Hatšepsut

Tärkeimmät saavutukset

Hatsepsut loi kauppaverkostot, jotka olivat katkenneet hyksosien vallatessa Egyptiä toisen välikauden aikana.

Monet egyptologit ovat väittäneet, että hänen ulkopolitiikkansa oli pääasiassa rauhanomaista. On kuitenkin todisteita siitä, että Hatsepsut johti menestyksekkäitä sotaretkiä Nubiassa, Levantissa ja Syyriassa uransa alkuvaiheessa.

Rakennushankkeet

Hatsepsut oli yksi muinaisen Egyptin tuotteliaimmista rakentajista. Hän tilasi satoja rakennushankkeita sekä Ylä- että Ala-Egyptiin, jotka olivat suuremmat ja lukuisammat kuin kenenkään hänen keskisen valtakunnan edeltäjistään. Myöhemmät faaraot yrittivät vaatia joitakin hänen hankkeistaan omikseen.

Hän palkkasi suuren arkkitehdin Inenin. Ineni oli työskennellyt myös hänen isälleen, hänen aviomiehelleen ja kuninkaalliselle visiirille Senemutille. Hänen valtakautensa aikana valmistettiin niin paljon patsaita, että lähes kaikkien maailman suurten museoiden kokoelmissa on Hatšepsutin patsaita. Esimerkiksi New Yorkin Metropolitan Museum of Artin Hatšepsut-huone koostuu joistakin näistä teoksista.

Useimpien faaraoiden perinteen mukaisesti Hatsepsut rakennutti muistomerkkejä Karnakin temppeliin. Karnakissa hän myös kunnosti muinaisen Egyptin jumalatar Mutin alkuperäisen piirin, joka oli vaurioitunut hyksosien miehityksen aikana. Hän antoi pystyttää temppelin sisäänkäynnille kaksi obeliskia, jotka olivat tuolloin maailman korkeimmat. Toinen niistä on edelleen pystyssä, ja se on maailman korkein säilynyt muinainen obeliski. Toinen on murtunut kahtia ja kaatunut.

Kuten monilla muillakin faaraoilla, Hatsepsutin rakennushankkeista mestariteos oli hänen hautajaistemppelinsä. Hän rakensi omansa Deir el-Bahriin. Sen suunnitteli ja toteutti Senemut paikassa Niilin länsirannalla lähellä sen sisäänkäyntiä, jota nykyään kutsutaan Kuninkaiden laaksoksi. Keskipisteenä oli Djeser-Djeseru eli "sublimeista ylevin", täydellisen harmoninen rakennus, joka rakennettiin lähes tuhat vuotta ennen Parthenonia. Djeser-Djeseru sijaitsee useilla viljelyterasseilla, joilla oli aikoinaan vehreitä puutarhoja. Djeser-Djeseru on rakennettu jyrkästi kohoavaan kallioon. Djeser-Djeseru ja muut Hatsepsutin Deir el-Bahri-kompleksin rakennukset olivat merkittäviä edistysaskeleita arkkitehtuurissa. Toinen hänen saavutuksistaan on Hatšepsutin neula (graniittinen obeliski).

Hänen tilansa

Naisilla oli muinaisessa Egyptissä korkea asema, ja heillä oli laillinen oikeus omistaa, periä ja testamentata omaisuutta. Naisen nouseminen faaraoksi oli kuitenkin harvinaista. Ainoastaan Khentkaues, Sobekneferu ja Neferneferuaten olivat ennen häntä tiedossa olevissa tiedoissa hallitsevina ainoastaan omissa nimissään. Twosret, naispuolinen kuningas ja yhdeksännentoista dynastian viimeinen faarao, saattoi olla ainoa nainen, joka seurasi häntä alkuperäisväestön hallitsijoiden joukossa.

Egyptin historiassa ei ollut sanaa "hallitseva kuningatar". Hatsepsutin valtakauden aikaan hallitsijan nimeksi oli tullut farao. Hatsepsut ei kuitenkaan ole ainoa, joka otti tittelin käyttöönsä. Myös Sobekneferu, joka hallitsi kuusi dynastiaa ennen Haatshepsutia, käytti tätä arvonimeä hallitessaan Egyptiä. Hatšepsut oli saanut hyvän koulutuksen tehtäviinsä faaraon tyttärenä. Isänsä valtakaudella hänellä oli vaikutusvaltainen Jumalan vaimon virka. Hän oli ottanut vahvan roolin miehensä kuningattarena ja oli hyvin kokenut valtakuntansa hallinnossa, kun hänestä tuli faarao. Mikään ei viittaa siihen, että hänen johtajuuttaan olisi haastettu, ja hänen kuolemaansa asti hänen toinen hallitsijansa pysyi toissijaisessa asemassa ja johti varsin ystävällisesti hänen mahtavaa armeijaansa - mikä olisi antanut hänelle tarvittavan vallan syrjäyttää oikean paikkansa anastajan, jos se olisi ollut tarpeen.

Hatsepsut käytti virallisissa edustustilaisuuksissaan kaikkia faaraoiden virkaan kuuluvia kunniamerkkejä ja symboleja. Monissa olemassa olevissa patsaissa hänet on esitetty tyypillisessä naisellisessa asussa. Toiset taas esittävät hänet kuninkaallisessa juhla-asussa. Sobekneferua esittävissä patsaissa yhdistyvät myös perinteisen mies- ja naisikonografian elementit. Ne ovat saattaneet innoittaa Hatsepsutin tilaamia teoksia. Tämän siirtymävaiheen päätyttyä useimmissa virallisissa kuvissa Hatsepsutista faaraona esitettiin kuitenkin hänet kuninkaallisessa asussa, jossa hänellä oli kaikki faaraoiden kunniamerkit.

Nykyaikaiset tutkijat katsovat, että käyttämällä tyypillisiä faaraoiden vallan symboleja Hatsepsut halusi osoittaa olevansa hallitsija eikä niinkään "kuninkaan suuri vaimo" tai kuningattaren puoliso. Faaraoiden sukupuolta ei koskaan korostettu virallisissa kuvissa. Jopa miehet kuvattiin hyvin tyylitelty valeparta, joka liittyi heidän asemaansa yhteiskunnassa.

Lisäksi Hatsepsutin - kuten muidenkin faaraoiden - osirialaisissa patsaissa kuollut faarao esitetään Osiriksena, ja hänellä on tämän jumaluuden ruumis ja kunniavarusteet. Kaikki Haatshepsutin haudassa olevat patsaat tekevät niin. Osiriksen kultti uskoi kuoleman jälkeiseen ylösnousemukseen. Koska monia tällä tavoin esitettyjä Hatšepsutin patsaita on ollut esillä museoissa ja nämä kuvat on julkaistu laajalti, katsojia, jotka eivät ymmärrä näiden kuvausten uskonnollista merkitystä, on johdettu harhaan.

Useimmissa Hatsepsutista tilatuissa virallisissa patsaissa hänet on esitetty vähemmän symbolisesti ja enemmän luonnollisesti naisena, jolla on aikansa aatelisille tyypilliset vaatteet. Huomattavaa on, että jopa virallisten asusteiden omaksumisen jälkeenkin Hatsepsut kuvasi itseään edelleen kauniiksi naiseksi, usein jopa kauneimmaksi naiseksi, ja vaikka hän omaksui lähes kaikki isänsä arvonimet, hän kieltäytyi ottamasta titteliä "Vahva härkä" (täydellinen titteli on: "Äitinsä vahva härkä"), joka sitoi faaraon jumalattariin Isikseen, valtaistuimelle, ja Hathoriin (lehmä, joka synnytti ja suojeli faaraoita) - olemalla hänen poikansa, joka istui hänen valtaistuimellaan - mikä oli hänelle tarpeeton titteli, sillä Hatsepsut liittoutui itse jumalattarien kanssa, mihin yksikään miespuolinen faarao ei pystynyt. Vahvan härän sijasta Hatšepsut, joka oli toiminut hyvin menestyksekkäänä soturina faaraonhallintansa alkuvaiheessa, liittyi pikemminkin Sekhmetin, Egyptin panteonin tärkeimmän sodanjumalan, leijonattaren kuvaan.

Amunin oraakkeli julisti, että Haatshepsutin oli Amunin tahdon mukaan oltava faarao, mikä vahvisti hänen asemaansa entisestään. Hän vahvisti Amunin tuen antamalla nämä Amun-jumalan julistukset kaiverrettuina muistomerkkeihinsä:

"Tervetuloa, suloinen tyttäreni, suosikkini, Ylä- ja Ala-Egyptin kuningas, Maatkare, Hatsepsut. Sinä olet farao, joka ottaa haltuunsa kaksi maata".