Viherlannoitus
Yleensä viherlannoituskasveja viljellään tietyn ajan, minkä jälkeen ne kynnetään ja sekoitetaan maaperään. Viherlannoitteilla on yleensä useita tehtäviä, kuten maaperän parantaminen ja maaperän suojelu:
- Palkokasvien kuten apilan kaltaiset viherlannoitteet sisältävät juurisolmukkeissa typpeä sitovia symbioottisia bakteereja, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
- Viherlannoitteet lisäävät orgaanisen aineksen (biomassan) osuutta maaperässä ja parantavat siten vedenpidätyskykyä, ilmavuutta ja muita maaperän ominaisuuksia.
- Joidenkin viherlannoituslajikkeiden juuristot kasvavat syvälle maaperään ja tuovat maahan ravinteita, joita matalampijuuriset kasvit eivät saa käyttöönsä.
- Viherlannoitteita valittaessa ja käytettäessä otetaan usein huomioon myös peitekasvien yleiset toiminnot, jotka liittyvät rikkakasvien torjuntaan sekä maaperän eroosion ja tiivistymisen estämiseen.
- Kun joidenkin viherlannoituskasvien annetaan kukkia, ne tarjoavat rehua pölyttäville hyönteisille.
Historiallisesti viherlannoituskäytäntö juontaa juurensa viljelykierron kesantojaksoon, jota käytettiin, jotta maaperä voisi palautua.
Viherlannoituskasvit
- Talviaikaisia peittokasveja, kuten kauraa tai ruista, on jo pitkään käytetty viherlannoitteena.
- Sinappi
- Clover
- Sarviapila
- Lupin
- Aurinkohamppu
- Talviset rikkakasvit
- Talvipeltopavut
- Azolla-suvun saniaisia on käytetty viherlannoitteena Kaakkois-Aasiassa.
- Samettipapu (Mucuna pruriens) Yleinen Yhdysvaltojen eteläosissa 1900-luvun alkupuolella, ennen kuin se korvattiin soijapavuilla. Nykyään suosittu useimmissa trooppisissa maissa, erityisesti Keski-Amerikassa, jossa se on tärkein viherlannoite, jota käytetään viilto- ja mullanviljelykäytännöissä.
Viherlannoitteet luonnonmukaisessa maataloudessa
Luonnonmukainen viljely perustuu maaperän terveyteen ja ravinteiden kiertoon maaperässä luonnollisten prosessien, kuten eläinten lannan lisäämisen, avulla. Jos eläinten lannoitteita ei ole saatavilla, viherlannoitteet ovat tärkeä lannoitustehtävä karjaton viljelykierto.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Lannoite
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on viherlannoituskasvi?
A: Viherlannoituskasvi on viljelykasvi, jota kasvatetaan tietyn ajan, jonka jälkeen se kynnetään alle ja sekoitetaan maaperään maanparannusta ja maaperän suojelua varten.
K: Mitä tehtäviä viherlannoitteilla yleensä on?
V: Viherlannoitteilla on tyypillisesti useita tehtäviä, kuten maaperän parantaminen, maaperän suojelu, rikkakasvien torjunta, maaperän eroosion ja tiivistymisen ehkäiseminen sekä rehun tarjoaminen pölyttäville hyönteisille.
K: Mikä on palkokasvien rooli maanparannuksessa?
V: Palkokasvien viherlannoitteet, kuten apila, sisältävät juurisolmukkeissa typpeä sitovia symbioottisia bakteereja, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon, mikä parantaa maaperän hedelmällisyyttä.
K: Miten viherlannoitteet lisäävät orgaanisen aineksen osuutta maaperässä?
V: Viherlannoitteet lisäävät orgaanisen aineksen (biomassan) osuutta maaperässä, kun ne sulautuvat maaperään, mikä parantaa vedenpidätyskykyä, ilmavuutta ja muita maaperän ominaisuuksia.
K: Mitä hyötyä on joistakin viherlannoituslajikkeista, jotka kasvavat syvällä maaperässä?
V: Joidenkin viherlannoituslajikkeiden juuristot kasvavat syvälle maaperään ja tuovat esiin ravinnevaroja, jotka eivät ole matalampijuuristen kasvien saatavilla, mikä parantaa maaperän hedelmällisyyttä.
K: Mikä on viherlannoituskäytännön historiallinen alkuperä?
V: Viherlannoituskäytäntö juontaa juurensa viljelykierron kesantojaksoon, jota käytettiin, jotta maaperä voisi palautua.
K: Mitä hyötyä viherlannoituksesta on peittokasvina?
V: Viherlannoituksen hyötyjä peittokasvina ovat muun muassa rikkakasvien torjunta, maaperän eroosion ja tiivistymisen ehkäiseminen sekä rehun tarjoaminen pölyttäville hyönteisille, minkä lisäksi se parantaa maaperän hedelmällisyyttä.
