Hatsepsut (1507–1458 eaa.) — muinaisen Egyptin merkittävä naisfarao
Hatsepsut (1507–1458 eaa.) — muinaisen Egyptin 18. dynastian voimakas naisfarao: hallinto, militarinen menestys ja arkeologiset löydöt — tutustu hänen vahvaan perintöönsä.
Hatsepsut (1507-1458 eaa.), joka tarkoittaa jalojen naisten etevintä, oli muinaisen Egyptin 18. dynastian viides farao. Hän hallitsi pidempään kuin yksikään muu alkuperäisen egyptiläisen dynastian nainen ja menestyksekkäästi. Hatsepsut nimitettiin aluksi regentiksi alaikäiselle veljenpojalleen, mutta hänelle myönnettiin pian kokonaiset faaraon valtuudet ja hänet esiteltiin virallisesti faaraona. Hänen hallintonsa aikana Egypti sai taloudellista vakautta ja kulttuurista kukoistusta.
Perhesuhteet ja valtaannousu
Hänen isänsä oli Thutmosai I. Hänen edeltäjänsä oli Thutmosai II (hänen veljensä ja aviomiehensä). Hänen seuraajansa oli Thutmosen III, hänen veljenpoikansa, Thutmosen II:n poika, jonka vaimo oli pienempi. Thutmosai III oli hallitsijapuoliso äitipuolensa kanssa, ja hän johti armeijaa, mutta Hatsepsut oli tosiasiallinen hallitsija ja nimetty farao. Aluksi Hatsepsut toimi regentinä Thutmosen III:lle, mutta pian hän otti itselleen faaraon arvonimen ja esiintyi virallisissa kuvissa ja teksteissä miehisissä kuninkaallisissa asuissa.
Hallituskausi
Nykyään on yleisesti tunnustettu, että Hatsepsut otti faaraon aseman. Hänen valtakautensa pituudeksi ilmoitetaan yleensä kaksikymmentäkaksi vuotta. Kolmannella vuosisadalla eKr. elänyt historioitsija Manetho antoi luvuksi kaksikymmentäyksi vuotta ja yhdeksän kuukautta, ja hänellä oli käytettävissään monia tietoja, jotka ovat nyt kadonneet. Hän kuoli vuonna 1458 eaa., mikä tarkoittaa, että hänestä tuli faarao noin vuonna 1479 eaa. Hallituskausi sijoittuu Uuden valtakunnan aikaan, jolloin Egypti oli sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvimmillaan.
Saavutukset ja hallinnon painopisteet
- Rakennushankkeet: Hatsepsut tunnetaan laajoista rakennusprojekteistaan. Merkittävin on Deir el-Bahrin temppelialue (Djeser-Djeseru) Luxorin länsirannalla, joka oli sekä muistolle että jumalanpalvelukselle tarkoitettu kompleksi. Hän rakennutti myös obeliskeja Karnakiin ja korjautti useita Temppeleitä eri puolilla Egyptiä.
- Kauppa ja ulkosuhteet: Hallintonsa alkuvuosina hän lähetti kuuluisan kauppamatkan Puntin maahan, joka toi Egyptiin luksustuotteita kuten suitsukkeita, ebonyta ja myrttiä. Tämä retkikunta lisäsi vaurautta ja mainetta.
- Hallituksen toiminta: Hatsepsut perusti vakaan hallinnon, joka korosti talouden kehitystä, rakennustoimintaa ja uskonnollisia panostuksia. Hänen läheinen neuvonantajansa ja arkkitehtinsa Senenmut mainitaan monissa teksteissä ja monumenteissa.
- Kuvallinen esitys: Vaikka hän oli nainen, Hatsepsut esiintyi usein faaraon perinteisessä miehisessä asussa, mukaan lukien kuninkaallinen parta ja maskuliiniset kuninkaalliset tunnusmerkit, mikä korosti hänen virallista asemaansa hallitsijana.
Jälkivaikutus ja historian manipulointi
Hatsepsutin nimien ja kuvien osittaista poistamista näkyy myöhemmissä lähteissä. Eräässä vaiheessa useita hänen monumenttejaan ja hänen nimensä kaiverruksia hävitettiin tai peitettiin, ilmeisesti poliittisista syistä — mahdollisesti osana yritystä palauttaa Thutmosen III:n oma asema ja perintö. Tämän "muiston hävittämisen" syyt ovat tutkijoille yhä osittain arvoitus; ilmeisesti se ei ollut täysin systemaattinen eikä täydellinen onnistunut yritys.
Haudat ja arkeologinen perintö
Hatsepsutin päätemppeli Deir el-Bahrissa on edelleen yksi Egyptin parhaiten säilyneistä monumenteista ja tärkeä tutkimuskohde. Hänen hautansa mahdollisesti sijaitsee Kuningasten laaksossa (hauta KV20 mainitaan joissain lähteissä), ja 2000-luvun alun löydöt ovat herättäneet keskustelua hänen muumionsa tunnistamisesta. Joidenkin tutkijoiden mukaan mahdollinen hänen muumiostaan löytyi yhdessä muista haudoista, mutta varmuutta asiasta ei ole kaikkien tutkijoiden kesken.
Merkitys: Hatsepsut on yksi tunnetuimmista ja tutkituimmista naishallitsijoista muinaisessa historiassa. Hänen poikkeuksellinen asemansa — nainen, joka hallitsi faaraona ja jätti pysyvän arkkitehtonisen sekä taloudellisen jäljen — tekee hänestä keskeisen hahmon Uuden valtakunnan historiassa ja antaa arvokkaita näkökulmia sukupuolesta, vallasta ja legitimiteetistä muinaisessa Egyptissä.
Hatsepsutin patsas esillä Metropolitan Museum of Artissa
Djeser-Djeseru on Haatshepsutin hautajaistemppelikompleksin päärakennus Deir el-Bahrissa. Rakennuksen suunnitteli hänen visierinsä Senemut, ja se on Parthenonia edeltävä esimerkki täydellisestä symmetriasta. Se oli ensimmäinen kompleksi, joka rakennettiin paikalle, joka myöhemmin tunnettiin Kuninkaiden laaksona.
Suuri graniittinen sfinksi, jossa on faarao Hatsepsutin hahmo, jolla on perinteinen valeparta, faaraonisen vallan symboli - Metropolitan Museum of Art.
Haatsepsutin haudalla oli osirialaisia patsaita, joista yksi seisoi jokaisen pilarin vieressä. Huomaa alavartaloa ja jalkoja ympäröivä muumiointikäärinliina sekä Osirikseen liitetyt koura ja ruoska - Deir el-Bahri.
Hatsepsutin obeliski Karnakissa.
Tärkeimmät saavutukset
Hatsepsut loi kauppaverkostot, jotka olivat katkenneet hyksosien vallatessa Egyptiä toisen välikauden aikana.
Monet egyptologit ovat väittäneet, että hänen ulkopolitiikkansa oli pääasiassa rauhanomaista. On kuitenkin todisteita siitä, että Hatsepsut johti menestyksekkäitä sotaretkiä Nubiassa, Levantissa ja Syyriassa uransa alkuvaiheessa.
Rakennushankkeet
Hatsepsut oli yksi muinaisen Egyptin tuotteliaimmista rakentajista. Hän tilasi satoja rakennushankkeita sekä Ylä- että Ala-Egyptiin, jotka olivat suuremmat ja lukuisammat kuin kenenkään hänen keskisen valtakunnan edeltäjistään. Myöhemmät faaraot yrittivät vaatia joitakin hänen hankkeistaan omikseen.
Hän palkkasi suuren arkkitehdin Inenin. Ineni oli työskennellyt myös hänen isälleen, hänen aviomiehelleen ja kuninkaalliselle visiirille Senemutille. Hänen valtakautensa aikana valmistettiin niin paljon patsaita, että lähes kaikkien maailman suurten museoiden kokoelmissa on Hatšepsutin patsaita. Esimerkiksi New Yorkin Metropolitan Museum of Artin Hatšepsut-huone koostuu joistakin näistä teoksista.
Useimpien faaraoiden perinteen mukaisesti Hatsepsut rakennutti muistomerkkejä Karnakin temppeliin. Karnakissa hän myös kunnosti muinaisen Egyptin jumalatar Mutin alkuperäisen piirin, joka oli vaurioitunut hyksosien miehityksen aikana. Hän antoi pystyttää temppelin sisäänkäynnille kaksi obeliskia, jotka olivat tuolloin maailman korkeimmat. Toinen niistä on edelleen pystyssä, ja se on maailman korkein säilynyt muinainen obeliski. Toinen on murtunut kahtia ja kaatunut.
Kuten monilla muillakin faaraoilla, Hatsepsutin rakennushankkeista mestariteos oli hänen hautajaistemppelinsä. Hän rakensi omansa Deir el-Bahriin. Sen suunnitteli ja toteutti Senemut paikassa Niilin länsirannalla lähellä sen sisäänkäyntiä, jota nykyään kutsutaan Kuninkaiden laaksoksi. Keskipisteenä oli Djeser-Djeseru eli "sublimeista ylevin", täydellisen harmoninen rakennus, joka rakennettiin lähes tuhat vuotta ennen Parthenonia. Djeser-Djeseru sijaitsee useilla viljelyterasseilla, joilla oli aikoinaan vehreitä puutarhoja. Djeser-Djeseru on rakennettu jyrkästi kohoavaan kallioon. Djeser-Djeseru ja muut Hatsepsutin Deir el-Bahri-kompleksin rakennukset olivat merkittäviä edistysaskeleita arkkitehtuurissa. Toinen hänen saavutuksistaan on Hatšepsutin neula (graniittinen obeliski).
Hänen tilansa
Naisilla oli muinaisessa Egyptissä korkea asema, ja heillä oli laillinen oikeus omistaa, periä ja testamentata omaisuutta. Naisen nouseminen faaraoksi oli kuitenkin harvinaista. Ainoastaan Khentkaues, Sobekneferu ja Neferneferuaten olivat ennen häntä tiedossa olevissa tiedoissa hallitsevina ainoastaan omissa nimissään. Twosret, naispuolinen kuningas ja yhdeksännentoista dynastian viimeinen faarao, saattoi olla ainoa nainen, joka seurasi häntä alkuperäisväestön hallitsijoiden joukossa.
Egyptin historiassa ei ollut sanaa "hallitseva kuningatar". Hatsepsutin valtakauden aikaan hallitsijan nimeksi oli tullut farao. Hatsepsut ei kuitenkaan ole ainoa, joka otti tittelin käyttöönsä. Myös Sobekneferu, joka hallitsi kuusi dynastiaa ennen Haatshepsutia, käytti tätä arvonimeä hallitessaan Egyptiä. Hatšepsut oli saanut hyvän koulutuksen tehtäviinsä faaraon tyttärenä. Isänsä valtakaudella hänellä oli vaikutusvaltainen Jumalan vaimon virka. Hän oli ottanut vahvan roolin miehensä kuningattarena ja oli hyvin kokenut valtakuntansa hallinnossa, kun hänestä tuli faarao. Mikään ei viittaa siihen, että hänen johtajuuttaan olisi haastettu, ja hänen kuolemaansa asti hänen toinen hallitsijansa pysyi toissijaisessa asemassa ja johti varsin ystävällisesti hänen mahtavaa armeijaansa - mikä olisi antanut hänelle tarvittavan vallan syrjäyttää oikean paikkansa anastajan, jos se olisi ollut tarpeen.
Hatsepsut käytti virallisissa edustustilaisuuksissaan kaikkia faaraoiden virkaan kuuluvia kunniamerkkejä ja symboleja. Monissa olemassa olevissa patsaissa hänet on esitetty tyypillisessä naisellisessa asussa. Toiset taas esittävät hänet kuninkaallisessa juhla-asussa. Sobekneferua esittävissä patsaissa yhdistyvät myös perinteisen mies- ja naisikonografian elementit. Ne ovat saattaneet innoittaa Hatsepsutin tilaamia teoksia. Tämän siirtymävaiheen päätyttyä useimmissa virallisissa kuvissa Hatsepsutista faaraona esitettiin kuitenkin hänet kuninkaallisessa asussa, jossa hänellä oli kaikki faaraoiden kunniamerkit.
Nykyaikaiset tutkijat katsovat, että käyttämällä tyypillisiä faaraoiden vallan symboleja Hatsepsut halusi osoittaa olevansa hallitsija eikä niinkään "kuninkaan suuri vaimo" tai kuningattaren puoliso. Faaraoiden sukupuolta ei koskaan korostettu virallisissa kuvissa. Jopa miehet kuvattiin hyvin tyylitelty valeparta, joka liittyi heidän asemaansa yhteiskunnassa.
Lisäksi Hatsepsutin - kuten muidenkin faaraoiden - osirialaisissa patsaissa kuollut faarao esitetään Osiriksena, ja hänellä on tämän jumaluuden ruumis ja kunniavarusteet. Kaikki Haatshepsutin haudassa olevat patsaat tekevät niin. Osiriksen kultti uskoi kuoleman jälkeiseen ylösnousemukseen. Koska monia tällä tavoin esitettyjä Hatšepsutin patsaita on ollut esillä museoissa ja nämä kuvat on julkaistu laajalti, katsojia, jotka eivät ymmärrä näiden kuvausten uskonnollista merkitystä, on johdettu harhaan.
Useimmissa Hatsepsutista tilatuissa virallisissa patsaissa hänet on esitetty vähemmän symbolisesti ja enemmän luonnollisesti naisena, jolla on aikansa aatelisille tyypilliset vaatteet. Huomattavaa on, että jopa virallisten asusteiden omaksumisen jälkeenkin Hatsepsut kuvasi itseään edelleen kauniiksi naiseksi, usein jopa kauneimmaksi naiseksi, ja vaikka hän omaksui lähes kaikki isänsä arvonimet, hän kieltäytyi ottamasta titteliä "Vahva härkä" (täydellinen titteli on: "Äitinsä vahva härkä"), joka sitoi faaraon jumalattariin Isikseen, valtaistuimelle, ja Hathoriin (lehmä, joka synnytti ja suojeli faaraoita) - olemalla hänen poikansa, joka istui hänen valtaistuimellaan - mikä oli hänelle tarpeeton titteli, sillä Hatsepsut liittoutui itse jumalattarien kanssa, mihin yksikään miespuolinen faarao ei pystynyt. Vahvan härän sijasta Hatšepsut, joka oli toiminut hyvin menestyksekkäänä soturina faaraonhallintansa alkuvaiheessa, liittyi pikemminkin Sekhmetin, Egyptin panteonin tärkeimmän sodanjumalan, leijonattaren kuvaan.
Amunin oraakkeli julisti, että Haatshepsutin oli Amunin tahdon mukaan oltava faarao, mikä vahvisti hänen asemaansa entisestään. Hän vahvisti Amunin tuen antamalla nämä Amun-jumalan julistukset kaiverrettuina muistomerkkeihinsä:
"Tervetuloa, suloinen tyttäreni, suosikkini, Ylä- ja Ala-Egyptin kuningas, Maatkare, Hatsepsut. Sinä olet farao, joka ottaa haltuunsa kaksi maata".
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Hatsepsut?
V: Hatsepsut oli muinaisen Egyptin 18. dynastian viides faarao, joka tarkoitti jalojen naisten etevintä.
K: Kuka oli hänen isänsä?
V: Hänen isänsä oli Thutmosai I.
K: Kuka oli hänen edeltäjänsä?
V: Hänen edeltäjänsä oli Thutmosai II, joka oli myös hänen veljensä ja aviomiehensä.
K: Kuka oli hänen seuraajansa?
V: Hänen seuraajansa oli Thutmosai III, hänen veljenpoikansa, joka oli Thutmosai II:n poika, jolla oli pienempi vaimo.
Kysymys: Kuka oli hänen valtakautensa tosiasiallinen hallitsija?
V: Hatsepsut oli tosiasiallinen hallitsija valtakautensa aikana.
K: Kuinka kauan hänen valtakautensa kesti?
V: Hänen valtakautensa pituudeksi ilmoitetaan yleensä kaksikymmentäkaksi vuotta.
K: Milloin hänestä tuli faarao?
V: Hänestä tuli faarao noin vuonna 1479 eaa. ja hän kuoli vuonna 1458 eaa.
Etsiä