Havannan maakunta, Kuuba (Provincia de la Habana) – historia ja talous
Tutustu Havannan maakunnan (Provincia de la Habana) historiaan ja talouteen: aluejako 2011, väestö, kaupungit, maatalous, teollisuus ja rannikkojen erityispiirteet.

Havannan maakunta (espanjaksi Provincia de la Habana), Kuuba, on entinen Kuuban maakunta. Tammikuun 1. päivänä 2011 se jaettiin kahdeksi uudeksi maakunnaksi - Artemisan maakunnaksi ja Mayabequen maakunnaksi.
Pääkaupunki Havanna on erillinen maakunta, jota ympäröi Havannan maakunta. Sen väkiluku oli 711 066 vuoden 2002 väestönlaskennassa. Suurin kaupunki on Artemisa, jossa oli 75 000 asukasta vuonna 2003. Toiseksi suurin kaupunki on Güines (70 000).
Havannan maakunnalla oli rajanaapureina Havannan kaupunki, Pinar del Rio ja Matanzas. Sen etelä- ja pohjoisrannikolla on rannikoita, ja siellä on kymmeniä kaupunkeja ja muutamia pikkukaupunkeja, jotka sijoittuvat saaren 20-40 suurimman joukkoon.
Maakunnan etelärannikolla on paljon soita ja kosteikkoja.
Suurin osa maakunnan maatiloista kasvattaa karjaa ja viljelee elintarvikkeita, lähinnä perunaa ja hedelmiä. Toisin kuin suuressa osassa Kuubaa, sokerilla ja tupakalla on vain pieni merkitys maakunnan taloudessa. Maakunnassa on myös paljon teollistumista, ja siellä on useita sähkölaitoksia ja sokeritehtaita.
Historia
Havannan maakunnan alueella on pitkä kolonialistinen historia, joka liittyy Kuuban keskeiseen asemaan Välimeren ja Karibian laivanväylillä. Alue oli keskeinen viljely- ja kauppakeskittymä siirtomaa-ajalla, ja sen satamat sekä lähellä sijaitseva Havannan kaupunki olivat tärkeitä sekä kotimaan että ulkomaan kaupalle. 1900-luvun aikana alue koki maatalouden modernisaatiota ja teollistumista, mutta myös maareformien ja yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia.
Vuoden 2011 hallinnollinen uudistus jakoi entisen Havannan maakunnan kahdeksi uudeksi maakunnaksi (Artemisa ja Mayabeque). Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa paikallishallintoa ja palvelujen järjestämistä sekä luoda tasapainoisempia alueita hallinnollisen työn ja talouskehityksen kannalta.
Maantiede ja ympäristö
Maakunnan maasto vaihtelee rannikon tasangoista soisiin ja kostean ilmaston alueisiin etelässä. Etelärannikon kosteikot ja suot ovat ekologisesti arkoja alueita, ja ne toimivat tärkeinä lintujen pesimä- ja levähdyspaikkoina sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä. Rannikolla on myös hiekkarantoja ja pieniälahdenpoukamia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kalastukselle ja vapaa-ajan toiminnoille.
Ilmasto on trooppinen, ja alue saa runsaasti sadetta erityisesti hurrikaanikausina. Tämä vaikuttaa maatalouteen ja infrastruktuuriin ja edellyttää sekä varautumista että sopeutumistoimia paikallisella tasolla.
Väestö ja hallinto
Ennen vuoden 2011 jakoa maakunnassa oli useita kaupunkeja ja lukuisia kuntia, joista useimmat liittyivät maatalouteen tai pieni- ja keskisuureen teollisuuteen. Havannan kaupunki erillisenä maakuntana ympäröi aluetta ja toimi alueellisena keskittymänä monille palveluille ja työpaikoille.
Talous
Maakunnan talous perustui ennen kaikkea maatalouteen ja teollisuuteen. Maataloudessa painottuivat karjatalous sekä elintarviketuotanto, erityisesti peruna ja erilaiset hedelmät. Toisin kuin monilla muilla Kuuban alueilla, sokerin ja tupakan osuus oli vähäisempi, vaikka sokeria ja sen jalostusta esiintyi alueella paikallisesti.
Teollisuus keskittyi elintarviketeollisuuteen, energiatuotantoon ja paikalliseen jalostukseen. Maakunnassa toimi useita sähkölaitoksia ja myös sokeritehtaita, jotka työllistivät paikallista väestöä ja tukivat alueen taloutta. Rannikolla sijaitsevat satamat ja kalastus toivat alueelle lisätuloja ja mahdollisuuksia vientiin ja tuontiin.
Nykyisin (maakunnanjakoon asti) alueen talouteen vaikuttivat myös infrastruktuuri-investoinnit, tie- ja rautatieyhteydet Havannaan sekä paikalliset markkinat. Matkailulla, erityisesti rannikkoalueiden lähiturismin muodossa, on potentiaalia, mutta se ei ollut maakunnan talouden pääveturi kuten Havannan kaupungissa.
Haasteet ja suojelu
Alueen suurimpia haasteita ovat ympäristönsuojelu ja kosteikkojen säilyttäminen, eroosio ja tulvariskit sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset sääoloissa. Paikallishallinnon ja kansalaisyhteisöjen toimilla pyritään yhdistämään taloudellinen kehitys ja luonnon monimuotoisuuden suojelu, esimerkiksi suojelualuein ja kestävin maankäytön ratkaisuin.
Yhteenveto
Havannan maakunta oli monipuolinen alue, jossa yhdistyivät maatalous, teollisuus ja lähellä oleva pääkaupungin kaupallinen vaikutus. Tammikuun 2011 hallinnollinen uudistus hajotti maakunnan kahdeksi uudemmaksi yksiköksi, mutta alueen historiallinen ja taloudellinen merkitys Kuuballe säilyy erityisesti sen maatalous-, teollisuus- ja ekologisten alueiden kautta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Havannan maakunta?
V: Havannan maakunta on Kuuban entinen maakunta, joka jaettiin 1. tammikuuta 2011 kahdeksi uudeksi maakunnaksi - Artemisan maakunnaksi ja Mayabequen maakunnaksi.
K: Mikä on Havannan maakunnan väkiluku?
V: Havannan maakunnan väkiluku oli vuoden 2002 väestönlaskennassa 711 066 henkeä.
Kysymys: Mitkä ovat Havannan maakunnan suurimmat kaupungit?
V: Havannan maakunnan suurin kaupunki on Artemisa, jossa asui 75 000 asukasta vuonna 2003, ja seuraavaksi suurin kaupunki on Güines (70 000 asukasta).
K: Mitkä ovat Havannan maakunnan rajat?
V: Havannan maakunnan rajoihin kuuluvat Havannan kaupunki, Pinar del Rio ja Matanzas. Sen etelä- ja pohjoisrannikolla on rannikoita, ja siellä on kymmeniä kaupunkeja ja muutamia pikkukaupunkeja, jotka sijoittuvat saaren 20-40 suurimman joukkoon.
Kysymys: Millaista maanviljelyä Havannan maakunnassa harjoitetaan?
V: Useimmilla Havannan maakunnan maatiloilla kasvatetaan karjaa ja viljellään elintarvikkeita, kuten perunoita ja hedelmiä. Sokerilla ja tupakalla on vain pieni merkitys sen taloudessa.
K: Onko tässä maakunnassa läsnä teollistumista?
V: Kyllä, tässä maakunnassa on paljon teollistumista, sillä siellä on monia sähkölaitoksia ja sokeritehtaita.
K: Onko tämän alueen lähellä kosteikkoja tai soita?
V: Kyllä, sen etelärannikolla on paljon soita ja kosteikkoja.
Etsiä