluvat lihansyöjiin, niiden ruokavalio koostuu 99-prosenttisesti bambusta. Luonnossa pandat syövät toisinaan myös muita ruohoja, luonnonvaraisia mukuloita tai jopa lihaa lintujen, jyrsijöiden tai raatojen muodossa. Vankeudessa ne voivat saada hunajaa, munia, kalaa, jamssia, pensaiden lehtiä, appelsiineja tai banaaneja yhdessä erityisesti valmistetun ruoan kanssa.
Jättiläispanda elää muutamilla vuoristoalueilla Keski-Kiinassa, pääasiassa Sichuanin maakunnassa, mutta myös Shaanxin ja Gansun maakunnissa. Maanviljelyn, metsäkadon ja muun kehityksen seurauksena panda on syrjäytynyt alankoalueilta, joilla se on ennen elänyt.
Ulkonäkö
Jättipandat ovat karhuja. Niillä on musta ja valkoinen turkki. Mustaa turkkia on niiden korvissa, silmien ympärillä, jaloissa ja hartioissa.
Jättiläispandat ovat noin amerikkalaisen mustakarhun kokoisia. Ne ovat noin 91 cm (3 jalkaa) korkeita olkapäästä, kun ne seisovat kaikilla neljällä jalallaan. Ne ovat noin 180 cm:n pituisia. Urokset painavat luonnossa jopa 114 kiloa (251 paunaa). Naaraat painavat yleensä alle 100 kiloa.
Asuintilat
Luonnonvaraisia jättiläispandoja on elänyt Keski-Kiinan vuoristossa. Ne elävät korkeiden puiden muodostamissa metsissä. Ne syövät puiden alla kasvavaa bambua. Näissä vuoristometsissä sää on sateinen ja sumuinen. Melkein koko ajan on paksuja pilviä.
Ruoka ja vesi
Bambu on pandan pääravinto. Yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia niiden syömästä ravinnosta on bambua. Ne syövät jopa 18 kiloa bambua joka päivä. Ne viettävät päivittäin 10-16 tuntia etsien ruokaa ja syöden sitä.
Bambu on ruoho. Joskus jättiläispandat syövät muita ruohoja. Ne syövät myös pieniä jyrsijöitä tai myskihirven poikasia. Eläintarhoissa jättiläispandat syövät bambua, sokeriruokoa, vihanneksia ja hedelmiä.
Jättipandat saavat paljon vettä syömästään bambusta. Ne tarvitsevat kuitenkin enemmän vettä. Ne juovat vuoriston makean veden puroista ja joista. Korkealla vuoristossa sulava lumi valuu näihin puroihin ja jokiin.
Jättiläispandojen lajit
Jättiläispandoja on kahdenlaisia. Ne molemmat elävät Kiinassa. Tunnetuin on mustavalkoinen panda. Sen tieteellinen nimi on Ailuropoda melanoleuca melanoleuca.
Toisella jättiläispandalla on tummanruskea ja vaaleanruskea turkki. Sen kallo on pienempi kuin toisen jättiläispandan. Sillä on suuremmat poskihampaat. Tämä panda elää vain Qinling-vuorilla. Sen tieteellinen nimi on Ailuropoda melanoleuca qinlingensis.
Vauva pandat
Jättiläispandat ovat valmiita saamaan poikasia (pentuja) neljän ja kahdeksan vuoden iässä. Ne voivat saada poikasia noin 20 ikävuoteen asti. Naaraspandat ovat valmiita saamaan poikasia vain kerran vuodessa. Tämä tapahtuu keväällä. Naaras on valmis poikaselle vain kahdesta kolmeen päivää. Huudot ja tuoksut tuovat urokset ja naaraat toistensa luo.
Naaraspandat voivat synnyttää kaksi poikasta. Yleensä vain yksi jää eloon. Pandanpennut voivat olla emojensa kanssa jopa kolme vuotta. Sitten ne jättävät sen ja aloittavat oman elämänsä.
Jättiläispandat ja ihmiset
Nykyään jättiläispanda on Kiinan symboli. Kiinan hallitus suojelee sitä. Pandan tappaminen on rikos. Jättipanda saattaa kuolla sukupuuttoon. Se kuolee sukupuuttoon, jos bambumetsät katoavat edelleen.
Itä-Aasian ulkopuolella ihmiset tiesivät jättiläispandasta vasta vuonna 1869. Ensimmäinen "länsimaalainen", joka näki elävän pandan, oli saksalainen eläintieteilijä vuonna 1916. Vuonna 1936 Ruth Harkness oli ensimmäinen länsimaalainen, joka toi elävän jättiläispandan Kiinasta. Kyseessä oli pentu (pandanpoikanen) nimeltä Su-Lin. Pentu vietiin asumaan Brookfieldin eläintarhaan Chicagoon.
1970-luvulla Kiina alkoi näyttää jättiläispandoja Yhdysvaltojen ja Japanin eläintarhoissa eräänlaisena diplomatian keinona. Näin tapahtui vuoteen 1984 asti, jolloin Kiina muutti toimintatapojaan. Vuodesta 1984 alkaen Kiina salli eläintarhojen pitää jättiläispandoja 10 vuoden ajan, mutta eläintarhan oli maksettava Kiinalle enintään 1 000 000 dollaria vuodessa. Lisäksi eläintarhan oli suostuttava siihen, että kaikki syntyvät pennut kuuluisivat Kiinalle.
Eläintarhat
Kiinan ulkopuolella 17 kaupungissa on eläintarhoja, joissa on jättiläispandoja.
Pohjois-Amerikka
- Washington, D.C. , Yhdysvallat
- San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat
- Memphis, Tennessee, Yhdysvallat
- Atlanta, Georgia, Yhdysvallat
- Mexico City, Meksiko
- Toronto, Ontario, Kanada
Eurooppa
- Kööpenhamina, Tanska
Aasia
- Chiang Mai, Thaimaa
- Tokio, Japani
- Kobe, Hyōgo, Japani
- Shirahama, Wakayama, Japani
- Karachi, Sindh, Pakistan[]
- Soul, Etelä-Korea
Adelaiden eläintarha Adelaidessa Australiassa sai kaksi jättiläispandaa vuonna 2009.
Yksi Atlantan eläintarhan kolmesta jättiläispandasta.
Hua Mei, San Diegon eläintarhassa vuonna 1999 syntynyt pandanpoikanen.
Uhanalainen eläin
Jättiläispanda on uhanalainen laji. Se saattaa kuolla sukupuuttoon. Vuonna 2013 arvioitiin, että luonnossa eläviä sukukypsiä jättiläispandoja oli alle 2500. Laiton metsästys ei ole enää ongelma. Pandojen metsästys on rikos. Rangaistukset ovat ankarat, jos metsästää pandoja.
Suurin uhka eloonjäämiselle on elinalueiden menettäminen. Ihmiset tuhoavat alueita, joilla pandat elävät. He kaatavat puita. He rakentavat maatiloja. Pandaryhmät joutuvat elämään pienillä alueilla. Ne ovat eristyksissä. Ne eivät voi sekaantua muihin pandaryhmiin.
Jättipandat syövät bambua. Joskus bambu kuolee pois. Aikoinaan pandat saattoivat siirtyä alueelle, jossa bambu vielä kasvoi. Siirtymisestä on tullut yhä vaikeampaa. Ihmiset asuvat ja työskentelevät pandojen alueilla. Pandat eivät voi liikkua yhtä vapaasti kuin ennen.
Pandojen auttaminen selviytymään
Kiina perusti ensimmäisen jättiläispandojen luonnonsuojelualueen vuonna 1963. Myös muita luonnonsuojelualueita perustettiin. Vuonna 2006 oli 40 jättiläispandojen suojelualuetta.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on jättiläispanda?
V: Jättipanda on karhu, joka elää Kiinan eteläisessä keskiosassa.
K: Mikä on jättiläispandan ruokavalio?
V: Jättiläispandan ruokavalio koostuu 99-prosenttisesti bambusta, mutta toisinaan se syö myös muita ruohoja, luonnonvaraisia mukuloita tai jopa lihaa lintujen, jyrsijöiden tai raatojen muodossa.
K: Mitä vankeudessa elävät pandat syövät?
V: Vankeudessa pandat voivat saada hunajaa, munia, kalaa, jamssia, pensaiden lehtiä, appelsiineja tai banaaneja sekä erityisesti valmistettua ruokaa.
K: Missä jättiläispanda elää Kiinassa?
V: Jättiläispanda elää muutamilla vuoristoalueilla Keski-Kiinassa, pääasiassa Sichuanin maakunnassa, mutta myös Shaanxin ja Gansun maakunnissa.
K: Miksi jättiläispanda on ajettu pois tietyiltä alueilta?
V: Jättiläispanda on ajettu pois alankoalueilta, joilla se on joskus elänyt, maanviljelyn, metsäkadon ja muun kehityksen seurauksena.
K: Onko jättiläispanda lihansyöjä?
V: Vaikka pandat kuuluvat lihansyöjiin, niiden ruokavalio koostuu pääasiassa bambusta, joten ne ovat kasvissyöjiä.
K: Mitä muuta pandat syövät bambun lisäksi?
V: Luonnossa elävät pandat syövät toisinaan myös muita ruohoja, luonnonvaraisia mukuloita tai jopa lihaa lintujen, jyrsijöiden tai raatojen muodossa. Vankeudessa ne saattavat saada hunajaa, munia, kalaa, jamssia, pensaan lehtiä, appelsiineja tai banaaneja sekä erityisesti valmistettua ruokaa.
