Hatsepsut (1507-1458 eaa.), joka tarkoittaa jalojen naisten etevintä, oli muinaisen Egyptin 18. dynastian viides farao. Hän hallitsi pidempään kuin yksikään muu alkuperäisen egyptiläisen dynastian nainen ja menestyksekkäästi. Hatsepsut nimitettiin aluksi regentiksi alaikäiselle veljenpojalleen, mutta hänelle myönnettiin pian kokonaiset faaraon valtuudet ja hänet esiteltiin virallisesti faaraona. Hänen hallintonsa aikana Egypti sai taloudellista vakautta ja kulttuurista kukoistusta.
Perhesuhteet ja valtaannousu
Hänen isänsä oli Thutmosai I. Hänen edeltäjänsä oli Thutmosai II (hänen veljensä ja aviomiehensä). Hänen seuraajansa oli Thutmosen III, hänen veljenpoikansa, Thutmosen II:n poika, jonka vaimo oli pienempi. Thutmosai III oli hallitsijapuoliso äitipuolensa kanssa, ja hän johti armeijaa, mutta Hatsepsut oli tosiasiallinen hallitsija ja nimetty farao. Aluksi Hatsepsut toimi regentinä Thutmosen III:lle, mutta pian hän otti itselleen faaraon arvonimen ja esiintyi virallisissa kuvissa ja teksteissä miehisissä kuninkaallisissa asuissa.
Hallituskausi
Nykyään on yleisesti tunnustettu, että Hatsepsut otti faaraon aseman. Hänen valtakautensa pituudeksi ilmoitetaan yleensä kaksikymmentäkaksi vuotta. Kolmannella vuosisadalla eKr. elänyt historioitsija Manetho antoi luvuksi kaksikymmentäyksi vuotta ja yhdeksän kuukautta, ja hänellä oli käytettävissään monia tietoja, jotka ovat nyt kadonneet. Hän kuoli vuonna 1458 eaa., mikä tarkoittaa, että hänestä tuli faarao noin vuonna 1479 eaa. Hallituskausi sijoittuu Uuden valtakunnan aikaan, jolloin Egypti oli sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvimmillaan.
Saavutukset ja hallinnon painopisteet
- Rakennushankkeet: Hatsepsut tunnetaan laajoista rakennusprojekteistaan. Merkittävin on Deir el-Bahrin temppelialue (Djeser-Djeseru) Luxorin länsirannalla, joka oli sekä muistolle että jumalanpalvelukselle tarkoitettu kompleksi. Hän rakennutti myös obeliskeja Karnakiin ja korjautti useita Temppeleitä eri puolilla Egyptiä.
- Kauppa ja ulkosuhteet: Hallintonsa alkuvuosina hän lähetti kuuluisan kauppamatkan Puntin maahan, joka toi Egyptiin luksustuotteita kuten suitsukkeita, ebonyta ja myrttiä. Tämä retkikunta lisäsi vaurautta ja mainetta.
- Hallituksen toiminta: Hatsepsut perusti vakaan hallinnon, joka korosti talouden kehitystä, rakennustoimintaa ja uskonnollisia panostuksia. Hänen läheinen neuvonantajansa ja arkkitehtinsa Senenmut mainitaan monissa teksteissä ja monumenteissa.
- Kuvallinen esitys: Vaikka hän oli nainen, Hatsepsut esiintyi usein faaraon perinteisessä miehisessä asussa, mukaan lukien kuninkaallinen parta ja maskuliiniset kuninkaalliset tunnusmerkit, mikä korosti hänen virallista asemaansa hallitsijana.
Jälkivaikutus ja historian manipulointi
Hatsepsutin nimien ja kuvien osittaista poistamista näkyy myöhemmissä lähteissä. Eräässä vaiheessa useita hänen monumenttejaan ja hänen nimensä kaiverruksia hävitettiin tai peitettiin, ilmeisesti poliittisista syistä — mahdollisesti osana yritystä palauttaa Thutmosen III:n oma asema ja perintö. Tämän "muiston hävittämisen" syyt ovat tutkijoille yhä osittain arvoitus; ilmeisesti se ei ollut täysin systemaattinen eikä täydellinen onnistunut yritys.
Haudat ja arkeologinen perintö
Hatsepsutin päätemppeli Deir el-Bahrissa on edelleen yksi Egyptin parhaiten säilyneistä monumenteista ja tärkeä tutkimuskohde. Hänen hautansa mahdollisesti sijaitsee Kuningasten laaksossa (hauta KV20 mainitaan joissain lähteissä), ja 2000-luvun alun löydöt ovat herättäneet keskustelua hänen muumionsa tunnistamisesta. Joidenkin tutkijoiden mukaan mahdollinen hänen muumiostaan löytyi yhdessä muista haudoista, mutta varmuutta asiasta ei ole kaikkien tutkijoiden kesken.
Merkitys: Hatsepsut on yksi tunnetuimmista ja tutkituimmista naishallitsijoista muinaisessa historiassa. Hänen poikkeuksellinen asemansa — nainen, joka hallitsi faaraona ja jätti pysyvän arkkitehtonisen sekä taloudellisen jäljen — tekee hänestä keskeisen hahmon Uuden valtakunnan historiassa ja antaa arvokkaita näkökulmia sukupuolesta, vallasta ja legitimiteetistä muinaisessa Egyptissä.
